< Luka 10 >
1 Baada jha mambo agha, Bwana akahagula sabini bhangi, ni kubhalaghisya bhabhele bhabhele bhandongo lelayi mu khila mji ni lieneo lya atarajileghe kulota.
Sen jälkeen Herra valitsi seitsemänkymmentä muuta ja lähetti heidät kaksittain edellänsä jokaiseen kaupunkiin ja paikkaan, jonne hän itse aikoi mennä.
2 Akabhajobhela, “Mavuno ghamehele, lakini bhabhomba mbombo bhadebe. Hivyo basi mun'sokayi Bwana ghwa mavuno, ili kwamba atumayi manyata bhabhomba mbombo mu mavuno gha muene.
Ja hän sanoi heille: "Eloa on paljon, mutta työmiehiä vähän. Rukoilkaa siis elon Herraa, että hän lähettäisi työmiehiä elonkorjuuseensa.
3 Mulotayi mu miji. Mulangayi nikabhatuma kama kondoo pagati pa mbwa mwitu.
Menkää; katso, minä lähetän teidät niinkuin lampaat susien keskelle.
4 Musipendi mfuku ghwa hela, wala mikoba jha bhasafiri, wala firatu, wala msimponesi jhejhioha munjela.
Älkää ottako mukaanne rahakukkaroa, älkää laukkua, älkää kenkiä, älkääkä tervehtikö ketään tiellä.
5 Katika nyumba jhejhioha jhamwibeta kujhingila, hoti mujobhayi, 'Amani jhiyelayi pa nyumba ejhe pala,
Kun tulette johonkin taloon, niin sanokaa ensiksi: 'Rauha tälle talolle!'
6 amani jha muenga jhibeta kubakila panani pa muene, lakini kama siyo, jhibeta kukerebhuka kwa muenga.
Ja jos siellä on rauhan lapsi, niin teidän rauhanne on lepäävä hänen päällänsä; mutta jos ei ole, niin se palajaa teille.
7 Mubakilayi mu nyumba ejhu, muliajhi na munywayi kyabhibetakuphepela, kwandabha mfanyakazi ikastahili mshahara ghwa muene. Musihami kuhoma nyumba ejhe kulota jhenge.
Ja olkaa siinä talossa ja syökää ja juokaa, mitä heillä on tarjota, sillä työmies on palkkansa ansainnut. Älkää siirtykö talosta taloon.
8 Mji bhobhuoha bhwa mwijhingila, ni kubhapokela, muliajhi kyokyoha kyakibetakubhekibhwa palongolo pa jhomu,
Ja mihin kaupunkiin te tulettekin, missä teidät otetaan vastaan, syökää, mitä eteenne pannaan,
9 na muponyesiajhi bhatamu bhabhajhele omu mujhobha kwa bhene, 'ufalme bhwa K'yara uhidili karibu jha muene'
ja parantakaa sairaat siellä ja sanokaa heille: 'Jumalan valtakunta on tullut teitä lähelle'.
10 Lakini mu mji bhobhuoha bhamwibeta kujhingila, na bhasibhapokeli, mulotayi mu barabara na mujobhayi,
Mutta kun tulette kaupunkiin, jossa teitä ei oteta vastaan, niin menkää sen kaduille ja sanokaa:
11 'Hata lifu lya lijhele magolo gha jhotu tukalikung'hunda dhidi jha muenga! lakini mumanyajhi e'le, Ufalme bhwa K'yara ukaribili.'
'Tomunkin, joka teidän kaupungistanne on jalkoihimme tarttunut, me pudistamme teille takaisin; mutta se tietäkää, että Jumalan valtakunta on tullut lähelle'.
12 Nikabhajobhela ligono lya hukumu libeta kujha ni ustahimilivu nesu kuliko sodoma kuliko mji obhu.
Minä sanon teille: Sodoman on oleva sinä päivänä helpompi kuin sen kaupungin.
