Luo Tokosra 9
1 In pacl se inge mwet palu Elisha el pangonma sie sin mwet palu fusr, ac fahk nu sel, “Akola kom in som nu Ramoth in Gilead. Us sufa in oil in olive soko inge wi kom,
Profeetta Elisa kutsui erään profeetanoppilaan ja sanoi hänelle: "Vyötä kupeesi ja ota tämä öljyastia mukaasi ja mene Gileadin Raamotiin.
2 ac kom fin sun acn we kom sokolak Jehu, wen natul Jehoshaphat ac nutin natul Nimshi. Usalak nu in sie fukil ma oan loes liki acn mwet ma welul an muta we,
Ja tultuasi sinne hae sieltä käsiisi Jeehu, Joosafatin poika, Nimsin pojanpoika; mene sisään, käske hänen nousta toveriensa keskeltä ja vie hänet sisimpään huoneeseen.
3 okoaung oil in olive se inge nu fin sifal ac fahk, ‘LEUM GOD El akkalemye lah El mosrwekomla in tokosra lun Israel.’ Na kom sulaklak som liki acn we.”
Ota sitten öljyastia, vuodata öljyä hänen päähänsä ja sano: 'Näin sanoo Herra: Minä olen voidellut sinut Israelin kuninkaaksi'. Avaa sitten ovi ja pakene viivyttelemättä."
4 Ouinge mwet palu fusr sac som nu Ramoth,
Niin nuorukainen, profeetan palvelija, meni Gileadin Raamotiin.
5 ac sun lah mwet kol lun mwet mweun elos oru meeting se we. Ac el fahk, “Leum fulat, oasr sap soko nga us nu sum.” Jehu el siyuk, “Su kac sesr kom kaskas nu se uh?” El topuk, “Nu sum, leum fulat.”
Ja kun hän tuli sinne, niin katso: sotaväen päälliköt istuivat siellä. Niin hän sanoi: "Minulla on asiaa sinulle, päällikkö". Jeehu kysyi: "Kenelle meistä kaikista?" Hän vastasi: "Sinulle itsellesi, päällikkö".
6 Na eltal utyak nu in lohm ah, na mwet palu fusr sac okoaung oil in olive sac nu fin sifal Jehu, ac fahk nu sel, “LEUM GOD lun Israel El fahk ouinge: ‘Nga mosrwekomla in tokosra lun mwet luk, mwet Israel.
Silloin tämä nousi ja meni sisälle huoneeseen; ja hän vuodatti öljyä tämän päähän ja sanoi hänelle: "Näin sanoo Herra, Israelin Jumala: Minä olen voidellut sinut Herran kansan, Israelin, kuninkaaksi.
7 Kom in tuh uniya tokosra, leum lom, wen natul Ahab, tuh nga in ku in folokin nu sel Jezebel ke akmas lal nu sin mwet palu luk oayapa mwet kulansap luk saya.
Ja sinä olet surmaava herrasi Ahabin suvun; sillä minä kostan Iisebelille palvelijaini, profeettain, veren ja kaikkien Herran palvelijain veren.
8 Sou lal Ahab ac fwil natul nukewa enenu na in misa. Nga ac fah onela nufon mukul in sou lal, mwet matu nwe ke tulik.
Ja koko Ahabin suku on hukkuva: minä hävitän Israelista Ahabin miespuoliset jälkeläiset, kaikki tyynni.
9 Nga fah oru nu sin sou lal oana ma nga tuh oru nu sin sou lal Tokosra Jeroboam lun Israel, ac oayapa nu sin sou lal Tokosra Baasha lun Israel.
Ja minä teen Ahabin suvulle saman, minkä Jerobeamin, Nebatin pojan, suvulle ja saman, minkä Baesan, Ahian pojan, suvulle.
10 Jezebel el ac fah tia pukpuki, a manol ac fah mongola sin kosro ngalngul in acn lun Jezreel.’” Tukun mwet palu fusr sac fahkla ma inge, na el illa liki fukil sac ac kaingla.
Ja koirat syövät Iisebelin Jisreelin vainiolla, eikä kukaan ole hautaava häntä." Sitten hän avasi oven ja pakeni.
11 Jehu el folokla nu yurin mwet leum wial, su siyuk sel, “Mea, oasr ma fohs? Mea mwet wel sac lungse sum an?” Jehu el topuk, “Kowos etu pacna ma el lungse uh.”
