욥기 39
1 산 염소가 새끼 치는 때를 네가 아느냐 암사슴의 새끼 낳을 기한을 네가 알 수 있느냐
Tiedätkös, koska metsävuohet poikivat, eli oletkos havainnut peurat käyvän tiineenä?
2 그것이 몇 달만에 만삭되는지 아느냐 그 낳을 때를 아느냐
Oletkos lukenut heidän kuukautensa, koska ne täydellänsä ovat? eli tiedätkös ajan, koska he poikivat?
3 그것들은 몸을 구푸리고 새끼를 낳아 그 괴로움을 지내어 버리며
He kumartavat heitänsä poikiessansa, ja ajavat sen pois, josta heillä kipu on.
4 그 새끼는 강하여져서 빈 들에서 길리우다가 나가고는 다시 돌아오지 아니하느니라
Heidän poikansa vahvistuvat ja kasvavat jyvistä: ne menevät ulos, ja ei palaja heidän tykönsä.
5 누가 들나귀를 놓아 자유하게 하였느냐 누가 빠른 나귀의 매인 것을 풀었느냐
Kuka on metsä-aasin antanut niin vapaana käydä? kuka on metsä-aasin siteen päästänyt?
6 내가 들로 그 집을, 짠 땅으로 그 사는 처소를 삼았느니라
Jolle minä olen erämaan huoneeksi antanut ja korven asuinsiaksi.
7 들나귀는 성읍의 지꺼리는 것을 업신여기니 어거하는 자의 지르는 소리가 그것에게 들리지 아니하며
Hän katsoo ylön kaupungin pauhinaa: vartian huutoa ei hän kuule.
8 초장이 된 산으로 두루 다니며 여러 가지 푸른 것을 찾느니라
Hän katsoo vuorella laiduntansa, ja etsii kussa viheriäistä on.
9 들소가 어찌 즐겨 네게 복종하며 네 외양간에 머물겠느냐
Luuletkos yksisarvisen palvelevan sinuas, ja makaavan yötä sinun seimelläs?
10 네가 능히 줄로 들소를 매어 이랑을 갈게 하겠느냐 그것이 어찌 골짜기에서 너를 따라 쓰레를 끌겠느냐
Taidatkos sitoa yksisarvisen vaolle köydellä, niin että hän kiskois ketoa laaksossa sinun perässäs?
11 그것의 힘이 많다고 네가 그것을 의지하겠느냐 네 수고하는 일을 그것에게 맡기겠느냐
Taidatkos sinus luottaa häneen, ehkä hän paljon voi, ja jättää työs hänen haltuunsa?
12 그것이 네 곡식을 집으로 실어오며 네 타작 마당에 곡식 모으기를 그것에게 의탁하겠느냐
Uskotkos hänen siemenes kotia tuovan, ja riihees kokoovan?
13 타조는 즐거이 그 날개를 친다마는 그 깃과 털이 인자를 베푸느냐
Ovatko riikinkukkoin sulat kauniimmat kuin nälkäkurjen sulat?
14 그것이 알을 땅에 버려두어 모래에서 더워지게 하고
Joka munansa jättää maahan, ja antaa maan lämpimän hautoa niitä.
15 발에 깨어질 것이나 들짐승에게 밟힐 것을 생각지 아니하고
Hän unohtaa ne tallattavan, ja että peto kedolla ne rikkois.
16 그 새끼에게 무정함이 제 새끼가 아닌 것처럼 하며 그 구로한 것이 헛되게 될지라도 괘념치 아니 하나니
Hän on niin kova poikiansa vastaan, kuin ei ne hänen olisikaan: Ei hän tottele turhaan työtä tehdä.
17 이는 하나님 내가 지혜를 품부하지 아니하고 총명을 주지 아니함이니라
Sillä Jumala on häneltä taidon ottanut pois, ja ei ole antanut hänelle ymmärrystä.
18 그러나 그 몸을 떨쳐 뛰어갈 때에는 말과 그 탄 자를 경히 여기느니라
Kuin hän ylentää itsensä korkeuteen, nauraa hän hevosta ja miestä.
19 말의 힘을 네가 주었느냐 그 목에 흩날리는 갈기를 네가 입혔느냐
Taidatkos antaa hevoselle väen, eli taidatkos kaunistaa hänen kaulansa hirnumisella?
20 네가 그것으로 메뚜기처럼 뛰게 하였느냐 그 위엄스러운 콧소리가 두려우니라
Taidatkos peljättää hänen niinkuin heinäsirkan? peljättävä on hänen sieramiensa päristys.
21 그것이 골짜기에서 허위고 힘 있음을 기뻐하며 앞으로 나아가서 군사들을 맞되
Hän kaivaa maata kavioillansa, on riemuinen väkevyydessänsä, ja menee sota-aseita vastaan.
22 두려움을 비웃고 놀라지 아니하며 칼을 당할지라도 물러나지 아니하니
Hän nauraa pelkoa ja ei hämmästy, eikä pakene miekkaa.
23 그 위에서는 전동과 빛난 작은 창과 큰 창이 쟁쟁하며
Ehkä vielä viini kalisis häntä vastaan, ja keihäät ja kilvet välkkyisivät;
24 땅을 삼킬듯이 맹렬히 성내며 나팔 소리를 들으면 머물러 서지 아니하고
Hän korskuu, pudistelee ja kaivaa maata, ja ei tottele vasikitorven helinää.
25 나팔 소리 나는대로 소소히 울며 멀리서 싸움 냄새를 맡고 장관의 호령과 떠드는 소리를 듣느니라
Kuin vaskitorvi heliästi soi, luihkaa hän: hui, ja haastaa sodan taampaa, niin myös päämiesten huudon ja riemun.
26 매가 떠올라서 날개를 펼쳐 남방으로 향하는 것이 어찌 네 지혜로 말미암음이냐
Lentääkö haukka sinun ymmärryksestäs, ja hajoittaa siipensä etelään käsin?
27 독수리가 공중에 떠서 높은 곳에 보금자리를 만드는 것이 어찌 네 명령을 의지함이냐
Lentääkö kotka sinun kädestäs niin korkialle, että hän tekee pesänsä korkeuteen?
28 그것이 낭떠러지에 집을 지으며 뾰족한 바위 끝이나 험준한데 거하며
Hän asuu vuorilla ja yöttelee vuorten kukkuloilla ja vahvoissa paikoissa.
29 거기서 움킬만한 것을 살피나니 그 눈이 멀리 봄이며
Sieltä hän katsoo ruan perään, ja hänen silmänsä näkevät kauvas.
30 그 새끼들도 피를 빠나니 살륙 당한 자 있는 곳에는 그것도 거기있느니라
Hänen poikansa särpävät verta; ja kussa raato on, siellä myös hän on.