13 Ole bhwaku Korazini, Ole bhwaku Bethsaida! Kama mbombo mbaha syasibhombiki mugati mwa jhobhi ngajhibhombiki Tiro ni Sidoni, ngabhatubuili lukhombi nesu, bhitama mugati mu nghobho sya magunila ni malienge.
Voi sinua, Korasin! Voi sinua, Beetsaida! Sillä jos ne voimalliset teot, jotka teissä ovat tapahtuneet, olisivat tapahtuneet Tyyrossa ja Siidonissa, niin nämä jo aikaa sitten olisivat säkissä ja tuhassa istuen tehneet parannuksen.
14 Lakini jhibeta kujha usitahimilivu nesu ligono lya hukumu kwa Tiro ni Sidoni zaidi jha muenga.
Mutta Tyyron ja Siidonin on oleva tuomiolla helpompi kuin teidän.
15 Bhebhe Karperinaumu, wifikiri wibeta kujhinulibhwa hadi kumbinguni? Lepi wibetakuselesibhwa pasi hadi kuzimu (Hadēs )
Ja sinä, Kapernaum, korotetaankohan sinut hamaan taivaaseen? Hamaan tuonelaan on sinun astuttava alas. (Hadēs )
16 Jhaibeta kubhap'elekesya muenga anip'elekesiajhi nene na jhejhioha jhaibeta kubhabela akanibeta nene, akambela jha anitumili “
Joka kuulee teitä, se kuulee minua, ja joka hylkää teidät, hylkää minut; mutta joka minut hylkää, hylkää hänet, joka on minut lähettänyt."
17 Bhala sabini bhakherebhuiki kwa furaha, bhakajobha, “Bwana, hata mapepo ghakatutii kwa lihina lya jhobhi.”
Niin ne seitsemänkymmentä palasivat iloiten ja sanoivat: "Herra, riivaajatkin ovat meille alamaiset sinun nimesi tähden".
18 Yesu akabhajobhela, “Nimbwene shetani abinili kuhoma kumbinguni kama radi.
Silloin hän sanoi heille: "Minä näin saatanan lankeavan taivaasta niinkuin salaman.
19 Langayi nibhapelili mamlaka gha kukanya linjoka ni kip'el'el'e ni nghofu syoha sya adui, na kyelepi kyokyoha kwa njela jhejhioha kyakibeta kubhadhuru.
Katso, minä olen antanut teille vallan tallata käärmeitä ja skorpioneja ja kaikkea vihollisen voimaa, eikä mikään ole teitä vahingoittava.
20 Hata hivyo musihobhoki tu kwa e'le kwamba roho sikabhatii lakini muhobhokayi nesu kwamba mahina gha jhomu ghalembibhu kumbinguni.”
Älkää kuitenkaan siitä iloitko, että henget ovat teille alamaiset, vaan iloitkaa siitä, että teidän nimenne ovat kirjoitettuina taivaissa."
21 Mu mda bhola bhola ahobhwiki nesu mu roho mtakatifu, ni kujobha, “Nikusifu bhebhe, Dadi, Bwana ghwa mbingu ni dunia, kwandabha ughafighili mambo agha kwa bhenye hekima ni luhala, ni kughafunula kwa bhabhafundisibhu lepi, kama bhana bhadebe. Ndo, Dadi, kwa kujha ngajhipendisi muhu gha jhobhi.”
Sillä hetkellä hän riemuitsi Pyhässä Hengessä ja sanoi: "Minä ylistän sinua, Isä, taivaan ja maan Herra, että olet salannut nämä viisailta ja ymmärtäväisiltä ja ilmoittanut ne lapsenmielisille. Niin, Isä, sillä näin on sinulle hyväksi näkynyt.
22 “Khila khenu kikabidhibhu kwa nene ni Dadi jhangu, na ajhelepi jha amanyili mwana ndo niani ila mwana, na jhejhioha ambajho mwana inoghela kwifunula kwa muene.”