Kun Jeehu tuli ulos herransa palvelijain luo, kysyttiin häneltä: "Onko kaikki hyvin? Miksi tuo hullu kävi sinun luonasi?" Hän vastasi heille: "Tehän tunnette sen miehen ja hänen puheensa".
12 Elos fahk, “Mo, kut tia etu! Fahk nu sesr lah mea el fahk ah!” “El fahk nu sik mu LEUM GOD El fahk ouinge: ‘Nga mosrwekomla tokosra lun Israel.’”
Mutta he sanoivat: "Valhetta! Sano meille totuus." Hän sanoi: "Niin ja niin hän puhui minulle ja sanoi: 'Näin sanoo Herra: Minä olen voidellut sinut Israelin kuninkaaksi'".
13 In pacl sacna, mwet leum wial Jehu elos laknelik nuknuk lalos ac filiya fin step se elucng ke nien fan ah Jehu elan tu fac, ac elos ukya mwe ukuk ac sala fahk, “Jehu el tokosra!”
Silloin he ottivat kiiruusti kukin vaatteensa ja panivat ne hänen allensa paljaille portaille; ja he puhalsivat pasunaan ja huusivat: "Jeehu on tullut kuninkaaksi".
14 Ouinge Jehu, wen natul Jehoshaphat su wen natul Nimshi, el orek pwapa lukma in lainul Tokosra Joram. Joram ac mwet mweun Israel nufon elos akola na muta Ramoth Gilead in lainul Tokosra Hazael lun Syria.
Niin Jeehu, Joosafatin poika, Nimsin pojanpoika, teki salaliiton Jooramia vastaan. Jooram oli ollut kaiken Israelin kanssa puolustamassa Gileadin Raamotia Hasaelia, Aramin kuningasta, vastaan.
15 Tusruktu Tokosra Joram el tuh folokla nu Jezreel in unwela kinet kacl su mwet Syria kanteya ke el mweun lainul Tokosra Hazael. Ouinge Jehu el fahk nu sin mwet leum wial ah, “Fin pa inge kena lowos an, kowos taran na tuh in wangin mwet illa liki siti uh ac som fahkak pweng se inge in acn Jezreel.”
Mutta kuningas Jooram oli tullut takaisin parantuakseen Jisreelissä haavoista, joita aramilaiset olivat iskeneet häneen hänen taistellessaan Hasaelia, Aramin kuningasta, vastaan. Ja Jeehu sanoi: "Jos se teille kelpaa, niin älkää päästäkö pakoon kaupungista ketään, joka menisi ilmoittamaan tätä Jisreeliin".
16 Na Jehu el sroang nu fin chariot natul, ac mukuiyak in som nu Jezreel. Joram el soenna kwela ke kinet kacl, ac Tokosra Ahaziah lun Judah el som in mutwata yorol.
Sitten Jeehu nousi vaunuihinsa ja lähti Jisreeliin, sillä Jooram makasi siellä; ja Ahasja, Juudan kuningas, oli tullut sinne katsomaan Jooramia.
17 Sie mwet topang su tu ke tower in soan in acn Jezreel el liyalak Jehu ac mwet lal ke elos kasrusr nu we. El wola ac fahk, “Mwet pa nga liye yume uh!” Joram el fahk, “Supwala sie mwet kasrusr fin horse an in liye lah mwet ingan tuku ke misla.”
Mutta tähystäjä seisoi Jisreelin tornissa, ja kun hän näki Jeehun joukon tulevan, sanoi hän: "Minä näen väkijoukon". Niin Jooram sanoi: "Otettakoon ratsumies ja lähetettäköön heitä vastaan kysymään, onko kaikki hyvin".
18 Mwet se ma supweyuk ah yula fin horse natul nu yorol Jehu ac fahk nu sel, “Tokosra el ke etu lah kom tuku in misla?” Jehu el topuk, “Wangin sripom nu kac! Yume tukuk.” Mwet topang se ma muta ke tower in soan ah el fahk lah mwet se ma supweyukla ah sun tari un mwet sac, tuh el tiana foloko.
Ja ratsumies lähti häntä vastaan ja sanoi: "Näin kysyy kuningas: 'Onko kaikki hyvin?'" Jeehu vastasi: "Mitä se sinua liikuttaa, onko hyvin? Käänny ja seuraa minua." Niin tähystäjä ilmoitti sanoen: "Sanansaattaja on tullut heidän luoksensa, mutta ei palaa".
