Ruth 1
1 In pacl ma mwet nununku tuh kol fin acn Israel, oasr sie sracl lulap sikyak. Ouinge, sie mwet Bethlehem in acn Judah, wi mutan kial ac wen luo natul, elos som nu Moab in tuh muta we kitin pacl.
Siihen aikaan kun tuomarit hallitsivat, tuli nälänhätä maahan. Silloin muuan Juudan Beetlehemin mies lähti sieltä ja asettui vaimonsa ja kahden poikansa kanssa muukalaisena asumaan Mooabin maahan.
2 Inen mukul sac pa Elimelech, mutan kial pa Naomi, ac inen wen luo natul ah pa Mahlon ac Chilion. Elos mwet Ephrath, ac elos muta in acn Bethlehem lun Judah. Na elos som nu Moab in tuh muta we. Ke elos muta we
Miehen nimi oli Elimelek, hänen vaimonsa nimi oli Noomi ja hänen kahden poikansa nimet Mahlon ja Kiljon; he olivat efratilaisia Juudan Beetlehemistä. Niin he tulivat Mooabin maahan ja oleskelivat siellä.
3 Elimelech el misa, ac Naomi ac wen luo natul ah mukena muta.
Ja Elimelek, Noomin mies, kuoli, ja Noomi jäi jälkeen kahden poikansa kanssa.
4 Tok, eltal payukyak sin mutan Moab luo — sie pa Orpah ac sie pa Ruth. Elos muta we apkuran in yac singoul,
Nämä ottivat itselleen mooabilaiset vaimot; toisen nimi oli Orpa ja toisen nimi Ruut. Ja he asuivat siellä noin kymmenen vuotta.
5 na Mahlon ac Chilion kewa misa pac, ac Naomi el mukelana muta. Wanginla mukul tumal ac wen luo natul ah.
Ja myös nuo molemmat, Mahlon ja Kiljon, kuolivat, niin että vaimo jäi yksin jälkeen kahdesta pojastaan ja miehestään.
6 Kutu pacl tok, Naomi el lohngak lah LEUM GOD El kasru mwet in acn sel ke El akwoye fokin ima lalos ac sang mwe mongo nu selos. Na Naomi ac mutan luo talupal ah akola in som liki acn Moab,
Silloin hän nousi miniöineen palataksensa takaisin Mooabin maasta, sillä hän oli kuullut Mooabin maassa, että Herra oli pitänyt kansastansa huolen ja antanut sille leipää.
7 ac mutawauk in fahsr nu Judah.
Niin hän lähti yhdessä molempien miniäinsä kanssa siitä paikasta, jossa oli oleskellut. Ja heidän tietä käydessään matkalla Juudan maahan
8 Naomi el fahk nu sin mutan luo natul ah, “Wona komtal in folokla nu yurin nina kiomtal ah, ac lela tuh LEUM GOD Elan kulang nu sumtal oana ke komtal tuh kulang nu sik ac nu sin mukul tomomtal ma misa.
sanoi Noomi molemmille miniöillensä: "Menkää, palatkaa kumpikin äitinne kotiin. Herra tehköön teille laupeuden, niinkuin te olette vainajille ja minulle tehneet.
9 Lela tuh LEUM GOD Elan kasrekomtal in ku in konauk luo mukul ah tomomtal komtal in muta wo yoro.” Na Naomi el wilkas ac ngok mutaltal. Tusruktu eltal mutawauk in tung
Herra suokoon, että saisitte turvan kumpikin miehenne kodissa." Ja hän suuteli heitä. Mutta he korottivat äänensä ja itkivät
10 ac fahk, “Mo! Kut ac wi kom na som nu yurin mwet lom an.”
ja sanoivat hänelle: "Me seuraamme sinua sinun kansasi luo".
11 Na Naomi el fahk nu seltal, “Komtal enenu in folokot. Efu komtal ku lungse wiyu? Mea, komtal nunku mu nga ac ku in sifil oswela tulik mukul komtal in payuk nu se?
Mutta Noomi vastasi: "Kääntykää takaisin, tyttäreni; miksi te lähtisitte minun kanssani? Voinko minä enää saada poikia miehiksi teille?
