Eoksra 3
1 Nga pa sie su pula tari kalyeiyuk sin God.
Minä olen mies, jonka viheliäisyyttä nähdä täytyy hänen hirmuisuutensa vitsan kautta.
2 El pwenyu ac sap nga in som nu yen lohsr matoltol.
Hän johdatti minua ja vei pimeyteen ja ei valkeuteen.
3 El sringilyu na sringilyu ke sringsring na upa.
Hän on kätensä kääntänyt minua vastaan, ja toimittaa toisin aina minun kanssani.
4 El kanteya monuk ac kinet keik oan mangelik, ac el koteya sri keik.
Hän on tehnyt lihani ja nahkani vanhaksi, ja luuni musertanut.
5 El kuhlusyuyak ke mwe keok ac fosrnga lulap.
Hän rakensi minua vastaan, ja sapella ja vaivalla hän minua kääri.
6 El patokyula in muta in acn na lohsrlosr ac foulin ma misa oan we.
Hän on minut pannut pimeyteen, niinkuin aikaa kuolleet.
7 El kapriyuwi ke sein; nga sie mwet kapir su wangin finsrak la in kaingla.
Hän on minut muurannut sisälle, etten minä pääse ulos, ja minut kovaan jalkapuuhun pannut.
8 Nga wowoyak nu lucng in suk kasru, tusruktu God El tia lungse porongeyu.
Ja vaikka minä huudan ja parun, niin hän kuitenkin korvansa tukitsee minun rukouksestani.
9 Nga tukulkul ke nga fahsr, ac pot eot uh kosreyula yen nukewa nga for nu we.
Hän on muurannut tieni kiinni vuojonkivillä, ja polkuni sulkenut.
10 El kasrikiyu oana soko bear; el sroma nu fuk oana soko lion.
Hän on väijynyt minua niinkuin karhu, niinkuin jalopeura salaisuudessa.
11 El ukweyuyak liki inkanek uh, seseya monuk nu ke ip srisrik, na El som likiyu.
Hän on minun antanut tieltä eksyä, ja minut repinyt säpäleiksi, ja minut autioksi tehnyt.
12 El amakinya mwe pisr natul ah, ac oru tuh in nga pa El akola in pisrik uh.
Hän on joutsensa jännittänyt, ja asettanut minun nuolella tarkoitettavaksi.
13 El pusrukma sukan pisr natul, na liksreni tilyang nu in monuk.
Hän ampui minun munaskuihini viinensä nuolet.
14 Mwet uh isrunyu len nufon se; nga mwe tafunkas nu selos nukewa.
Minä olen kaiken minun kansani nauru, ja heidän jokapäiväinen virtensä.
15 Mwe keok upa mukena pa El ase tuh in mwe mongo nak ac ma nimuk.
Hän on haikeudella minut ravinnut, ja koiruoholla juovuttanut.
16 El ilya mutuk infohk uh, ac kotalik wihsik fin eot uh.
Hän on hampaani somerolla rikki musertanut, hän kieritti minun tuhassa.
17 Nga tila esam lah mea kalmen misla ku engan uh.
Minun sieluni on ajettu pois rauhasta, minun täytyy hyvän unohtaa.
18 Tiana loes pacl lula ke moul luk; wanginla finsrak luk in LEUM GOD.
Minä sanoin: minun voimani ja minun toivoni Herran päälle on kadonnut.
19 Nunak luk ke waiok luk ac ke wangin acn in muta luk uh, oana sie pwasin na mwen.
Muista siis, kuinka minä niin raadollinen ja hyljätty, koiruoholla ja sapella juotettu olen.
20 Nga tia tui in nunku kac, ac ngunik toasrlana.
Minun sieluni sen kyllä muistaa, ja sitä itsellensä tutkistelee.
21 Tusruktu finsrak luk sifilpa foloko ke nga esamak ma se inge:
Minä panen sen sydämeeni; sentähden minä vielä nyt toivon.
22 Lungse kawil ac pakoten lun LEUM GOD uh tiana wanginla;
Herran laupiudesta se on, ettemme ratki hukkuneet; ei hänen laupiutensa vielä loppunut.
