시편 78
1 아삽의 마스길 내 백성이여, 내 교훈을 들으며 내 입의 말에 귀를 기울일지어다
Aasafin mietevirsi. Kuuntele, kansani, minun opetustani, kallistakaa korvanne minun suuni sanoille.
2 내가 입을 열고 비유를 베풀어서 옛 비밀한 말을 발표하리니
Minä avaan suuni mietelmiin, tuon ilmi muinaisaikojen arvoituksia.
3 이는 우리가 들은 바요 아는 바요 우리 열조가 우리에게 전한 바라
Mitä olemme kuulleet, minkä olemme saaneet tietää ja mitä isämme ovat meille kertoneet,
4 우리가 이를 그 자손에게 숨기지 아니하고 여호와의 영예와 그 능력과 기이한 사적을 후대에 전하리로다
sitä me emme heidän lapsiltansa salaa, vaan me kerromme tulevalle polvelle Herran ylistettävistä teoista, hänen voimastansa ja ihmeistänsä, jotka hän on tehnyt.
5 여호와께서 증거를 야곱에게 세우시며 법도를 이스라엘에게 정하시고 우리 열조에게 명하사 저희 자손에게 알게 하라 하셨으니
Hän asetti todistuksen Jaakobiin, hän sääti Israeliin lain ja käski meidän isiemme julistaa ne lapsillensa,
6 이는 저희로 후대 곧 후생 자손에게 이를 알게 하고 그들은 일어나 그 자손에게 일러서
että jälkipolvi saisi ne tietää, saisivat tietää vastedes syntyvät lapset, ja nekin nousisivat ja kertoisivat niistä lapsillensa.
7 저희로 그 소망을 하나님께 두며 하나님의 행사를 잊지 아니하고 오직 그 계명을 지켜서
Niin nämä panisivat uskalluksensa Jumalaan eivätkä unhottaisi Jumalan tekoja, vaan ottaisivat hänen käskyistänsä vaarin.
8 그 열조 곧 완고하고 패역하여 그 마음이 정직하지 못하며 그 심령은 하나님께 충성치 아니한 세대와 같지 않게 하려 하심이로다
Ja niin ei heistä tulisi, niinkuin heidän isistänsä, kapinoitseva ja niskoitteleva polvi, sukupolvi, jonka sydän ei pysynyt lujana ja jonka henki ei pysynyt uskollisena Jumalalle.
9 에브라임 자손은 병기를 갖추며 활을 가졌으나 전쟁의 날에 물러갔도다
Efraimin lapset, asestetut jousimiehet, kääntyivät pakoon taistelun päivänä.
10 저희가 하나님의 언약을 지키지 아니하고 그 율법 준행하기를 거절하며
Eivät he pitäneet Jumalan liittoa, eivät tahtoneet vaeltaa hänen lakinsa mukaan,
11 여호와의 행하신 것과 저희에게 보이신 기사를 잊었도다
vaan he unhottivat hänen suuret tekonsa ja hänen ihmeensä, jotka hän heille näytti.
12 옛적에 하나님이 애굽 땅 소안 들에서 기이한 일을 저희 열조의 목전에서 행하셨으되
Heidän isiensä nähden hän ihmeitä teki Egyptin maassa, Sooanin kedolla.
13 저가 바다를 갈라 물을 무더기 같이 서게 하시고 저희로 지나게 하셨으며
Hän halkaisi meren ja vei heidät sen läpi, hän seisotti vedet roukkioksi.
14 낮에는 구름으로, 온 밤에는 화광으로 인도하셨으며
Hän johdatti heitä päivän aikaan pilvellä ja tulen valolla kaiket yöt.
15 광야에서 반석을 쪼개시고 깊은 수원에서 나는 것 같이 저희에게 물을 흡족히 마시우셨으며
Hän halkoi kalliot erämaassa ja juotti heitä runsaasti, kuin syvistä vesistä.
16 또 반석에서 시내를 내사 물이 강 같이 흐르게 하셨으나
Hän juoksutti puroja kalliosta ja vuodatti virtanaan vettä.
17 저희는 계속하여 하나님께 범죄하여 황야에서 지존자를 배반하였도다
Yhä he kuitenkin tekivät syntiä häntä vastaan ja olivat uppiniskaisia Korkeimmalle erämaassa.
