Luo Chronicle 18
1 Ke Tokosra Jehoshaphat lun Judah el kasrupi ac pwengpeng, el akoo sie marut inmasrlon sie mwet in sou lal ac sie in sou lal Tokosra Ahab lun Israel.
Ja Josaphatilla oli suuri rikkaus ja kunnia; ja hän teki nuoteutta Ahabin kanssa.
2 In kutu yac tok, Jehoshaphat el som nu in siti Samaria in mutwata yorol Ahab. Na Ahab el sap in anwuki sheep ac cow puspis in orala sie kufwa in akfulatyal Jehoshaphat ac mwet ma welul. Ac el eyeinse nu sel Jehoshaphat elan welul mweuni acn Ramoth in Gilead.
Ja jonkun vuoden perästä sen jälkeen meni hän Ahabin tykö Samariaan. Ja Ahab antoi teurastaa hänelle ja hänen väellensä, joka oli hänen kanssansa, monta lammasta ja härkää; ja hän yllytti hänen menemään ylös Gileadin Ramotiin.
3 El siyuk sel, “Kom ac ku in wiyu mweuni acn Ramoth?” Jehoshaphat el topuk, “Pacl na kom akola, nga ac mwet luk uh akola pac. Kut ac wi kom.”
Ja Ahab Israelin kuningas sanoi Josaphatille Juudan kuninkaalle: menetkös minun kanssani Gileadin Ramotiin? Hän sanoi hänelle: minä olen niinkuin sinä, ja minun kansani niinkuin sinun kansas: me tahdomme sinun kanssas sotaan.
4 Na el tafwelana in fahk, “Tusruktu, kut in suk nunak lun LEUM GOD meet.”
Mutta Josaphat sanoi Israelin kuninkaalle: kyseles tänäpänä Herran sanaa.
5 Ouinge Ahab el pangonma mwet palu lal, pisalos akuran sun mwet angfoko, na el siyuk selos, “Ku fal nga in som mweuni acn Ramoth, ku tia?” Elos topuk, “Fahla, mweun. God El ac fah sot kutangla nu sum.”
Ja Israelin kuningas kokosi prophetaita neljäsataa miestä ja sanoi heille: menemmekö me sotimaan Gileadin Ramotiin, vai ei? He sanoivat: mene, Jumala antaa heidät kuninkaan käteen.
6 Tusruktu Jehoshaphat el siyuk, “Ya wangin pac sie mwet palu kut ku in siyuk lungse lun LEUM GOD se?”
Silloin sanoi Josaphat: eikö tässä ole joku Herran propheta, kysyäksemme häneltä?
7 Ahab el topuk, “Oasr pac mwet se, ac inel pa Micaiah, wen natul Imlah. Tusruktu nga srungal mweyen el tiana wi palu wo nu sik. Pacl nukewa el fahk ma na koluk.” Na Jehoshaphat el fahk, “Tia wo kom in fahk ouingan!”
Israelin kuningas sanoi Josaphatille: tässä on vielä yksi mies, jonka kautta taidettaisiin kysellä Herraa, vaan minä vihaan häntä; sillä ei hän ennusta minulle mitään hyvää, mutta aina pahaa: se on Miika Jimlan poika. Josaphat sanoi: älköön kuningas niin puhuko.
8 Ouinge Ahab el suli sie mwet kol ke inkul lun tokosra, ac sap elan sulaklak som solalma Micaiah.
Ja Israelin kuningas kutsui yhden kamaripalvelioistansa ja sanoi: nouda nopiasti Miika Jimlan poika.
9 Tokosra luo inge nuknukyang ke nuknuk in tokosra, ac muta fin tron laltal ke acn in sisla kulun wheat likin na mutunpot lun Samaria, ac mwet palu nukewa oru palu lalos ye mutaltal.
Ja Israelin kuningas ja Josaphat Juudan kuningas istui kumpikin istuimellansa puettuna vaatteisiin Samarian portin lakeudella, ja kaikki prophetat ennustivat heidän edessänsä.
10 Sie selos pa Zedekiah, wen natul Chenaanah. El orala kutu koac osra, ac el fahk nu sel Ahab, “Pa inge ma LEUM GOD El fahk, ‘Kom fah us koac inge ac sang mweuni mwet Syria, ac kom ac arulana kutangulosla.’”
Ja Zidkija Kenaanan poika teki itsellensä rautasarvet ja sanoi: näin sanoo Herra: näillä sinä pusket Syrialaisia, siihenasti ettäs heidät hävität.
11 Mwet palu nukewa saya fahk oana, “Fahsr lain acn Ramoth, ac kom ac fah kutangla. LEUM GOD El ac asot kutangla nu sum.”
Ja kaikki prophetat ennustivat niin ja sanoivat: mene Gileadin Ramotiin, ja se menestyy sinulle: Herra antaa heidät kuninkaan käteen.
