< Sie Samuel 10 >
1 Na Samuel el eis sufa in oil in olive ac ukuiya fin sifal Saul ac ngok mutal ac fahk, “LEUM GOD El mosrwekomla tuh kom fah leum fin mwet lal, mwet Israel. Kom fah leum faclos ac karinganulos liki mwet lokoalok lalos. Na pa inge mwe akpwayeye nu sum lah LEUM GOD pa sulekomla tuh kom in leum fin mwet lal:
Niin otti Samuel öljyastian ja kaasi hänen päänsä päälle, ja antoi suuta hänen ja sanoi: näetkös, että Herra on sinun voidellut päämieheksi perimisensä päälle?
2 Ke kom ac fahsr likiyu misenge, kom ac fah sun mukul luo sisken kulyuk lal Rachel in acn Zelzah in facl lun Benjamin. Eltal ac fah fahk nu sum lah koneyukyak tari donkey ma komtal suk an. Na papa tomom el tila nunku kac, a el nunku keim, ac el na siyuk na ac fahk, ‘Mea nga ac oru ke wen nutik uh?’
Kuin sinä menet minun tyköäni tänäpänä pois, niin sinä löydät kaksi miestä Rakelin haudan tykönä Zelsassa, BenJaminin rajassa: ne sanovat sinulle: aasintammat, joitas olet lähtenyt etsimään, ovat löydetyt: ja katso, ei isäs pidä silleen lukua aaseista, vaan murehtii teitä ja sanoo: mitä minun pitää tekemän pojalleni?
3 Ke kom ac som liki acn sac, kom ac fahsr nwe sun sak oal soko in acn Tabor, ac kom ac fah sun mukul tolu su fahsr in som nu Bethel in oru mwe kisa lalos nu sin God we. Sie selos el pwen nani fusr tolkwe, ac sie selos el us lof in bread tolkwe, ac mukul se aktolu an el us pak in wain se nwanala ke wain.
Ja kuin edemmäksi siitä menet, niin sinä tulet Taborin lakeudelle, siinä kohtaavat sinua kolme miestä, jotka Jumalan tykö ylös BetEliin menevät: ensimäinen kantaa kolme vohlaa, ja toinen kantaa kolme kappaletta leipää, ja kolmas kantaa viinaleiliä.
4 Elos ac fah paing kom, ac asot lukwa lof an nu sum, na kom fah eis.
Ja ne tervehtivät sinua ystävällisesti, antavat sinulle kaksi leipää: ota ne heidän kädestänsä.
5 Na kom fah som nu ke Fineol lun God in acn Gibeah, yen mwet mweun lun mwet Philistia elos muta we. Ke nien utyak nu in siti uh kom ac fah sun u in mwet palu su oatui liki nien loang lalos fineol uh — elos srital ke harp, drum, flute, ac lyre. Elos ac onsrosro ac sasa.
Sitte tulet sinä Jumalan korkeudelle, kussa Philistealaisten leirit ovat. Ja pitää tapahtuman, että tultuas kaupunkiin, kohtaat prophetain joukon, jotka ovat tulleet korkeudelta, ja heidän edellänsä kantele ja trumpu, huilut ja harput, ja he propheteeraavat.
6 In kitin pacl ah, ngunin LEUM GOD ac tuku ke ku nu fom, ac kom ac fah welulos ke tacn in alyalu ac sasa lalos, ac kom ac fah ekla sie mwet sasu.
Ja Herran henki tulee sinussa voimalliseksi, ettäs propheteeraat heidän kanssansa ja tulet toiseksi mieheksi.
7 Ke pacl se ma inge sikyak nu sum uh, kutena ma God El akkalemye nu sum, kom in oru.
Ja kuin nämät merkit tapahtuvat sinulle, niin tee kaikki, mitä etees tulee; sillä Jumala on sinun kanssas.
8 Kom fah som meet likiyu nu Gilgal. Nga ac fah sun kom we, ac kisakin mwe kisa firir ac mwe kisa in akinsewowo. Kom fah soaneyu we len itkosr, nu ke pacl nga tuku ac fahkak nu sum ma kom in oru.”