19 Sifilpa supweyukla sie mwet ah in siyuk sel Jehu kusen siyuk sac pacna. Ac Jehu el sifilpa topuk, “Wangin sripom nu kac! Yume tukuk.”
Silloin hän lähetti toisen ratsumiehen. Kun tämä oli tullut heidän luoksensa, sanoi hän: "Näin kysyy kuningas: 'Onko kaikki hyvin?' Jeehu vastasi: "Mitä se sinua liikuttaa, onko hyvin? Käänny ja seuraa minua."
20 Mwet topang sac sifilpa fahk lah mwet se ma supweyuk tok ah sun pac tari un mwet sac, tuh el tia pacna foloko. Na el tafwela ac fahk, “Mwet se ma kol u sac pa us chariot natul ac yume arulana mui, oana wel se. Atal na Jehu!”
Niin tähystäjä ilmoitti sanoen: "Hän on tullut heidän luoksensa, mutta ei palaa. Ja ajo on aivan kuin Jeehun, Nimsin pojan, ajoa; sillä hän ajaa niinkuin hurja."
21 Tokosra Joram el sap, “Akoela chariot nutik an.” Na ke akoeyukla, el ac Tokosra Ahaziah tukeni yula in sonol Jehu, kais sie sifacna kasrusr ke chariot natul. Eltal sonol Jehu ke ima lal Naboth.
Silloin Jooram sanoi: "Valjastettakoon!" Ja he valjastivat hänen sotavaununsa. Niin Jooram, Israelin kuningas, ja Ahasja, Juudan kuningas, lähtivät kumpikin sotavaunuissansa ja menivät Jeehua vastaan. He kohtasivat hänet jisreeliläisen Naabotin maapalstalla.
22 Joram el siyuk, “Ya kom tuku in misla?” Jehu el topuk, “Misla fuka se, ke inutnut ac alu nu ke ma sruloala, ma Jezebel nina kiom ah tuh oakiya, pa srakna orek inge?”
Kun Jooram näki Jeehun, kysyi hän: "Onko kaikki hyvin, Jeehu?" Tämä vastasi: "Kuinka kaikki voisi olla hyvin, kun sinun äitisi Iisebelin haureus ja hänen monet velhoutensa yhä vielä jatkuvat?"
23 Joram el wola ac fahk, “Tunyuna se pa inge, Ahaziah!” ac el furokla chariot natul ac kaing.
Silloin Jooram käänsi vaununsa ja pakeni, huutaen Ahasjalle: "Kavallus, Ahasja!"
24 Jehu el olalik pisr natul ke kuiyal nufon, ac pusrukla osra in pisr natul twe fakisya fintokol Joram ac sasla iniwal. Na Joram el putatla misa fin chariot natul ah.
Mutta Jeehu sieppasi jousen käteensä ja ampui Jooramia hartioiden väliin, niin että nuoli meni sydämen lävitse, ja hän vaipui vaunuihinsa.
25 Ac Jehu el fahk nu sel Bidkar, mwet kasru se lal ah, “Fahsrot srukak manol ac sisla nu inima se lal Naboth ah. Esam lah ke nga kom tukeni kasrusr tokol Ahab papa tumal Tokosra Joram, LEUM GOD El tuh fahk kas inge lainul Ahab:
Sitten hän sanoi Bidkarille, vaunusoturille: "Ota hänet ja heitä jisreeliläisen Naabotin maapalstalle; sillä muistathan, että Herra meidän ratsastaessamme rinnakkain hänen isänsä Ahabin jäljessä lausui hänestä tämän ennustuksen:
26 ‘Nga liye ke akmuseyuki Naboth ac wen natul ekea, ac nga tuh wulela mu nga ac fah folokin nu sum ke ma kom oru ingan inima se pacna inge.’ Ke ma inge, us manol Joram ac sisla inima se lal Naboth, in akpwayeye ma LEUM GOD El wulela kac.”
'Totisesti, minä näin eilen Naabotin ja hänen poikiensa veren, sanoo Herra; ja minä olen juuri tällä maapalstalla kostava sinulle, sanoo Herra'. Ota siis hänet ja heitä tälle maapalstalle, Herran sanan mukaan."