12 In pacl sac pacna, mwet kol se su som in eisal Micaiah el fahk nu sel, “Mwet palu nukewa sayom palye ma ac wo nu sin tokosra. Na pa wo kom in fahk oana.”
Ja sanansaattaja, joka oli mennyt kutsumaan Miikaa, puhui hänen kanssansa ja sanoi: katso, prophetain puhe on yksimielisesti hyvä kuninkaan edessä: anna sinun sanas olla myös niinkuin heidänkin, ja puhu hyvää.
13 A Micaiah el topuk, “Ke Inen LEUM GOD moul, ma God luk El fahk, nga fah fahk!”
Ja Miika sanoi: niin totta kuin Herra elää, minä puhun, mitä minun Jumalani sanoo.
14 Ke el utyak nu ye mutal Tokosra Ahab, na tokosra el siyuk sel, “Micaiah, ku fal nga ac Tokosra Jehoshaphat in som mweuni acn Ramoth, ku tia?” Micaiah el topuk, “Fahla mweun. Kowos ac kutangla! LEUM GOD El ac sot kutangla nu suwos.”
Ja kuin hän tuli kuninkaan tykö, sanoi kuningas hänelle: Miika, menemmekö me sotimaan Gileadin Ramotia vastaan, eli ei? Hän sanoi: menkäät, se menestyy teille, he annetaan teidän käsiinne.
15 Tusruktu Ahab el fahk nu sel, “Ke kom kaskas ke Inen LEUM GOD, fahk na ma pwaye! Pacl ekasr nga enenu nga in fahk ma se inge nu sum?”
Niin kuningas sanoi hänelle: kuinka usein minä vannotan sinua, ettet sinä sanois minulle muuta kuin totuutta Herran nimeen?
16 Na Micaiah el topuk fahk, “Nga liye mwet mweun lun Israel oalik fineol uh oana sheep su wangin mwet shepherd lalos. Ac LEUM GOD El fahk, ‘Wangin mwet kol lun mwet inge. Lela elos in folokla nu yen selos in misla.’”
Niin hän sanoi: minä näin kaiken Israelin hajoitettuna vuorella, niinkuin lampaat, joilla ei yhtään paimenta ole: ja Herra sanoi: eikö näillä ole yhtään Herraa? palatkaan kukin kotiansa rauhassa.
17 Ahab el fahk nu sel Jehoshaphat, “Nga fahk tari nu sum lah el tia wi palye ma ac wo nu sik, a pacl nukewa ma koluk mukena!”
Niin sanoi Israelin kuningas Josaphatille: enkö minä sanonut sinulle, ettei hän minulle ennusta hyvää vaan pahaa.
18 Na Micaiah el tafwela ac fahk, “Inge lohng ma LEUM GOD El fahk! Nga liye LEUM GOD El muta fin tron lal inkusrao, ac lipufan nukewa lal elos tu siskal.
Ja hän sanoi: sentähden kuulkaat Herran sanaa; minä näin Herran istuvan istuimellansa, ja koko taivaallisen sotajoukon seisovan hänen oikialla ja vasemmalla puolellansa.
19 LEUM GOD El siyuk, ‘Su ac fah kiapwella Ahab elan som in tuh anwuki el in acn Ramoth?’ Kutu sin lipufan fahk sie kas, ac kutu fahk sie pac,
Ja Herra sanoi: kuka viettelis Ahabin Israelin kuninkaan, että hän menis ylös ja lankeaisi Gileadin Ramotissa? Ja kuin yksi sanoi niin, ja toinen näin,
20 nwe ke na sie ngun fahsryak nu meet, suwosyang nu sin LEUM GOD ac fahk, ‘Nga ac kiapwella.’ LEUM GOD El siyuk, ‘Kom ac oru fuka?’
Niin tuli yksi henki ja seisoi Herran edessä, ja sanoi: minä viettelen hänen. Ja Herra sanoi hänelle: millä?
21 Na ngun sac fahk, ‘Nga ac som oru mwet palu nukewa lal Ahab in kikiap.’ Na LEUM GOD El fahk, ‘Fahla kiapwella. El ac lukukla wela ma kom fahk.’”
Hän sanoi: minä menen ja olen valheen henki kaikkein hänen prophetainsa suussa. Ja hän sanoi: viettele häntä ja sinä myös taidat: mene ja tee niin.
22 Na Micaiah el aksafyela kas lal ac fahk, “Ma na nga fahk uh pa sikyak inge. LEUM GOD El oru tuh mwet palu lom in kiapwekom. A El sifacna akoekomla in sun ongoiya!”
Nyt siis katso, Herra on antanut valheen hengen näiden sinun prophetais suuhun, ja Herra on puhunut pahaa sinua vastaan.