Mutta sinun pitää menemän minun edelläni alas Gilgaliin, ja katso, minä tulen sinne sinun tykös uhraamaan polttouhria ja kiitosuhria: seitsemän päivää pitää sinun odottaman, siihenasti kuin minä tulen sinun tykös ja ilmoitan sinulle, mitä sinun pitää tekemän.
9 Ke Saul el forla in fahsr lukel Samuel, God El sang sie ouiyen moul sasu nu sel Saul. Ac ma nukewa ma Samuel el fahk nu sel ah, sikyak in len sac.
Ja tapahtui, että kuin hän oli kääntänyt selkänsä Samuelin puoleen ja meni hänen tyköänsä pois, antoi Jumala hänelle toisen sydämen; ja kaikki nämät merkit tapahtuivat sinä päivänä.
10 Ke Saul ac mwet kulansap lal sun acn Gibeah, un mwet palu se tuku osun nu sel. In kitin pacl ah ngunin God tuku ke ku nu facl ac el wi mwet palu inge ke tacn ac sasa in alyalu lalos.
Ja kuin he tulivat sinne korkeudelle, katso, prophetain joukko kohtasi häntä, ja Jumalan henki tuli voimalliseksi hänessä, että hän propheteerasi heidän keskellänsä.
11 Ac ke mwet su etal Saul meet elos liye ma el oru inge, elos asiyuki sie sin sie, “Ku mea sikyak nu sin wen se natul Kish inge? Ya Saul el ekla sie mwet palu?”
Kuin hänen kaikki näkivät jotka ennen hänen tunteneet olivat, ja katso, hän propheteerasi prophetain kanssa, sanoivat he toinen toisellensa: mitä Kisin pojalle tapahtunut on? onko Saul myös prophetain seassa?
12 Ac sie mukul in acn sac el fahk, “Ac fuka mwet palu saya inge? Kowos nunku mu su papa tumalos an?” Na pa inge mutaweyen soakas se ma fahk mu, “Ku pwaye lah Saul el ekla sie mwet palu pac?”
Ja yksi vastasi siellä ja sanoi: kuka on heidän isänsä? Siitä on sananlasku tullut onko Saul myös prophetain seassa?
13 Ke Saul el oru tacn ac sasa in alyalu lal tari, na el som nu ke nien loang fineol uh.
Ja kuin hän lakkasi propheteeraamasta, tuli hän korkeudelle.
14 Sie mukul wien papa tumal Saul el liyal Saul ac mwet kulansap lal, ac el siyuk seltal, “Komtal muta ya tuku?” Saul el fahk, “Kut suk donkey tuhlac ah. Ke kut kofla konauk, na kut som nu yorol Samuel.”
Mutta Saulin setä sanoi hänelle ja hänen palveliallensa: kussa te kävitte? Ja hän sanoi: me etsimme aasintammoja, ja kuin me näimme, ettemme löytäneet, tulimme me Samuelin tykö.
15 Na papa sac siyuk, “Ac mea Samuel el fahk nu sumtal?”
Niin sanoi Saulin setä: sano siis minulle, mitä Samuel sanoi teille?
16 Na Saul el fahk, “El fahk mu koneyukyak tari.” Tusruktu el tiana fahk ma Samuel el fahk kacl lah el ac tokosrala.
Saul vastasi sedällensä: hän sanoi yksivakaisesti aasintammat jo löydetyksi; mutta kuninkaan valtakunnasta ei hän mitään hänelle puhunut, mitä Samuel hänelle sanonut oli.
17 Samuel el pangoneni mwet uh nu ye mutun LEUM GOD in acn Mizpah,
Mutta Samuel antoi kutsua kansan kokoon Herran tykö Mitspaan.
18 ac el fahk nu selos, “LEUM GOD lun Israel el fahk, ‘Nga uskowosme liki facl Egypt ac molikowosla liki inpoun mwet Egypt ac liki mwet saya nukewa su akkeokye kowos.