12 Folokot nu yen sumtal an mweyen nga matuoh ac nga tia ku in sifil payuk. Nga finne nunkauk mu nga in sifil payukyak ofong ac oswela kutu wen,
Kääntykää takaisin, tyttäreni, menkää, sillä minä olen liian vanha joutuakseni miehelään. Vaikka ajattelisinkin: 'Minulla on vielä toivoa', ja vaikka vielä tänä yönä joutuisin miehelään ja synnyttäisin poikia,
13 mea, komtal ac soano na eltal in matula? Ya sripa se inge in pwanang komtal in tia payuk nu sin kutepacna mukul? Mo, acn nutik, komtal etu na lah tia ku in ouinge. LEUM GOD El ngetla likiyu, ac nga arulana pakomutomtal.”
ette kai te kuitenkaan odottaisi, kunnes he kasvaisivat suuriksi, ette kai te kuitenkaan sulkeutuisi huoneeseen ja olisi miehelään menemättä. Ei, tyttäreni; minä olen hyvin murheissani teidän tähtenne, sillä Herran käsi on sattunut minuun."
14 Ac eltal sifilpa mutawauk in tung. Na Orpah el ngokya mutun nina sac, ac folokla nu yen sel ah, a Ruth el sripsriplana nu sin nina sac ac tiana fahsr lukel.
Niin he korottivat vielä äänensä ja itkivät. Silloin Orpa suuteli anoppiaan jäähyväisiksi, mutta Ruut riippui kiinni hänessä.
15 Na Naomi el fahk nu sel, “Ruth, mutan se wiom ah pa folokla nu yurin mwet lal ac god lal. Fahla welul.”
Ja Noomi sanoi: "Katso, kälysi on kääntynyt takaisin oman kansansa ja jumalansa luo, käänny sinäkin kälysi kanssa".
16 Tusruktu Ruth el fahk, “Nimet kom kafwe nga in som liki kom! Lela nga in wi kom na. Tuh yen kom som nu we, nga fah som pac nu we. Yen kom ac muta we, nga ac fah muta pac we. Mwet lom fah mwet luk, ac God lom fah God luk.
Mutta Ruut vastasi: "Älä vaadi minua jättämään sinua ja kääntymään takaisin, pois sinun tyköäsi. Sillä mihin sinä menet, sinne minäkin menen, ja mihin sinä jäät, sinne minäkin jään; sinun kansasi on minun kansani, sinun Jumalasi on minun Jumalani.
17 Yen kom misa we, nga ac fah misa we, ac nga ac fah pukpuki pac we. Lela LEUM GOD Elan arulana ase mwe keok yohk nu fuk nga fin fahsr liki kom meet liki nga misa!”
Missä sinä kuolet, siellä minäkin tahdon kuolla ja sinne tulla haudatuksi. Herra rangaiskoon minua nyt ja vasta, jos muu kuin kuolema erottaa meidät."
18 Ke Naomi el akilen lah Ruth el wotela na ku sel mu el ac welul ah, el tia sifilpa fahk kutena ma.
Kun Noomi näki, että hän oli lujasti päättänyt seurata häntä, ei hän enää puhunut siitä hänen kanssansa.
19 Eltal fahsr nwe ke na eltal sun acn Bethlehem. Ke eltal sun acn we, mwet in acn sac elos arulana lut, ac kutu sin mutan in acn sac fahk ouinge, “Ku pwayena lah Naomi pa inge?”
Niin he kulkivat molemmat yhdessä, kunnes tulivat Beetlehemiin. Ja kun he tulivat Beetlehemiin, joutui koko kaupunki liikkeelle heidän tähtensä, ja vaimot sanoivat: "Onko tämä Noomi?"
20 Na Naomi el fahk nu selos, “Kowos in tia sifil pangonyu Naomi, a kowos in pangonyu Marah mweyen LEUM GOD El ase sie moul na asor nu sik.
Mutta hän vastasi heille: "Älkää kutsuko minua Noomiksi, kutsukaa minua Maaraksi, sillä Kaikkivaltias on antanut minulle paljon katkerata murhetta.
21 Ke nga tuh som liki acn yenu ah, pukanten ma luk, tuh pa LEUM GOD El folokinyume pisinpo. Mwe mea kowos in pangonyu Naomi ke LEUM GOD Kulana El akkeokyeyu ac supwama mwe ongoiya nu fuk?”
Rikkaana minä lähdin, mutta tyhjänä Herra antaa minun palata. Miksi siis kutsutte minua Noomiksi, kun Herra on minua vastaan todistanut ja Kaikkivaltias on tuottanut minulle onnettomuutta?"
22 Ouinge Naomi el foloko liki acn Moab, ac Ruth, mutan Moab se talupal welul. Ke eltal sun acn Bethlehem, tufahna mutawauk pacl in kosrani barley in acn we.
Niin Noomi palasi miniänsä, mooabilaisen Ruutin, kanssa, joka tuli Mooabin maasta; ja he saapuivat Beetlehemiin ohranleikkuun alussa.
