Luo Chronicle 25
1 Amaziah el tokosrala ke el yac longoul limekosr, ac el leum in Jerusalem ke yac longoul eu. Nina kial pa Jehoaddin, sie mutan Jerusalem.
Amasja oli kahdenkymmenen viiden vuoden vanha tullessansa kuninkaaksi, ja hän hallitsi Jerusalemissa kaksikymmentä yhdeksän vuotta. Hänen äitinsä oli nimeltään Jooaddan, Jerusalemista.
2 Amaziah el oru ma su akinsewowoye LEUM GOD, tusruktu el tia oru ke insial nufon.
Hän teki sitä, mikä on oikein Herran silmissä, ei kuitenkaan ehyellä sydämellä.
3 Ke pacl se ku lun tokosrai lal oan inpaol, el uniya mwet pwapa luo ma uniya papa tumal ah.
Ja kun hänen kuninkuutensa oli vahvistunut, tappoi hän ne palvelijansa, jotka olivat murhanneet kuninkaan, hänen isänsä.
4 Tusruktu el tiana uniya tulik natultal, a el fahsrna ke ma LEUM GOD El sapkin in Ma Sap lal Moses ma fahk mu, “Papa ac nina ac fah tia anwuki ke ma koluk lun tulik natulos, ac tulik uh ac fah tia anwuki ke ma koluk lun papa ku nina. Sie mwet ac fah anwuki ke ma koluk su el sifacna orala.”
Mutta heidän lapsensa hän jätti surmaamatta: hän teki, niinkuin on kirjoitettu laissa, Mooseksen kirjassa, jossa Herra on käskenyt sanoen: "Älkööt isät kuolko lasten tähden älköötkä lapset isien tähden; kukin kuolkoon oman syntinsä tähden".
5 Tokosra Amaziah el sap mukul nukewa in sruf lun Judah ac Benjamin ma yac longoulyak in kitakatelik nu ke kais sie un mwet mweun, fal nu ke sou lulap lalos. El sang in oasr captain fin tausin ac fin foko. Oasr mwet tolfoko tausin su solla ac akola nu ke mweun, ac elos mwet na sasla ke anwuk ke osra ac mwe loang.
Sitten Amasja kokosi Juudan miehet ja asetti heidät perhekunnittain, tuhannen-ja sadanpäämiesten mukaan, koko Juudan ja Benjaminin. Ja hän piti katselmuksen heistä, kaksikymmenvuotiaista ja sitä vanhemmista, ja huomasi heitä olevan kolmesataa tuhatta sotakelpoista, keihästä ja kilpeä käyttävää valiomiestä.
6 Sayen mwet inge, el srukak pac mwet mweun siofok tausin sin mwet Israel, ac lupan silver ma el sang moli nu selos akuran sun oalkosr tausin paun.
Lisäksi hän palkkasi Israelista sadalla hopeatalentilla satatuhatta sotaurhoa.
7 A sie mwet palu som nu yorol tokosra ac fahk nu sel, “Nimet us mwet mweun lun Israel inge in wi kom. LEUM GOD El tia wi mwet inge su ma in Tokosrai Epang.
Mutta Jumalan mies tuli hänen luoksensa ja sanoi: "Kuningas! Älköön Israelin sotajoukko lähtekö sinun kanssasi, sillä Herra ei ole Israelin, kaikkien näiden efraimilaisten, kanssa.
8 Sahp kom ac nunku mu elos ac oru tuh kom in kui ke pacl in mweun, tusruktu ku lun God mukena pa ac sot kutangla ku tia kutangla uh, na El ac lela mwet lokoalok lom in kutangkomla.”
Vaan lähde sinä yksin, käy rohkeasti taisteluun; muutoin Jumala kaataa sinut vihollistesi eteen, sillä Jumalalla on valta auttaa ja kaataa." Amasja sanoi Jumalan miehelle:
9 Amaziah el siyuk sin mwet palu sac, “Na ac fuka mani na yohk nga sang molelosla tari ah?” Mwet palu sac topuk ac fahk, “LEUM GOD El ku in folokonot yohk liki ma ingan!”
"Mutta miten käy niiden sadan talentin, jotka minä olen antanut Israelin joukolle?" Jumalan mies vastasi: "Herra voi antaa sinulle paljon enemmän, kuin se on".
10 Ouinge Amaziah el supwala un mwet se el moli ah, ac sap elos in folokla nu yen selos. Na elos folokla ac arulana kasrkusrak sin mwet Judah.