23 Na mwet palu Zedekiah el kalukyang nu yorol Micaiah, ac puokya likintupal ac siyuk, “Ku ngac ngun lun LEUM GOD som likiyu ac kaskas nu sum?”
Niin astui Zidkija Kenaanan poika edes ja löi Miikaa poskelle, ja sanoi: minkä tien kautta on Herran henki mennyt minun tyköäni pois, sinua puhuttelemaan?
24 Micaiah el topuk, “Kom ac fah konauk ke pacl se kom ac som in wikla ke sie infukil ma oan tok ah.”
Miika sanoi: katso, sinä olet sen näkevä sinä päivänä, jona käyt majasta majaan, lymytäkses.
25 Na Tokosra Ahab el sap nu sin sie sin leum lal, “Kaprilya Micaiah ac usalla nu sel Amon, governor lun siti uh, ac nu sel Fisrak Joash.
Niin sanoi Israelin kuningas: ottakaat Miika ja viekäät jälleen häntä kaupungin päämiehen Amonin tykö ja Joaksen kuninkaan pojan tykö,
26 Fahkang mu eltal in siselang nu in presin, ac sang na bread ac kof kital, nwe ke pacl nga moul foloko.”
Ja sanokaat: näin sanoo kuningas: pankaat tämä vankihuoneesen, ja ruokkikaat häntä murheen leivällä ja murheen vedellä, siihenasti että minä tulen jälleen rauhassa.
27 Micaiah el fahk, “Kom fin moul foloko, na kalem lah tia LEUM GOD pa supweyu in fahk ma inge!” El tafwelana in fahk, “Kowos nukewa porongo ma nga fahk uh!”
Miika sanoi: jos sinä toki palajat rauhassa, niin ei ole Herra puhunut minun kauttani. Ja hän sanoi: kuulkaat, kaikki kansat.
28 Na Tokosra Ahab lun Israel ac Tokosra Jehoshaphat lun Judah eltal som in mweuni siti Ramoth in acn Gilead.
Niin meni Israelin kuningas ja Josaphat Juudan kuningas Gileadin Ramotia vastaan.
29 Ahab el fahk nu sel Jehoshaphat, “Ke kut ac som nu ke mweun uh, nga ac fah tia nukum nuknuk in tokosra luk, a kom nukum na nuknuk in tokosra lom.” Ouinge tokosra lun Israel el ekulla lumahl ke el som nu ke mweun.
Ja Israelin kuningas sanoi Josaphatille: minä muutan vaatteeni ja tulen sotaan, mutta pidä sinä omat vaattees; ja Israelin kuningas muutti vaatteensa, ja he menivät sotaan.
30 Tokosra lun Syria el sap nu sin captain lun chariot lal uh in tia mweuni kutena mwet sayen tokosra lun Israel.
Ja Syrian kuningas käski vaunuin päämiehille, jotka hänellä olivat, ja sanoi: ei teidän pidä sotiman pientä eli suurta vastaan, vaan ainoastaan Israelin kuningasta vastaan.
31 Ouinge ke elos liyal Tokosra Jehoshaphat elos nunku mu el pa tokosra lun Israel, ac elos forang in mweunel. Na Jehoshaphat el liksreni wola, ac LEUM GOD El molella, ac folokunla mwet ukwal ah.
Ja tapahtui, kuin vaunuin päämiehet näkivät Josaphatin, että he sanoivat: se on Israelin kuningas; ja he käänsivät itsensä sotimaan häntä vastaan. Ja Josaphat huusi, ja Herra autti häntä, ja Jumala käänsi heidät pois hänestä.
32 Captain lun chariot elos liye tuh tia tokosra Israel pa el, ouinge elos tila ukwal.
Sillä kuin vaunuin päämiehet näkivät, ettei hän ollut Israelin kuningas, käänsivät he itsensä pois hänestä.
33 Tusruktu sie sin mwet mweun lun Syria el pusrkala pisr natul ac tiana etu lah ac sonol Tokosra Ahab, tuh pa pisrkilya ke kupasr lun mwe loang kacl. Ahab el wola nu sin mwet se us chariot natul ah, “Nga kineta! Forla, kaing!”
Niin yksi mies jännitti joutsensa yksinkertaisuudessa ja ampui Israelin kuningasta rautapaidan jatkoon. Niin hän sanoi vaununsa ajajalle: käänä kätes ja vie minua ulos sotaväestä; sillä minä olen haavoitettu.
34 Ke mweun uh srakna upa, Tokosra Ahab el fungla na muta in chariot natul, ac ngetla nu yurin mwet Syria. Na ke faht ah tili, el misa.
Ja sota tuli suureksi sinä päivänä, ja Israelin kuningas seisoi vaunuissa Syrialaisia vastaan ehtoosen asti; ja hän kuoli auringon laskeissa.