27 Tokosra Ahaziah el liye ma sikyak, ouinge el kaing fin chariot natul ac som nu ke siti srisrik Beth Haggan. Ac Jehu el ukwal ac fahk nu sin mwet lal, “Unilya pac!” Ac elos faksilya ke el kasrusr fin chariot natul ke inkanek utyak nu Gur, apkuran nu ke siti srisrik Ibleam. Tusruktu el kwafel nwe ke na el sun siti Megiddo, na el fah misa we.
Kun Ahasja, Juudan kuningas, sen näki, pakeni hän Beet-Gaaniin päin. Mutta Jeehu ajoi häntä takaa ja sanoi: "Ampukaa hänetkin vaunuihinsa". Ja he ampuivat häntä Guurin solassa, joka on Jibleamin luona; mutta hän pakeni Megiddoon ja kuoli siellä.
28 Ac mwet mweun lal elos folokunla manol nu Jerusalem fin chariot soko, ac piknilya inkulyuk lun tokosra in Siti sel David.
Ja hänen palvelijansa veivät hänet vaunuissa Jerusalemiin ja hautasivat hänet hänen omaan hautaansa, hänen isiensä viereen, Daavidin kaupunkiin.
29 Ahaziah el tokosrala lun Judah ke yac aksingoul sie ma Joram, wen natul Ahab, el tokosra in acn Israel.
Ahasja oli tullut Juudan kuninkaaksi Jooramin, Ahabin pojan, yhdentenätoista hallitusvuotena.
30 Jehu el sun acn Jezreel. Jezebel el lohng ma sikyak, na el tuhnala mutal ac nawela aunsifal, ac tu ke sie winto in lohm sin tokosra ac ngeti nu ke inkanek ah.
Sitten Jeehu tuli Jisreeliin. Kun Iisebel kuuli sen, maalasi hän ihomaalilla silmäluomensa, koristeli päänsä ja katseli ulos akkunasta.
31 Ke Jehu el yuyak ke mutunpot ah, Jezebel el wola ac fahk, “Kom Zimri! Kom mwet akmas! Mea kom tuku oru an?”
Ja kun Jeehu tuli portista sisään, kysyi Iisebel: "Kävikö hyvin Simrille, herransa murhaajalle?"
32 Jehu el ngetak, wola ac fahk, “Su ac wiyu lac?” Luo ku tolu sin mwet liyaung inkul sin tokosra ngeta ke winto se liyal,
Hän käänsi kasvonsa akkunaa kohti ja sanoi: "Kuka on minun puolellani? Kuka?" Niin pari kolme hoviherraa katsoi alas häneen.
33 ac Jehu el fahk nu selos, “tolulla Jezebel!” Elos sisella Jezebel nu ten twe srah kacl ah pisrelik osrela pot ah ac horse ah. Jehu el yula facl ke horse ac chariot natul,
Jeehu sanoi: "Syöskää hänet alas". Ja he syöksivät hänet alas, niin että hänen vertansa pirskui seinään ja hevosiin; ja nämä tallasivat hänet jalkoihinsa.
34 na el ilyak nu in lohm sin tokosra ac mongoi we. Tukun el mongoi el tufah fahk, “Eis monin mutan selngawiyuki se ingan ac piknilya, mweyen na el ma nutin tokosra.”
Sitten Jeehu meni sisään, söi ja joi. Ja hän sanoi: "Korjatkaa se kirottu ja haudatkaa hänet, sillä onhan hän kuninkaan tytär".
35 Tusruktu mwet ma som in piknilya elos suk manol tuh na sri in ahlunsifal ac sri ke paol ac nial mukena pa elos konauk ah.
Mutta kun he menivät hautaamaan häntä, eivät he löytäneet hänestä muuta kuin pääkallon, jalat ja kädet.
36 Ke elos fahkang ma inge nu sel Jehu, na el fahk, “Pa inge ma LEUM GOD El tuh fahk nu sel Elijah, mwet kulansap lal, mu ac sikyak: ‘Kosro ngalngul ac fah kangla manol Jezebel in acn Jezreel.
Ja he tulivat takaisin ja ilmoittivat sen Jeehulle. Niin hän sanoi: "Tässä on toteutunut Herran sana, jonka hän puhui palvelijansa tisbeläisen Elian kautta: 'Jisreelin vainiolla koirat syövät Iisebelin lihan;
37 Manol ac fah osralik acn uh oana fohkon kosro, ac wangin mwet ac ku in akilen lah su.’”
ja Iisebelin ruumis on oleva niinkuin pellon lanta Jisreelin vainiolla, niin ettei voida sanoa: Tämä on Iisebel'".