Silloin Amasja erotti sen joukon, joka oli tullut hänen luoksensa Efraimista, palaamaan kotiinsa. Siitä he vihastuivat kovin Juudaan ja menivät kotiinsa vihasta hehkuen.
11 Amaziah el sifacna oru elan pulaik, ac kolla mwet lal ah nu Infahlfal Sohl. Elos mweun we ac uniya singoul tausin mwet mweun lun Edom,
Mutta Amasja rohkaisi mielensä, lähti ja vei väkensä Suolalaaksoon ja surmasi seiriläisiä kymmenen tuhatta.
12 ac sruokya pac mwet singoul tausin saya. Elos pwanla mwet mweun inge nwe fin fulu se in siti Sela, ac siselosla nwe ten, ac elos misa ke eot ma oan ten.
Ja toiset kymmenen tuhatta Juudan miehet ottivat elävinä vangeiksi. Nämä he veivät kallion laelle ja syöksivät heidät kallion laelta alas, niin että he kaikki ruhjoutuivat.
13 In pacl se inge, mwet mweun Israel ma Amaziah el tia lela in welul ah, elos mweuni siti lun Judah ma oan inmasrlon Samaria ac Beth Horon. Elos uniya mukul tolu tausin, ac eisla ma wap pukanten.
Mutta ne, jotka kuuluivat Amasjan palauttamaan joukkoon ja jotka eivät olleet päässeet hänen kanssaan sotaan, hyökkäsivät Juudan kaupunkeihin, Samariaan ja aina Beet-Hooroniin saakka; ja he surmasivat asukkaista kolmetuhatta ja ottivat paljon saalista.
14 Ke Amaziah el kutangla mwet Edom ac foloko nu yen sel, el use ma sruloala lalos, oakiya ke acn se, alu nu kac, ac el akosak pac mwe keng nu kac.
Kun Amasja, voitettuaan edomilaiset, tuli takaisin, toi hän mukanaan seiriläisten jumalat ja asetti ne itselleen jumaliksi, ja hän kumarsi niitä ja poltti niille uhreja.
15 Ma inge aktoasrye LEUM GOD, ouinge El supwala mwet sie palu nu yorol Amaziah. Na mwet palu sac siyuk suwoswosang nu sel, “Efu ku kom alu nu sin god saya su tia ku in molela mwet lalos sifacna liki ku lom?”
Niin Herran viha syttyi Amasjaa kohtaan, ja hän lähetti hänen luokseen profeetan; tämä sanoi hänelle: "Miksi sinä etsit tuon kansan jumalia, jotka eivät voineet pelastaa omaa kansaansa sinun käsistäsi?"
16 Ke mwet palu sac srakna kaskas Amaziah el kutongol ac fahk, “Kut orala ngac mu kom pa ac fahk nu sin tokosra ma el ac oru? Nimet sifilpa kas, nga unikomi!” Mwet palu sac tui, tusruktu el fahkla kas se inge, “Inge nga etu lah LEUM GOD El wotela tari mu El ac kunauskomla, mweyen kom oru ma inge ac tia lohng ma nga fahk uh.”
Hänen näin hänelle puhuessaan Amasja sanoi hänelle: "Olemmeko me asettaneet sinut kuninkaan neuvonantajaksi? Herkeä jo, muutoin sinut surmataan." Profeetta herkesi ja sanoi: "Minä tiedän, että Jumala on päättänyt sinut tuhota, koska sinä teet näin etkä kuule minun neuvoani".
17 Tokosra Amaziah lun Judah ac mwet pwapa lal elos pwapani in lain mwet Israel. Na Amaziah el supwala kas nu sel Tokosra Jehoash lun Israel, su wen natul Jehoahaz ac nutin natul Jehu, ac el srike in purakulak in mweun lainul.
Amasja, Juudan kuningas, lähetti neuvoteltuaan asiasta Jooaalle, Jooahaan pojalle, Jeehun pojanpojalle, Israelin kuninkaalle, tämän sanan: "Tule, otelkaamme keskenämme".
18 Jehoash el supwala top lal nu sel Amaziah ac fahk, “Sie pacl ah, sak kokul soko Fineol Lebanon el supwala kas se nu sin sak cedar soko ac fahk, ‘Ase acn nutum an in payuk sin wen nutik uh.’ Na kosro lemnak soko fahsryak lolongya sak kokul soko ah.
