< 시편 38 >
1 (다윗의 기념케 하는 시) 여호와여, 주의 노로 나를 책하지 마시고 분노로 나를 징계치 마소서
Daavidin virsi; syntiä tunnustettaessa. Herra, älä rankaise minua vihassasi, älä kiivastuksessasi kurita minua.
2 주의 살이 나를 찌르고 주의 손이 나를 심히 누르시나이다
Sillä sinun nuolesi ovat uponneet minuun, sinun kätesi painaa minua.
3 주의 진노로 인하여 내 살에 성한 곳이 없사오며 나의 죄로 인하여 내 뼈에 평안함이 없나이다
Ei ole lihassani tervettä paikkaa sinun vihastuksesi tähden eikä luissani rauhaa minun syntieni tähden.
4 내 죄악이 내 머리에 넘쳐서 무거운 짐 같으니 감당할 수 없나이다
Sillä minun pahat tekoni käyvät pääni ylitse, niinkuin raskas kuorma ne ovat minulle liian raskaat.
5 내 상처가 썩어 악취가 나오니 나의 우매한 연고로소이다
Minun haavani haisevat ja märkivät minun hulluuteni tähden.
6 내가 아프고 심히 구부러졌으며 종일토록 슬픈 중에 다니나이다
Minä käyn kumarassa, aivan kyyryssä, kuljen murheellisena kaiken päivää.
7 내 허리에 열기가 가득하고 내 살에 성한 곳이 없나이다
Sillä minun lanteeni ovat polttoa täynnä, eikä ole lihassani tervettä paikkaa.
8 내가 피곤하고 심히 상하였으매 마음이 불안하여 신음하나이다
Minä olen voimaton ja peräti runneltu, minä parun sydämeni tuskassa.
9 주여 나의 모든 소원이 주의 앞에 있사오며 나의 탄식이 주의 앞에 감추이지 아니하나이다
Herra, sinun edessäsi on kaikki minun halajamiseni, eikä minun huokaukseni ole sinulta salassa.
10 내 심장이 뛰고 내 기력이 쇠하여 내 눈의 빛도 나를 떠났나이다
Minun sydämeni värisee, minun voimani on minusta luopunut, minun silmieni valo-sekin on minulta mennyt.
11 나의 사랑하는 자와 나의 친구들이 나의 상처를 멀리하고 나의 친척들도 멀리 섰나이다
Minun ystäväni ja läheiseni pysyvät syrjässä minun vitsauksestani, ja minun omaiseni seisovat kaukana.
12 내 생명을 찾는 자가 올무를 놓고 나를 해하려는 자가 괴악한 일을 말하여 종일토록 궤계를 도모하오나
Jotka minun henkeäni etsivät, ne virittävät pauloja; ja jotka minulle pahaa suovat, ne puhuvat turmion puheita ja miettivät petosta kaiket päivät.
13 나는 귀먹은 자 같이 듣지 아니하고 벙어리 같이 입을 열지 아니하오니
Mutta minä olen kuin kuuro, en mitään kuule, kuin mykkä, joka ei suutansa avaa.
14 나는 듣지 못하는 자 같아서 입에는 변박함이 없나이다
Minä olen kuin mies, joka ei mitään kuule ja jonka suussa ei vastausta ole.
15 여호와여, 내가 주를 바랐사오니 내 주 하나님이 내게 응락하시리이다
Sillä sinua, Herra, minä odotan, sinä vastaat, Herra, minun Jumalani.
16 내가 말하기를 두렵건대 저희가 내게 대하여 기뻐하며 내가 실족할 때에 나를 향하여 망자존대할까 하였나이다
Minä sanon: älkööt iloitko minusta, älkööt ylvästelkö minua vastaan, kun jalkani horjuu.
17 내가 넘어지게 되었고 나의 근심이 항상 내 앞에 있사오니 내 죄악을 고하고 내 죄를 슬퍼함이니이다
Sillä minä olen kaatumaisillani, ja minun tuskani on aina edessäni;
18 내 원수가 활발하며 강하고 무리하게 나를 미워하는 자가 무수하오며
sillä minä tunnustan pahat tekoni, murehdin syntieni tähden.
19 또 악으로 선을 갚는 자들이 내가 선을 좇는 연고로 나를 대적하나이다
Mutta minun viholliseni elävät ja ovat väkevät, ja paljon on niitä, jotka minua syyttä vihaavat,
20 여호와여, 나를 버리지 마소서 나의 하나님이여, 나를 멀리하지 마소서
jotka hyvän pahalla palkitsevat ja vihaavat minua, koska minä hyvään pyrin.
Älä hylkää minua, Herra, minun Jumalani, älä ole kaukana minusta.
Riennä avukseni, Herra, minun pelastukseni.