Sie Samuel 22
1 David el kaingla liki siti Gath ac som nu ke luf se su oan apkuran nu Adullam. Ke tamulel lal ac mwet in sou lal kewa elos lohngak lah el oasr we, elos som nu yorol.
Ja David läksi sieltä ja pakeni Adullamin luolaan; kuin hänen veljensä ja kaikki isänsä huone sen kuulivat, tulivat he myös sinne hänen tykönsä.
2 Na mwet su muta in ongoiya, oayapa mwet soemoul sin mwet, ac mwet supwar, elos som pac nu yorol. Sahp oasr mwet angfoko ke u se inge, na David el mwet kol lalos.
Ja kaikkinaiset miehet, jotka olivat vaivassa, ja jokainen, joka velassa oli, ja jokainen, jolla murheellinen sydän oli, kokosivat itsensä hänen tykönsä, ja hän oli heidän päämiehensä: että liki neljäsataa miestä oli hänen tykönänsä.
3 David el som liki acn sac ac tuku nu Mizpah in acn Moab, ac fahk nu sin tokosra we, “Nunak munas lela tuh papa tumuk ac nina kiuk in muta yurum nu ke nga konauk lah mea God El ac fah oru nu sik.”
Ja David meni sieltä Mitspaan Moabilaisten maakuntaan ja sanoi Moabilaisten kuninkaalle: anna isäni ja äitini käydä ulos ja sisälle teidän tykönänne, siihenasti että minä saan tietää, mitä Jumala tekee minun kanssani.
4 Na David el likiya papa tumal ac nina kial yurin tokosra lun Moab, ac eltal muta yorol ke lusenna pacl ma David el wikwik in luf sac.
Ja hän johdatti heidät Moabilaisten kuninkaan eteen; ja he viipyivät hänen tykönänsä aina niinkauvan kuin David oli linnassa.
5 Na Gad, sie mwet palu, el tuku nu yorol David ac fahk, “Nik kom muta inge. Tuyak ac fahsr nu in facl Judah.” Ke ma inge, David el som ac ilyak nu insak Hereth.
Niin sanoi propheta Gad Davidille: älä ole siinä linnassa, mutta mene ja kulje Juudan maalle. Niin David meni ja tuli Haretin metsään.
6 Sie len ah Saul el muta Gibeah, ye sak tamarisk soko fin tohktok se, ac osra natul oan inpaol. Mwet kol lal nukewa tu raunella. Na fwackyang nu sel lah koneyukyak David ac mwet lal uh.
Ja Saul kuuli, että David ja ne miehet, jotka hänen tykönänsä olivat, tulivat tiettäväksi. Ja Saul asui Gibeassa metsistössä Ramassa, ja hänen keihäänsä oli hänen kädessänsä, ja kaikki hänen palveliansa seisoivat hänen tykönänsä.
7 Ac Saul el fahk nu sin mwet lal inge, “Kowos mwet Benjamin, porongeyu! Ya kowos nunku mu David el ac sot ima in grape ac ima pac saya nu suwos nukewa, ac oru tuh kowos nukewa in mwet kol lun un mwet mweun lal?
Niin sanoi Saul palvelioillensa, jotka seisoivat hänen tykönänsä: kuulkaat, te Jeminin lapset! antaako Isain poika teille kaikille pellot ja viinamäet, ja tekeekö hän teitä kaikkia tuhanten ja satain päämiehiksi?
8 Ya pa ingan sripa se oru kowos pwapa in lainyu an? Wangin sie suwos tuku akkalemye nu sik lah wen nutik sifacna el asruoki nu sel David. Wanginna mwet nunku keik, ku akkalemye nu sik lah David, su sie sin mwet luk, el suk pacl lal in uniyuwi, ac wen se nutik el kasrel!”
Että te kaikki teitte liiton minua vastaan, ja ei ole yhtään, joka ilmoitti sen minun korvilleni että minun poikani on myös tehnyt liiton Isain pojan kanssa ja ei ole yhtäkään teistä, joka sitä panee pahaksensa minun tähteni, ja ei myös ilmoita sitä minun korvaini kuullen, että minun poikani on yllyttänyt palveliani minua vastaan, väijymään minua, niinkuin tänäpänä on nähtävä.
9 Doeg el wi mwet lal Saul inge tu insac, ac el fahk, “Nga tuh liyal David ke el som nu yorol Ahimelech, wen natul Ahitub, in acn Nob.
Niin vastasi Doeg Edomilainen, joka seisoi Saulin palveliain tykönä, ja sanoi: minä näin Isain pojan tulevan Nobeen, Ahimelekin Akitobin pojan tykö.
10 Ahimelech el tuh siyuk sin LEUM GOD lah mea fal David elan oru, na el sang kutu mwe mongo nu sel David, oayapa cutlass se natul Goliath, mwet Philistia sac.”
Hän kysyi Herralta neuvoa hänen tähtensä ja evästi hänen, ja antoi hänelle Philistealaisen Goljatin miekan.
11 Na Tokosra Saul el sapla solalma Ahimelech, mwet tol, ac sou lal kewa, su elos mwet tol pac in Nob, ac elos tuku nu yorol.
Niin kuningas lähetti kutsumaan pappia Ahimelekia Akitobin poikaa ja kaikkea hänen isänsä huonetta, pappeja, jotka olivat Nobessa; ja he tulivat kaikki kuninkaan tykö.
