Orekma 16
1 Paul el sifilpa som nu Derbe ac Lystra, ac sun sie mwet Christian in acn we su pangpang Timothy. Nina kial el sie mwet Christian, sie mutan Jew, tusruk papa tumal ah mwet Greek.
Niin hän saapui myös Derbeen ja Lystraan. Ja katso, siellä oli eräs opetuslapsi, nimeltä Timoteus, joka oli uskovaisen juutalaisvaimon poika, mutta isä oli kreikkalainen.
2 Mwet lulalfongi nukewa in acn Lystra ac Iconium elos fahk ma wo kacl Timothy.
Hänestä veljet, jotka olivat Lystrassa ja Ikonionissa, todistivat hyvää.
3 Paul el lungse usal Timothy welul, ouinge el kosralla. El oru ouinge mweyen mwet Jew nukewa in acn inge elos etu lah papa tumal Timothy el mwet Greek.
Paavali tahtoi häntä mukaansa matkalle ja otti hänet ja ympärileikkasi hänet juutalaisten tähden, joita oli niillä paikkakunnilla; sillä kaikki tiesivät, että hänen isänsä oli kreikkalainen.
4 Ke elos forfor in siti inge, elos fahkak nu sin mwet lulalfongi we ma mwet sap ac mwet kol lun church in acn Jerusalem elos oakiya mu elos in fahsr kac, ac elos fahk pac nu selos in akos ma sap inge.
Ja sitä mukaa kuin he vaelsivat kaupungista kaupunkiin, antoivat he heille noudatettaviksi ne säädökset, jotka apostolit ja Jerusalemin vanhimmat olivat hyväksyneet.
5 Ouinge church uh akkeyeyukla ke lulalfongi lalos, ac puseni mwet in church uh ke len nukewa.
Niin seurakunnat vahvistuivat uskossa ja saivat päivä päivältä yhä enemmän jäseniä.
6 Elos fahsr sasla acn Phrygia ac Galatia, mweyen Ngun Mutal tia lela elos in fahkak kas in acn Asia.
Ja he kulkivat Frygian ja Galatian maan kautta, sillä Pyhä Henki esti heitä julistamasta sanaa Aasiassa.
7 Ke elos sun masrol nu Mysia, elos srike in som nu in acn Bithynia, tusruktu Ngun lun Jesus tia lela.
Ja tultuaan Mysian kohdalle he yrittivät lähteä Bityniaan, mutta Jeesuksen Henki ei sallinut heidän sitä tehdä.
8 Ke ma inge elos fahsr sasla acn Mysia ac som nu Troas.
Niin he vaelsivat ohi Mysian ja menivät Trooaaseen.
9 Ke fong sac Paul el liye sie aruruma, ac liye sie mwet Macedonia el tu ac kwafe sel ac fahk, “Fahsru nu Macedonia ac kasrekut!”
Ja Paavali näki yöllä näyn: makedonialainen mies seisoi ja pyysi häntä sanoen: "Tule yli Makedoniaan ja auta meitä".
10 Tukunna Paul el liye aruruma se inge, na kut akola in som nu Macedonia, mweyen kut liye mu God El pangon kut in luti Pweng Wo nu sin mwet we.
Ja kun hän oli nähnyt sen näyn, niin me kohta tahdoimme päästä lähtemään Makedoniaan, sillä me käsitimme, että Jumala oli kutsunut meitä julistamaan heille evankeliumia.
11 Kut oayak liki acn Troas, ac kal suwoslana nwe Samothrace, ac in len tok ah kut kalla nu Neapolis.
Kun nyt olimme purjehtineet Trooaasta, kuljimme suoraan Samotrakeen, ja seuraavana päivänä Neapoliin,
12 Na kut utyak weyak nu Philippi, sie siti lun mwet Rome in acn Macedonia, ac kut muta we ke kutu len.
ja sieltä Filippiin, joka on ensimmäinen kaupunki siinä osassa Makedoniaa, siirtokunta. Siinä kaupungissa me viivyimme muutamia päiviä.
13 Ke len Sabbath kut illa liki siti uh ac som nu pe infacl ah, sie acn ma kut nunku mu ac oasr mwet Jew fahsreni in pre we. Kut muta in acn sac ac sramsram nu sin kutu mutan su tukeni we.
Ja sapatinpäivänä me menimme kaupungin portin ulkopuolelle, joen rannalle, jossa arvelimme olevan rukouspaikan, ja istuimme sinne ja puhuimme kokoontuneille naisille.
14 Sie sin mutan ma lohng kas lasr uh pa Lydia, sie mutan Thyatira su kukakin nuknuk sroninmutuk. El sie mutan alu nu sin God, ac Leum El ikasla nunak lal elan lohang nu ke ma Paul el fahk uh.
Ja eräs Lyydia niminen purppuranmyyjä Tyatiran kaupungista, jumalaapelkääväinen nainen, oli kuulemassa; ja Herra avasi hänen sydämensä ottamaan vaarin siitä, mitä Paavali puhui.