18 저희가 저희 탐욕대로 식물을 구하여 그 심중에 하나님을 시험하였으며
He kiusasivat Jumalaa sydämessänsä, vaatien ruokaa himonsa tyydyttämiseksi.
19 그뿐 아니라 하나님을 대적하여 말하기를 하나님이 광야에서 능히 식탁을 준비하시랴
Ja he puhuivat Jumalaa vastaan sanoen: "Voikohan Jumala kattaa pöydän erämaassa?
20 저가 반석을 쳐서 물을 내시매 시내가 넘쳤거니와 또 능히 떡을 주시며 그 백성을 위하여 고기를 예비하시랴 하였도다
Katso, hän kyllä kallioon iski, ja vedet vuotivat ja purot tulvivat; mutta voiko hän antaa myös leipää tai hankkia kansallensa lihaa?"
21 그러므로 여호와께서 듣고 노하심이여 야곱을 향하여 노가 맹렬하며 이스라엘을 향하여 노가 올랐으니
Sentähden Herra, kun hän sen kuuli, julmistui; ja tuli syttyi Jaakobissa, ja Israelia vastaan nousi viha,
22 이는 하나님을 믿지 아니하며 그 구원을 의지하지 아니한 연고로다
koska he eivät uskoneet Jumalaan eivätkä luottaneet hänen apuunsa.
23 그러나 저가 오히려 위의 궁창을 명하시며 하늘 문을 여시고
Hän käski pilviä korkeudessa ja avasi taivaan ovet;
24 저희에게 만나를 비 같이 내려 먹이시며 하늘 양식으로 주셨나니
hän satoi heille ruuaksi mannaa, hän antoi heille taivaan viljaa.
25 사람이 권세 있는 자의 떡을 먹음이여 하나님이 식물을 충족히 주셨도다
Ihmiset söivät enkelien leipää; hän lähetti heille evästä yllin kyllin.
26 저가 동풍으로 하늘에서 일게 하시며 그 권능으로 남풍을 인도하시고
Hän nosti taivaalle itätuulen ja ajoi voimallaan esiin etelätuulen;
27 저희에게 고기를 티끌 같이 내리시니 곧 바다 모래 같은 나는 새라
hän antoi sataa heille lihaa kuin tomua, siivekkäitä lintuja kuin meren hiekkaa;
28 그 진 중에 떨어지게 하사 그 거처에 둘리셨도다
hän pudotti ne leirinsä keskeen, yltympäri asuntonsa.
29 저희가 먹고 배불렀나니 하나님이 저희 소욕대로 주셨도다
Niin he söivät ja tulivat kylläisiksi; mitä he olivat himoinneet, sitä hän salli heidän saada.
30 저희가 그 욕심에서 떠나지 아니하고 저희 식물이 아직 그 입에 있을 때에
Eivät olleet he vielä himoansa tyydyttäneet, ja ruoka oli vielä heidän suussaan,
31 하나님이 저희를 대하여 노를 발하사 저희 중 살찐 자를 죽이시며 이스라엘의 청년을 쳐 엎드러뜨리셨도다
kun heitä vastaan jo nousi Jumalan viha: hän tappoi heidän voimakkaimpansa ja kaatoi maahan Israelin nuoret miehet.
32 그럴지라도 저희가 오히려 범죄하여 그의 기사를 믿지 아니하였으므로
Mutta sittenkin he yhä vielä tekivät syntiä eivätkä uskoneet hänen ihmeitänsä.
33 하나님이 저희 날을 헛되이 보내게 하시며 저희 해를 두렵게 지내게 하셨도다
Sentähden hän lopetti heidän päivänsä niinkuin tuulahduksen, antoi heidän vuottensa päättyä äkilliseen perikatoon.
34 하나님이 저희를 죽이실 때에 저희가 그에게 구하며 돌이켜 하나님을 간절히 찾았고
Kun hän surmasi heitä, kysyivät he häntä, kääntyivät ja etsivät Jumalaa.
35 하나님이 저희의 반석이시요 지존하신 하나님이 저희 구속자이심을 기억하였도다
He muistivat, että Jumala oli heidän kallionsa, ja että Jumala, Korkein, oli heidän lunastajansa.