12 Ac Saul el fahk nu sel Ahimelech, “Ahimelech, porongeyu!” Ac Ahimelech el topuk, “O Tokosra, nga pa inge.”
Ja Saul sanoi: kuule sinä Akitobin poika. Hän sanoi: tässä minä olen, herrani.
13 Ac Saul el siyuk sel, “Efu ku kom ac David pwapa in lainyu? Efu kom ku sang mwe mongo nu sel ac cutlass sac, oayapa siyuk kasru sin God kacl David? Na inge el forma lainyu, ac el tupan pacl wo lal in uniyuwi.”
Ja Saul sanoi hänelle: miksi te teitte liiton minua vastaan, sinä ja Isain poika, ettäs annoit hänelle leipää ja miekan ja kysyit Herralta neuvoa hänen tähtensä, yllyttääkses häntä minua väijymään, niinkuin tänäpänä on nähtävä.
14 Ahimelech el topuk, “David pa oaru emeet sin mwet pwapa lom! El wen talupom, el captain lun mwet soan lom, ac mwet nukewa inkul sum elos arulana akfulatyal.
Ahimelek vastasi kuningasta ja sanoi: kuka on kaikkein sinun palveliais seassa niinkuin David? Hän on uskollinen ja kuninkaan vävy, vaeltaa kuuliaisuudessas ja on kunniallinen sinun huoneessas.
15 Aok, pwaye nga tuh siyuk kasru sin God kacl, tuh tia pacl se emeet nga oru pa inge. Ac funu ke kas se ma fahk mu nga pwapa lain kom, O Tokosra, nimet sis nu fuk, ku nu sin kutena mwet in sou luk, mweyen wanginna ma nga etu ke ma se inge!”
Olenko minä vasta tänäpänä ruvennut kysymään Jumalalta neuvoa hänen tähtensä? Pois se minusta, älkään kuningas luulko senkaltaista palveliastansa ja kaikesta minun isäni huoneesta: sillä sinun palvelias ei tietänyt mitään kaikista näistä, pienistä eli suuresta.
16 Ac tokosra el fahk, “Ahimelech, kom ac sou lom nukewa enenu in misa.”
Kuningas sanoi: Ahimelek, sinun pitää totisesti kuoleman, sinun ja koko sinun isäs huoneen.
17 Na tokosra el fahk nu sin mwet mweun su tu siskal, “Uniya mwet tol lun LEUM GOD inge! Elos welul David nunak se, ac elos etu na lah David el kaingla, a elos tia fahk nu sik!” Tusruktu, mwet mweun inge elos tiana srukak paolos nu fin mwet tol lun LEUM GOD.
Ja kuningas sanoi vartioillensa, jotka seisoivat hänen tykönänsä: kääntäkäät itsenne ja tappakaat Herran papit; sillä heidän kätensä on myös Davidin kanssa, ja koska he tiesivät hänen paenneen, niin ei he ilmoittaneet sitä minulle. Mutta kuninkaan palveliat ei tahtoneet satuttaa käsiänsä Herran pappeihin, lyödäksensä heitä.
18 Ke ma inge, Saul el fahk nu sel Doeg, “Kom, oneltalu!” Na Doeg el onelosla nukewa. In len sac el uniya mwet tol oalngoul limekosr su fal in nukum ephod lun mwet tol.
Niin sanoi kuningas Doegille: käännä sinä itses ja lyö papit. Ja Doeg Edomilainen käänsi itsensä ja löi pappeja, ja tappoi sinä päivänä viisiyhdeksättäkymmentä miestä, jotka kantoivat liinaista päällisvaatetta.
19 Saul el oayapa sap in anwukla mwet nukewa in acn Nob, su siti lun mwet tol — mukul, mutan, tulik srisrik ac tulik fusr, cow, donkey, sheep — ma inge nukewa anwukla.
Ja hän löi Noben, pappein kaupungin, miekan terällä, sekä miehet että vaimot, lapset ja imeväiset, niin myös härjät, aasit ja lampaat, aina miekan terällä.
20 Tusruktu Abiathar, sie sin wen natul Ahimelech, el kaingla ac som welul David.
Ja yksi Ahimelekin Akitobin pojan poika Abjatar nimeltä, pääsi, ja pakeni Davidin tykö.
21 El fahk nu sel David lah Saul el uniya mwet tol lun LEUM GOD.
Ja Abjatar ilmoitti Davidille, että Saul oli tappanut Herran papit.
22 David el fahk nu sel Abiathar, “Ke nga tuh liyal Doeg in len sac, nga etu na lah el ac fahkak nu sel Saul ma orek ah. Ke ma inge, misa lun mwet nukewa in sou lom, oan fuk.
Ja David sanoi Abjatarille: minä sen sinä päivänä kyllä tiesin, koska Doeg Edomilainen oli siellä, että hän sen Saulille oli totisesti ilmoittava. Minä olen siis vikapää koko isäs huoneen kuolemaan.
23 Mutana yuruk ac nikmet sangeng. Saul el lungse unikuti na kewa, tuh kom fin muta yuruk, kom ac fah moul.”
Pysy minun tykönäni ja älä pelkää: joka seisoo minun henkeni perään, hän myös seisoo sinun henkes perään; sillä sinä varjellaan minun tykönäni.