15 Mutan sac ac sou lal elos baptaisla, na el suli kut ac fahk, “Fahsru muta lohm sik ah, kowos fin liye mu nga sie mwet lulalfongi pwaye ke Leum.” Na ke sripen kas lal inge, kut som nu lohm sel.
Ja kun hänet ja hänen perhekuntansa oli kastettu, pyysi hän meitä sanoen: "Jos te pidätte minua Herraan uskovaisena, niin tulkaa minun kotiini ja majailkaa siellä". Ja hän vaati meitä.
16 Sie len ah ke kut fahsr in som nu ke acn in pre, kut sun sie tulik mutan kohs su oasr ngun fohkfok yorol ma oru el ku in palye ma ac sikyak in pacl fahsru uh. Yohk mani el sruokya lun leum lal ah ke sripen palu lal uh.
Ja tapahtui meidän mennessämme rukouspaikkaan, että meitä vastaan tuli eräs palvelijatar, jossa oli tietäjähenki ja joka tuotti paljon tuloja isännilleen ennustamisellaan.
17 El fahsr tokosr ac Paul, ac wowoyak, “Mwet inge elos mwet kulansap lun God Fulatlana! Elos ac fahkak nu suwos lah kowos ac moliyukla fuka!”
Hän seurasi Paavalia ja meitä ja huusi sanoen: "Nämä miehet ovat korkeimman Jumalan palvelijoita, jotka julistavat teille pelastuksen tien".
18 El oru ouinge ke len na pus, nwe ke na Paul el semutengyak sel, ac tapulla fahk nu sin ngun fohkfok sac, “Ke inen Jesus Christ nga sapkin nu sum, illa lukel!” Ngun sac som lukel in pacl sacna.
Ja tätä hän teki monta päivää. Mutta se vaivasi Paavalia, ja hän kääntyi ja sanoi hengelle: "Jeesuksen Kristuksen nimessä minä käsken sinun lähteä hänestä". Ja se lähti sillä hetkellä.
19 Ke leum lun mutan sac elos akilenak lah ac wanginla inkanek in orek mani lalos sel, elos sruokilya Paul ac Silas, ac amakunutalla nu ke nien toeni in siti uh, in nununkeyuk eltal ye mutun mwet fulat.
Mutta kun hänen isäntänsä näkivät, että tulojen toivo oli heiltä kadonnut, ottivat he Paavalin ja Silaan kiinni ja vetivät heidät torille hallitusmiesten eteen.
20 Elos usalosme nu ye mutun mwet leum lun Rome ac fahk, “Mwet inge elos mwet Jew, ac elos orek lokoalok in siti sesr uh.
Ja vietyänsä heidät päällikköjen eteen he sanoivat: "Nämä miehet häiritsevät meidän kaupunkimme rauhaa; he ovat juutalaisia
21 Elos luti ke kutu ouiya ma kisrung ma sap lasr uh. Kut mwet Rome, ac kut tia ku in eis kain facsin ma elos luti inge ac moulkin.”
ja opettavat tapoja, joita meidän ei ole lupa omaksua eikä noudattaa, koska me olemme roomalaisia".
22 Na un mwet uh welulosyak lainul Paul ac Silas. Na mwet leum Rome uh seya nuknuk lal Paul ac Silas, ac sap in sringsring eltal.
Ja kansakin nousi heitä vastaan, ja päälliköt revittivät heiltä vaatteet ja käskivät lyödä heitä raipoilla.
23 Tukun sringsring upa eltal, na sisiyang eltal nu in presin, ac fwackyang nu sin mwet liyaung presin uh in lakiya ku, eltal in tia kaingla.
Ja kun olivat heitä paljon pieksättäneet, heittivät he heidät vankeuteen ja käskivät vanginvartijan tarkasti vartioida heitä.
24 Ke mwet liyaung presin uh lohng ma sap nu sel uh, na el siseltalang nu infukil se oeloac uh, ac kapriya nialtal ke sak in kapir lulap.
Sellaisen käskyn saatuaan tämä heitti heidät sisimpään vankihuoneeseen ja pani heidät jalkapuuhun.
25 Ke infulwen fong uh, Paul ac Silas pre ac on ke on in alu nu sin God, ac mwet kapir saya uh lohng ke eltal on uh.
Mutta keskiyön aikaan Paavali ja Silas olivat rukouksissa ja veisasivat ylistystä Jumalalle; ja vangit kuuntelivat heitä.
26 Tia paht na kusrusr na upa se sikyak, su osrokak pac pwelung ke presin uh. Srungul nukewa ikakla, ac sein ma kapri mwet kaul uh putatla lukelos nukewa.
Silloin tapahtui yhtäkkiä suuri maanjäristys, niin että vankilan perustukset järkkyivät, ja samassa kaikki ovet aukenivat, ja kaikkien kahleet irtautuivat.