36 그러나 저희가 입으로 그에게 아첨하며 자기 혀로 그에게 거짓을 말하였으니
Mutta he pettivät häntä suullaan ja valhettelivat hänelle kielellänsä;
37 이는 하나님께 향하는 저희 마음이 정함이 없으며 그의 언약에 성실치 아니하였음이로다
sillä heidän sydämensä ei ollut vakaa häntä kohtaan, eivätkä he olleet uskolliset hänen liitossansa.
38 오직 하나님은 자비하심으로 죄악을 사하사 멸하지 아니하시고 그 진노를 여러번 돌이키시며 그 분을 다 발하지 아니하셨으니
Mutta hän on laupias, antaa anteeksi rikkomukset eikä tahdo hukuttaa. Sentähden hän usein kääntyi vihastansa eikä antanut kaiken kiivautensa nousta.
39 저희는 육체뿐이라 가고 다시 오지 못하는 바람임을 기억하셨음이로다
Sillä hän muisti, että he ovat liha, tuulahdus, joka menee eikä enää palaja.
40 저희가 광야에서 그를 반항하며 사막에서 그를 슬프시게 함이 몇 번인고
Kuinka usein he niskoittelivat häntä vastaan korvessa ja murehduttivat hänen mielensä erämaassa!
41 저희가 돌이켜 하나님을 재삼 시험하며 이스라엘의 거룩한 자를 격동하였도다
Ja yhä edelleen he kiusasivat Jumalaa ja vihoittivat Israelin Pyhän.
42 저희가 그의 권능을 기억지 아니하며 대적에게서 구속하신 날도 생각지 아니하였도다
He eivät muistaneet hänen kättänsä, eivät sitä päivää, jona hän päästi heidät ahdistajasta,
43 그 때에 하나님이 애굽에서 그 징조를, 소안 들에서 그 기사를 나타내사
jona hän teki tunnustekonsa Egyptissä ja ihmeensä Sooanin kedolla,
44 저희의 강과 시내를 피로 변하여 저희로 마실 수 없게 하시며
muutti heidän virtansa vereksi, niin etteivät he voineet vesiojistaan juoda;
45 파리 떼를 저희 중에 보내어 물게 하시고 개구리를 보내어 해하게 하셨으며
lähetti heidän sekaansa paarmoja, jotka heitä söivät, ja sammakoita, jotka tuottivat heille häviötä;
46 저희의 토산물을 황충에게 주시며 저희의 수고한 것을 메뚜기에게 주셨으며
antoi heidän satonsa tuhosirkoille ja heinäsirkoille heidän vaivannäkönsä;
47 저희 포도나무를 우박으로, 저희 뽕나무를 서리로 죽이셨으며
hävitti rakeilla heidän viiniköynnöksensä ja raekivillä heidän metsäviikunapuunsa;
48 저희 가축을 우박에, 저희 양떼를 번갯불에 붙이셨으며
antoi heidän karjansa alttiiksi rakeille ja heidän laumansa salamoille.
49 그 맹렬한 노와 분과 분노와 고난 곧 벌하는 사자들을 저희에게 내려 보내셨으며
Hän lähetti heitä vastaan vihansa hehkun, kiivastuksen, vihastuksen ja ahdistuksen, parven pahoja enkeleitä.
50 그 노를 위하여 치도하사 저희 혼의 사망을 면케 아니하시고 저희 생명을 염병에 붙이셨으며
Hän raivasi tien vihallensa, ei säästänyt heidän sielujansa kuolemasta, vaan antoi heidän henkensä ruton valtaan.
51 애굽에서 모든 장자 곧 함의 장막에 있는 그 기력의 시작을 치셨으나
Hän surmasi kaikki esikoiset Egyptistä, miehuuden ensimmäiset Haamin majoista.
52 자기 백성을 양 같이 인도하여 내시고 광야에서 양떼 같이 지도하셨도다
Mutta kansansa hän pani liikkeelle kuin lampaat ja johdatti heitä erämaassa kuin laumaa.
53 저희를 안전히 인도하시니 저희는 두려움이 없었으나 저희 원수는 바다에 엄몰되었도다
Hän johti heitä turvallisesti, heidän ei tarvinnut peljätä; mutta heidän vihollisensa peitti meri.