23 Aksasuyeyuk ke lotutang nukewa, ac arulana oaru oana takak lun faht uh ke len nukewa.
Vaan joka huomen se on uusi, ja sinun uskollisuutes on suuri.
24 LEUM GOD mukena pa oasr yuruk uh; ke ma inge El na pa mwe finsrak luk.
Herra on minun osani, sanoo minun sieluni; sentähden tahdon minä häneen toivoa.
25 LEUM GOD El wo nu sin mwet nukewa su lulalfongi in El.
Herra on hyvä niille, jotka häneen toivovat, ja niille sieluille, jotka häntä kysyvät.
26 Ke ma inge, wo tuh kut in mongfisrasr in tupan molela lal —
Hyvä on olla kärsivällisenä ja Herralta apua toivoa.
27 Oayapa wo kut in akpahye kut in mongfisrasr ke pacl kut fusr uh.
Hyvä on ihmiselle ijestä kantaa nuoruudessansa;
28 In pacl kut keok uh, kut enenu in mukena muta misla ac muteng.
Että hän istuu yksinänsä, on vaiti, kuin jotakin hänen päällensä tulee,
29 Kut enenu in pasrla nwe ten ac eiskutyang nu sel, tuh sahp srakna oasr finsrak.
Ja panee suunsa tomuun, ja odottaa toivoa,
30 Finne puopo ac akkolukyeyuk kut, enenu kut in mislana.
Ja antaa löydä poskillensa, ja paljon pilkkaa kärsii.
31 Leum El pakoten ac El fah tia siskutlana nwe tok.
Sillä ei Herra syökse pois ijankaikkisesti.
32 Sahp El ac akasorye kut, tusruktu lungse lal nu sesr pwayena ac ku na.
Vaan hän saattaa murheelliseksi, ja taas armahtaa suuresta laupiudestansa.
33 El tia insewowo in oru kut in asor ku waiok.
Sillä ei hän sydämestänsä ihmisiä kurita eikä murheesen saata,
34 Leum El etu pacl ngunasr akkeokyeyuk in presin uh;
Niinkuin hän tahtois raadolliset maan päällä ratki jalkainsa alla polkea,
35 El etu ke pacl ma mwet uh tia ase suwohs lasr ma El oakiya nu sesr.
Ja antais jonkun miehen oikeuden Ylimmäisen edessä tulla käännetyksi pois,
36 Ke pacl ma nununku suwohs uh tia orek, El etu.
Ja ihmistä väärin tuomita asiassansa, niinkuin ei Herra sitä näkisikään.
37 Ma lungse lun Leum mukena pa orek pacl nukewa.
Kuka tohtii siis sanoa: senkaltaiset tapahtuvat ilman Herran käskyä?
38 Ma wo ac ma koluk kewana ac orekla fal nu ke sap lal.
Eikö paha ja hyvä tule Korkeimman suusta?
39 Efu ku kut in torkaskas ke kalyeiyuk kut ke ma koluk lasr?
Miksi siis ihmiset nurisevat eläissänsä? Jokainen nuriskaan syntejänsä vastaan.
40 Lela kut in tuni ouiyen orekma lasr ac folokla nu yurin LEUM GOD.
Tutkistelkaamme ja etsikäämme meidän menoamme, ja palatkaamme Herran tykö.
41 Lela kut in ikasla insiasr nu sin God inkusrao, ac pre ac fahk,
Nostakaamme meidän sydämemme ja kätemme taivaasen päin, Jumalan tykö.
42 “Kut orekma koluk ac lain kom, O LEUM GOD, ac kom tiana nunak munas nu sesr.
Me, me olemme syntiä tehneet ja kovakorvaiset olleet; (sentähden) et sinä säästänytkään.
43 “Kom ukwe kut ac unikuti; kasrkusrak lom tuh kosrala pakoten lom,
Vaan sinä olet vihalla meitä peittänyt ja vainonnut, ja armottomasti surmannut.
44 Ke sie pukunyeng su arulana matoltol, oru pre lasr tia ku in sasla nu yurum.
Sinä verhoitit itses pilvellä, ettei rukous päässyt sen lävitse.