Mutta Jooas, Israelin kuningas, lähetti Amasjalle, Juudan kuninkaalle tämän sanan: "Libanonilla kasvava ohdake lähetti setripuulle, joka kasvoi Libanonilla, tämän sanan: 'Anna tyttäresi vaimoksi minun pojalleni'. Mutta metsän eläimet Libanonilla kulkivat ohdakkeen ylitse ja tallasivat sen maahan.
19 Inge, Amaziah, kom konkin mu kom kutangla mwet Edom, tuh nga fahk nu sum, wo kom in mutana yen sum. Efu kom ku purakak mwe tukulkul ma ac oru tuh kom ac mwet lom in musalla kac?”
Sinä sanot: 'Katso, minä olen voittanut edomilaiset', ja olet käynyt ylpeäksi saatuasi kunniaa. Mutta pysy kotonasi; minkätähden tahdot tuottaa onnettomuuden: sinä itse kukistut ja Juuda sinun kanssasi?"
20 Tusruktu Amaziah el tia lungse lohng. Ma inge oakwuk lun LEUM GOD nu sel Amaziah, tuh in kutangyukla el mweyen el alu nu sin ma sruloala lun mwet Edom.
Mutta Amasja ei totellut; sillä tämä tuli Jumalalta: hän tahtoi antaa heidät alttiiksi, koska he olivat etsineet Edomin jumalia.
21 Ouinge Tokosra Jehoash lun Israel el som in mweuni Tokosra Amaziah lun Judah. Elos osun in Beth Shemesh in acn Judah.
Niin Jooas, Israelin kuningas, lähti liikkeelle, ja he ottelivat keskenään, hän ja Amasja, Juudan kuningas, Beet-Semeksessä, joka on Juudan aluetta.
22 Un mwet mweun lun Judah kutangyukla, ac elos kaingla nu yen selos.
Ja israelilaiset voittivat Juudan miehet, ja nämä pakenivat kukin majallensa.
23 Jehoash el sruokilya Amaziah ac usalla nu Jerusalem. Na Jehoash el kunausya pot lun siti uh inmasrlon Mutunpot Ephraim nwe ke Mutunpot in Sruwasrik. Lusen acn se ma musalla inge oasr ke yact luofoko.
Ja Jooas, Israelin kuningas, otti Juudan kuninkaan Amasjan, Jooaan pojan, Jooahaan pojanpojan, Beet-Semeksessä vangiksi ja toi hänet Jerusalemiin. Sitten hän revitti Jerusalemin muuria Efraimin portista Kulmaporttiin saakka, neljäsataa kyynärää.
24 El usla gold ac silver nukewa ma oan in Tempul, oayapa kufwa lun Tempul su karinginyuk sin tulik natul Obed Edom, wi pac ma saok in lohm sin tokosra, ac el us ma inge nukewa ac folokla nu Samaria. El usla pac kutu mwet sruoh welul.
Ja hän otti kaiken kullan ja hopean sekä kalut, mitä Herran temppelissä, Oobed-Edomin huostassa oli, ja kuninkaan linnan aarteet ynnä panttivankeja ja palasi Samariaan.
25 Yac singoul limekosr pa Tokosra Amaziah lun Judah el moul loes lukel Tokosra Jehoash lun Israel.
Mutta Amasja, Jooaan poika, Juudan kuningas, eli Jooaan, Jooahaan pojan, Israelin kuninkaan, kuoleman jälkeen viisitoista vuotta.
26 Ma nukewa saya ma Amaziah el orala ke pacl el tokosra, ke mutawauk nwe ke safla, simla oasr in [Sramsram Matu Ke Tokosra Lun Judah Ac Israel].
Mitä muuta on kerrottavaa Amasjan aikaisemmista ja myöhemmistä vaiheista, se on kirjoitettuna Juudan ja Israelin kuningasten kirjassa.
27 Ke pacl se na ma Amaziah el oru ma koluk lain LEUM GOD ah me, oasr na pwapa koluk orek lainul in Jerusalem, pwanang el tuh kaingla nu in siti Lachish. Tusruktu mwet lokoalok lal ukwalla nwe we ac unilya.
Siitä ajasta alkaen, jolloin Amasja luopui Herrasta, punottiin Jerusalemissa salaliittoa häntä vastaan. Hän pakeni Laakiiseen, mutta Laakiiseen lähetettiin miehiä hänen jälkeensä, ja he surmasivat hänet siellä.
28 Utukla manol nu Jerusalem fin horse soko, ac pukpuki el inkulyuk lun mwet leum in Siti sel David.
Hänet nostettiin hevosten selkään ja haudattiin isiensä viereen Juudan kaupunkiin.
