< Soakas 24 >
1 Nimet sok sin mwet koluk, ac nimet oru kom in kawuk selos.
Älä ole kiivas pahain ihmisten kanssa, ja älä himoitse olla heitä läsnä;
2 Pacl nukewa elos pwapa sulal, ac sramsram lalos mwe na purakak lokoalok.
Sillä heidän sydämensä pyytää vahingoittaa, ja heidän huulensa neuvovat pahuuteen.
3 Lohm uh musaiyuk fin pwelung lun lalmwetmet ac etauk.
Viisaudella raknnetaan huone, ja toimella se vahvistetaan.
4 Acn ma oasr etauk we, infukil uh yunla ke ma saok ac oaskulana.
Taidolla kammio täytetään kaikkinaisista kalliista ja jaloista tavaroista.
5 Wo in lalmwetmet liki na in ku; aok, yohk sripa in etauk liki in fokoko.
Viisas mies on väkevä, ja toimellinen mies on voimallinen väestä.
6 Kom enenu na in akola akwoya meet liki kom srola ke sie mweun, ac kom fin eis kas in kasru wo puspis na kom ac fah ku in kutangla.
Sillä neuvolla sodatkin pidetään: ja jossa monta neuvonantajaa on, siinä on voitto.
7 Kas lalmwetmet uh arulana loalla nu sin sie mwet lalfon in kalem kac. Wangin ma el ac ku in fahk ke pacl ac srumunyuk ma yohk sripa uh.
Viisaus on hullulle ylen korkia, ei hän tohdi avata suutansa portissa.
8 Kom fin orek pwapa koluk pacl nukewa, ac fah eteyuk kom lah kom sie mwet orek lokoalok.
Joka ajattelee pahaa tehdäksensä, se kutsutaan pahain ajatusten päämieheksi.
9 Ma nukewa sie mwet lalfon ac nunkauk in oru uh ac ma na koluk. Mwet uh srunga mwet se ma kwacna aklusrongtenye mwet.
Tyhmäin ajatus on synti, ja pilkkaaja on kauhistus ihmisille.
10 Kom fin munasla ke pacl kom sun ma upa, kalmac pa ku lom uh srikla.
Ei se ole väkevä, joka ei tuskassa vahva ole.
11 Nimet alolo in molela sie mwet su akola in anwuki ke sripen nununku sesuwos.
Auta niitä, joita tappaa tahdotaan, ja älä vedä sinuas pois pois niiden tyköä, jotka kuoletetaan.
12 Sahp kom ac fahk mu kom nikin, a God El etekom ac nunak lom. El ac fah moli nu sum fal nu ke ma kom orala.
Jos sinä sanot: katso, emme ymmärrä sitä! luuletkos, ettei se, joka sydämet tutkii, sitä ymmärrä? ja se, joka sielustas ottaa vaarin, tunne sitä ja kosta ihmiselle tekonsa jälkeen?
13 Tulik nutik, kom in mongo honey, mweyen arulana wo. Oana ke honey emwem in oalum,
Syö, poikani, hunajaa; sillä se on hyvä, ja mesileupä on makia suus laelle.
14 ouinge lalmwetmet uh wo nu ke ngunum. Kom fin eis lalmwetmet, na moul lom in pacl fahsru ac fah wo.
Niin on myös viisauden oppi sielulles: koskas sen löydät, niin sinun viimein käy hyvin, ja ei sinun toivos ole turha.
15 Nimet oana sie mwet koluk su pwapa sulal in pisrala ma lun sie mwet suwohs, ku in eisla lohm sel.
Älä vartioitse vanhurskaan huonetta, sinä jumalatoin, älä hukkaa hänen lepoansa.
16 Finne pus pacl sie mwet suwohs el ikori, el ac sifil tuyak, a mwe ongoiya uh kunausla mwet koluk.
Sillä vanhurskas taitaa langeta seitsemän kertaa, ja nousee jälleen; mutta jumalattomat kaatuvat onnettomuuteen.