45 Kom orekut oana acn in sisi kutkut lun faclu.
Sinä olet meitä tunkioksi ja saastaisuudeksi kansain seassa tehnyt.
46 “Angonyuk kut ac aksruksrukiyuk kut sin mwet lokoalok lasr nukewa.
Kaikki meidän vihollisemme ovat suutansa ammottaneet meitä vastaan.
47 Ma lasr nukewa kunausyukla ac sikiyukla; kut muta in sensen ac sangeng.
Me painetaan alas ja rangaistaan pelvolla ja ahdistuksella.
48 Sroninmutuk soror oana soko infacl ke sripen kunausyukla mwet luk.
Minun silmäni vuotavat vesi-ojia minun kansani tyttären surkeuden tähden.
49 “Sroninmutuk ac fah kahkkakla ac tia tui
Minun silmäni vuotavat ja ei taida lakata; ei he asetu,
50 Nwe ke LEUM GOD El ngeti inkusrao me ac liye kut.
Siihenasti että Herra katsoo taivaasta alas ja näkee.
51 Insiuk arulana asor ke nga liye ma sikyak nu sin mutan in siti uh.
Minun silmäni kuluttaa minulta elämäni kaikkein minun kaupunkini tytärten tähden.
52 “Srifusryuki nga oana sie won sin mwet lokoalok, su wanginna sripa lalos in srungayu.
Minun viholliseni ovat minua kovin ajaneet takaa, niinkuin lintua ilman syytä.
53 Nga moul na ac elos sisyuyang nu in luf se, ac kaliya mutun luf uh ke sie eot lulap.
He ovat minun elämäni kuoppaan salvanneet, ja heittäneet kiven minun päälleni.
54 Kof uh mutawauk in afinyula, ac nga nunku mu misa apkuranme.
Ovat myös vedet minun pääni ylitse käyneet; niin minä sanoin: nyt minä ratki hukassa olen.
55 “Nga wowoyak nu sum, O LEUM GOD, liki kapin luf sac me,
Minä huusin avukseni sinun nimeäs, Herra, alhaalta kuopasta;
56 Ac ke nga kwafe sum in lohng tung luk, kom porongeyu.
Ja sinä kuulit minun ääneni, älä korvias kätke minun huokauksestani ja huudostani.
57 Kom topukyu ac fahk nu sik nga in tia sangeng.
Sinä lähenet kuin minä sinua huudan, ja sanot: älä pelkää.
58 “O Leum, kom tuku in loangeyu, ac kom molela moul luk.
Sinä, Herra, ratkaiset minun sieluni asian, ja lunastat minun henkeni.
59 Oru nununku lom an in wo nu sik; kom etu ma sufal ma orek lainyu inge.
Herra katso, kuinka minulle niin vääryyttä tehdään, ja tuomitse minun oikeuteni.
60 Kom etu luman srunga lun mwet lokoalok luk nu sik, ac pwapa koluk elos oru in lainyu.
Sinä näet kaikki heidän kostonsa ja kaikki heidän ajatuksensa minusta.
61 “Kom lohng ke elos fahk kas in purakak lainyu, O LEUM GOD; kom etu pwapa koluk nukewa lalos.
Herra, sinä kuulet heidän pilkkansa ja kaikki heidän ajatuksensa minua vastaan,
62 Elos kaskas keik ac oru akoo koluk lalos len nufon.
Minun vainollisteni huulet ja heidän neuvonsa minua vastaan yli päivää.
63 Elos isrunyu ke lotutang lac nwe ke fongeni.
Katso, kuin he istuvat eli nousevat, niin he minusta virsiä laulavat.
64 “O LEUM GOD, kalyaelos ke ma elos oru inge.
Kosta heille, Herra, niinkuin he ansainneet ovat, heidän kättensä töiden jälkeen.
65 Oru sie selnga na upa nu faclos, ac oru nunkalos in arulana fosrngala.
Anna heidän sydämensä vavista ja sinun kiroustas tuta.
66 Sokolosyak ac sukelosla liki fin faclu.”
Vainoo heitä hirmuisuudella, ja hukuta heitä Herran taivaan alta.