Ja sanoi Israelin lapsille: näin sanoo Herra Israelin Jumala: minä johdatin Israelin Egyptistä, ja vapahdin teidät Egyptiläisten käsistä ja kaikkein valtakuntain käsistä, jotka teitä vaivasivat.
19 Nga God lowos, su molikowosla liki ongoiya ac ma upa nu suwos, tuh pa misenge kowos sisyula ac siyuk ke sie tokosra. Ouinge kowos toeni in sruf lowos ac in sou lowos, ac utyak nu ye mutun LEUM GOD.’”
Ja te hylkäsitte tänäpänä teidän Jumalanne, joka teidät kaikesta vastoinkäymisestänne ja murheestanne auttanut on, ja sanoitte: pane meille kuningas. Nyt siis käykäät Herran eteen sukuinne ja päämiestenne jälkeen.
20 Na Samuel el sap kais sie sruf in kilukyak, ac LEUM GOD el sulela sruf lal Benjamin.
Kuin Samuel oli koonnut kaikki Israelin sukukunnat, lankesi arpa BenJaminin sukuun.
21 Na Samuel el sap kais sie sou in sruf lal Benjamin in kilukyak, na sou lal Matri sulosolla. Na kais sie mukul in sou lal Matri kilukyak, na Saul, wen natul Kish, el solla. Elos sokol tuh elos kofla konalak.
Mutta kuin hän BenJaminin suvun kutsui lankoinensa edes, lankesi arpa Matrin suvun päälle, ja lankesi Kisin pojan Saulin päälle. Ja he etsivät häntä, mutta ei häntä löydetty.
22 Na elos siyuk sin LEUM GOD, “Ya oasr pac sie sayal?” Ac LEUM GOD El topuk, “Saul el a wikwik ingo inmasrlon kufwen sroasr.”
Ja he kysyivät Herralta, oliko hän vielä sinne tuleva. Herra vastasi: katso, hän on lymyttänyt itsensä astiain alle.
23 Ac elos kasrusr ac usalu nu yurin mwet uh, ac ke el tuyak inmasrlon mwet uh, el fulat lukelos nukewa finpisalyak.
Niin he juoksivat ja toivat hänen sieltä. Ja hän seisoi kansan keskellä, ja hän oli päätänsä pitempi kaikkea kansaa.
24 Ac Samuel el fahk nu sin mwet uh, “Pa inge mwet se su LEUM GOD El sulela! Wangin sie inmasrlosr oana el.” Ac mwet uh nukewa wowoyak ac fahk, “In paht moul lal tokosra!”
Ja Samuel sanoi kaikelle kansalle: näettekö, kenenkä Herra on valinnut? sillä ei hänen vertaistansa ole yhtään kaikessa kansassa. Niin huusi kaikki kansa ja sanoi: olkoon kuninkaalle onneksi!
25 Na Samuel el aketeya nu sin mwet uh ke kunokon ac suwohs lun sie tokosra. El simusla ma inge in sie book, ac filiya in sie acn mutal. Na el supwalik mwet uh nu in acn selos.
Ja Samuel sanoi kansalle kaikki valtakunnan oikeuden, ja kirjoitti kirjaan, ja pani sen Herran eteen. Ja Samuel päästi kaiken kansan, itsekunkin kotiansa.
26 Ac Saul el folokla pac nu yen sel in acn Gibeah. God El pirik insien kutu mwet pulaik ac ku, ac elos welul Saul som.
Ja Saul meni myös kotia Gibeaan, ja yksi osa sotaväestä meni hänen kanssansa, joiden sydämen Jumala käänsi.
27 Tusruktu kutu mwet lusrongten elos fahk, “Mea, oasr ma wo mwet se inge el ku in oru nu sesr?” Elos pilesral ac tia use kutena mwe lung nu sel. Tuh Saul el mislana.
Mutta monikahdat Belialin lapset sanoivat: mitä tämä auttaa meitä? ja katsoivat hänen ylön ja ei tuoneet hänelle mitään lahjaa. Mutta hän teeskenteli, niinkuin ei hän sitä kuullutkaan olisi.