54 저희를 그 성소의 지경 곧 그의 오른손이 취하신 산으로 인도하시고
Ja hän vei heidät pyhälle alueellensa, vuorelle, jonka hänen oikea kätensä oli hankkinut.
55 또 열방을 저희 앞에서 쫓아내시며 줄로 저희 기업을 분배하시고 이스라엘 지파로 그 장막에 거하게 하셨도다
Hän karkoitti pakanat pois heidän tieltänsä, jakoi ne heille arvalla perintöosaksi ja antoi Israelin sukukuntain asua niiden majoissa.
56 그럴지라도 저희가 지존하신 하나님을 시험하며 반항하여 그 증거를 지키지 아니하며
Mutta niskoittelullaan he kiusasivat Jumalaa, Korkeinta, eivätkä ottaneet hänen todistuksistansa vaaria,
57 저희 열조 같이 배반하고 궤사를 행하여 속이는 활 같이 빗가서
vaan luopuivat pois ja olivat uskottomia isiensä lailla, kävivät kelvottomiksi kuin veltto jousi.
58 자기 산당으로 그 노를 격동하며 저희 조각한 우상으로 그를 진노케 하였으매
He vihoittivat hänet uhrikukkuloillansa ja herättivät hänen kiivautensa epäjumaliensa kuvilla.
59 하나님이 들으시고 분내어 이스라엘을 크게 미워하사
Jumala kuuli sen ja julmistui, ja hän hylkäsi Israelin peräti.
60 실로의 성막 곧 인간에 세우신 장막을 떠나시고
Hän hylkäsi asumuksensa Siilossa, majan, jonka hän oli pystyttänyt ihmisten keskelle.
61 그 능력된 자를 포로에 붙이시며 자기 영광을 대적의 손에 붙이시고
Hän salli väkevyytensä joutua vankeuteen ja kunniansa vihollisten käsiin.
62 그 백성을 또 칼에 붙이사 그의 기업에게 분내셨으니
Hän antoi kansansa alttiiksi miekalle ja julmistui perintöosaansa.
63 저희 청년은 불에 살라지고 저희 처녀에게는 혼인 노래가 없으며
Heidän nuorukaisensa kulutti tuli, ja heidän neitsyensä jäivät häälauluja vaille.
64 저희 제사장들은 칼에 엎드러지고 저희 과부들은 애곡하지 못하였도다
Heidän pappinsa kaatuivat miekkaan, eivätkä heidän leskensä voineet itkuja itkeä.
65 때에 주께서 자다가 깬 자 같이, 포도주로 인하여 외치는 용사 같이 일어나사
Silloin Herra heräsi niinkuin nukkuja, niinkuin viinin voittama sankari.
66 그 대적들을 쳐 물리쳐서 길이 욕되게 하시고
Hän löi vihollisensa pakoon, tuotti heille ikuisen häpeän.
67 또 요셉의 장막을 싫어 버리시며 에브라임 지파를 택하지 아니하시고
Hän hylkäsi myös Joosefin majan eikä valinnut Efraimin sukukuntaa,
68 오직 유다 지파와 그 사랑하시는 시온 산을 택하시고
vaan valitsi Juudan sukukunnan, Siionin vuoren, jota hän rakastaa.
69 그 성소를 산의 높음 같이, 영원히 두신 땅 같이 지으셨으며
Ja hän rakensi pyhäkkönsä korkeuksien tasalle, rakensi sen kuin maan, jonka hän on perustanut ikiajoiksi.
70 또 그 종 다윗을 택하시되 양의 우리에서 취하시며
Hän valitsi Daavidin, palvelijansa, ja otti hänet lammastarhoista.
71 젖 양을 지키는 중에서 저희를 이끄사 그 백성인 야곱, 그 기업인 이스라엘을 기르게 하셨더니
Hän toi hänet imettäväisten lammasten jäljestä kaitsemaan kansaansa, Jaakobia, ja Israelia, perintöosaansa.
72 이에 저가 그 마음의 성실함으로 기르고 그 손의 공교함으로 지도하였도다
Ja Daavid kaitsi heitä vilpittömin sydämin ja johti heitä taitavalla kädellä.