27 Mwet liyaung presin el ngutalik, ac ke el liye lah srungul ke presin uh ikakla, el nunku mu mwet kapir uh kaingla. Na el faesak cutlass natul ac oru elan sifacna unilya.
Kun vanginvartija heräsi ja näki vankilan ovien olevan auki, veti hän miekkansa ja aikoi surmata itsensä, luullen vankien karanneen.
28 Ac Paul el liksrenina wola ac fahk, “Nimet sifacna unikomi! Kut pa na inge.”
Mutta Paavali huusi suurella äänellä sanoen: "Älä tee itsellesi mitään pahaa, sillä me kaikki olemme täällä".
29 Mwet liyaung presin el sap in utuku sie lam, na el yuyang nu luin presin, ac el arulana rarrar ke el putati sisken nial Paul ac Silas.
Niin hän pyysi valoa, juoksi sisälle ja lankesi vavisten Paavalin ja Silaan eteen.
30 Na el pwanultalla nu lik uh ac siyuk seltal, “Leum luo, mea nga ac oru tuh nga in moliyukla?”
Ja hän vei heidät ulos ja sanoi: "Herrat, mitä minun pitää tekemän, että minä pelastuisin?"
31 Eltal topuk ac fahk nu sel, “Lulalfongi in Leum Jesus, na kom fah moul — kom ac mwet in lohm sum.”
Niin he sanoivat: "Usko Herraan Jeesukseen, niin sinä pelastut, niin myös sinun perhekuntasi".
32 Na eltal fahkak kas lun Leum nu sel ac nu sin mwet nukewa in lohm sel.
Ja he puhuivat Jumalan sanaa hänelle ynnä kaikille, jotka hänen kodissansa olivat.
33 Ke ao sacna in fong sac, mwet liyaung presin el usaltalla ac ohlla kinet kacltal. Na el ac mwet nukewa in lohm sel baptaisla in pacl sacna.
Ja hän otti heidät mukaansa samalla yön hetkellä ja pesi heidän haavansa, ja hänet ja kaikki hänen omaisensa kastettiin kohta.
34 Na el usalak Paul ac Silas nu in lohm sel ah, ac kitaltal mwe mongo. El ac sou lal uh sessesla ke engan mweyen inge elos lulalfongi ke God.
Ja hän vei heidät ylös asuntoonsa, laittoi heille aterian ja riemuitsi siitä, että hän ja koko hänen perheensä oli tullut Jumalaan uskovaksi.
35 In lotu tok ah, leum lun mwet Rome uh supwala kutu policeman in fahk nu sin mwet liyaung presin uh, “Tulala mwet luo ingan eltal in som.”
Päivän tultua päälliköt lähettivät oikeudenpalvelijat sanomaan: "Päästä irti ne miehet".
36 Ouinge mwet liyaung presin el fahk nu sel Paul, “Mwet leum uh sapma in tuh ikakla kom ac Silas. Komtal ku in som ac fahsr in misla.”
Niin vanginvartija ilmoitti tämän Paavalille sanoen: "Päälliköt ovat lähettäneet sanan, että teidät on päästettävä irti; lähtekää siis nyt ulos ja menkää rauhassa".
37 Tusruk Paul el fahk nu sin policeman uh, “Wangin ma koneyukyak mu oasr mwatasr kac, a elos uni kut ye mutun mwet uh — ac kut mwet Rome! Na elos siskutyang nu in presin, ac inge elos ke supwekutla in lukma. Tia ku in ouingan! Enenu mwet leum lun Rome ingan in tuku ac sifacna ikuskutla.”
Mutta Paavali sanoi heille: "He ovat julkisesti, vieläpä ilman tuomiota, ruoskineet meitä, jotka olemme Rooman kansalaisia, ja ovat heittäneet meidät vankeuteen; ja nytkö he salaa ajaisivat meidät tiehemme! Ei niin, vaan tulkoot itse ja viekööt meidät ulos."
38 Policeman inge som ac fahkak kas laltal inge nu sin leum lun acn Rome uh; ac ke elos lohngak lah Paul ac Silas mwet Rome, elos arulana sangeng.
Ja oikeudenpalvelijat kertoivat ne sanat päälliköille; niin nämä peljästyivät kuullessaan heidän olevan roomalaisia,
39 Ouinge elos som ac taltal koluk nu seltal; ac ikasultalla liki presin, ac fahk eltal in som liki siti uh.
ja he tulivat ja suostuttelivat heitä ja veivät heidät ulos ja pyysivät heitä lähtemään pois kaupungista.
40 Paul ac Silas som liki presin, ac som nu lohm sel Lydia. Eltal osun nu sin mwet lulalfongi uh we, ac sang kas in akku nu selos, na eltal som.
Niin he lähtivät vankilasta ja menivät Lyydian tykö; ja nähtyään veljet ja rohkaistuaan heitä he lähtivät pois.