17 Nimet engan ke pacl mwet lokoalok lom sun ongoiya uh, ac nimet enganak ke pacl el tukulkul.
Älä iloitse vihamiehes vahingosta, ja älköön sinun sydämes riemuitko hänen onnettomuudestansa,
18 LEUM GOD El ac etu lah kom engankin, ac El ac tia lungse; fin ouinge, sahp El ac tia sang kai nu sel.
Ettei Herra näkisi sitä, ja se olis hänelle kelvotoin, ja hän kääntäis vihansa pois hänen päältänsä.
19 Nimet lela mwet koluk in akfosrngaye kom; ac nimet sok selos,
Älä vihastu pahain päälle, älä myös ole kiivas jumalattomain tähden;
20 mweyen wangin finsrak lun sie mwet koluk nu ke pacl fahsru. Wangin ma el akwot nu kac.
Sillä ei häijyllä ole mitään toivomista, ja jumalattomain kynttilä pitää sammuman.
21 Tulik nutik, kom in akfulatye LEUM GOD ac sunakin tokosra. Nimet asruoki nu sin mwet su lainulos.
Poikani, pelkää Herraa ja kuningasta, ja älä sekoita sinuas kapinan nostajain kanssa.
22 Mwet ouinge uh ac sa na in kunausyukla. Ya kom akilen luman ongoiya ma ku in tuku sin God me ac sin tokosra me?
Sillä heidän kadotuksensa nousee äkisti: ja kuka tietää, koska kummankin onnetomuus tulee?
23 Mwet lalmwetmet uh oayapa fahk ma inge: Tia wo sie mwet nununku in wiwimwet.
Nämä ovat myös viisasten: ei ole hyvä katsoa muotoa tuomiossa.
24 El fin sang mwata nu fin mwet se ma suwohs, mwet nukewa ac srungal ac selngawel.
Joka jumalattomalle sanoo: sinä olet hurskas! häntä kiroovat ihmiset, ja kansa vihaa häntä.
25 A kutena mwet nununku su kai mwet oasr mwata, elos fah kapkapak ac mwet uh ac kaksakunulos.
Mutta jotka rankaisevat, he ovat otolliset, ja runsas siunaus tulee heidän päällensä.
26 El su kawuk na pwaye lom el ac topuk kom ke kas pwaye.
Toimellinen vastaus on niinkuin suloinen suun antamus.
27 Akola ima lom ac yukwiya ma kom ac moul kac, na kom fah musai lohm sum ac sou lom.
Toimita työs ulkona, ja valmista peltos, ja rakenna sitte huonees.
28 Nimet orek loh lain sie mwet fin wangin mwatal. Nimet fahk kutena ma sutuu kacl.
Älä todista lähimmäistäs vastaan ilman syytä, ja älä petä suullas.
29 Nimet fahk mu, “Nga ac oru nu sel in oana ke el tuh oru nu sik! Nga ac folokunang pacna ma el oru nu sik!”
Älä sano: niinkuin hän teki minulle, niin minä teen hänelle: minä kostan jokaiselle hänen tekonsa jälkeen.
30 Nga fahsr sasla ke ima in grape lun sie mwet alsrangesr ac lalfon.
Minä kävin laiskan pellon ohitse, ja tyhmän viinamäen sivuitse,
31 Kupoi ke kokul ac mah kap wel, ac pot ma kuhlasak uh mokukla.
Ja katso, siinä olivat paljaat ohdakkeet kasvaneet, ja se oli nukulaista täynnä, ja aidat olivat kaatuneet.
32 Nga liye ma inge ac nunku kac, na pa inge mwe luti nga eis kac:
Kuin minä sen bäin, panin minä sen sydämeeni, katselin ja opin siitä.
33 Farpoeni ac mongla kutu srisrik, eis pacl in motul lom,
Sinä tahdot vielä vähä maata ja unelias olla, ja enempi käsiäs yhteen panna lepäämään;
34 tusruktu ke kom srakna motul, sukasrup ac fah tuku nu fom oana sie mwet pisrapasr su us mwe anwuk inpaol.
Mutta köyhyytes pitää sinulle tuleman niinkuin matkamies, ja vaivaisuus niinkuin varustettu mies.