Kaikki on minun Isäni antanut minun haltuuni, eikä kukaan muu tunne, kuka Poika on, kuin Isä; eikä kukaan muu tunne, kuka Isä on, kuin Poika ja se, kenelle Poika tahtoo hänet ilmoittaa."
23 Akabhageukila bhanafunzi, akajobha pa faragha, “Bhabarikibhu bhabha kaghabhona agha ambagho nene nikaghabhona agha ambagho nene nikaghabhona.
Ja hän kääntyi opetuslapsiinsa erikseen ja sanoi: "Autuaat ovat ne silmät, jotka näkevät, mitä te näette.
24 Nikabhajobhela muenga, kujha manabii bhamehele ni bhafalme bhanogheleghe kulola mambo gha mkaghabhona, na bhaghabhwene lepi ni mkaghap'eleka na bhaghap'eliki lepi.”
Sillä minä sanon teille: monet profeetat ja kuninkaat ovat tahtoneet nähdä, mitä te näette, eivätkä ole nähneet, ja kuulla, mitä te kuulette, eivätkä ole kuulleet."
25 Langayi, mwalimu fulani ghwa sheria jha kiyahudi ajhemili ni kun'jaribu, akajobha, “Mwalimu, niketa kiki ili niurithi uzima bhwa milele?” (aiōnios )
Ja katso, eräs lainoppinut nousi ja kysyi kiusaten häntä: "Opettaja, mitä minun pitää tekemän, että minä iankaikkisen elämän perisin?" (aiōnios )
26 Yesu akan'jobhela, “Kilembibhu kiki mu sheria? Ukaisoma bhuli?”
Niin hän sanoi hänelle: "Mitä laissa on kirjoitettuna? Kuinkas luet?"
27 Akajibu akajobha, “Wibetakun'gana Bwana K'yara ghwa jhobhi kwa muoyo bhwa jhobhi bhuoha, kwa roho jha jhobhi jhioha, kwa nghofu sya jhobhi syoha, ni kwa luhala lwa jhobhi lwoha ni jirani jhakhu kama nafsi jha jhobhi ghwe muene.”
Hän vastasi ja sanoi: "Rakasta Herraa, sinun Jumalaasi, kaikesta sydämestäsi ja kaikesta sielustasi ja kaikesta voimastasi ja kaikesta mielestäsi, ja lähimmäistäsi niinkuin itseäsi".
28 Yesu akajobha, “Ujibili kwa usahihi. Ketayi mebhu na wibeta kuishi.”
Hän sanoi hänelle: "Oikein vastasit; tee se, niin sinä saat elää".
29 Lakini Mwalimu, akalonda kwibhalangila haki muene, akan'jobhela Yesu, “Ni jirani jhangu niani?”
Mutta hän tahtoi näyttää olevansa vanhurskas ja sanoi Jeesukselle: "Kuka sitten on minun lähimmäiseni?"
30 Yesu ajibili akajobha, “Munu fulani akajha iselela kuhoma Yerusalemu kulota Yeriko. Akabina pagati pa bhanyang'anyi, bhabhanyakili mali sya muene, ni kun'tobha ni kundeka karibu ajhe nusu kufwa.
Jeesus vastasi ja sanoi: "Eräs mies vaelsi Jerusalemista alas Jerikoon ja joutui ryövärien käsiin, jotka riisuivat hänet alasti ja löivät haavoille ja menivät pois jättäen hänet puolikuolleeksi.
31 Kwa bahati kuhani fulani akajha iselela mu njela ejhu, bho ambwene akapeta lubhafu l'ongi.
Niin vaelsi sattumalta eräs pappi sitä tietä ja näki hänet ja meni ohitse.
32 Mebhwa ni mlawi kabhele, bho afikili mahali pala ni kumbona, akap'eta lubhafu l'ongi.
Samoin leeviläinenkin: kun hän tuli sille paikalle ja näki hänet, meni hän ohitse.
33 Lakini Msamaria mmonga, bho asafiri, ap'etili pala pajhele munu ojhu. ambwene asukumibhu ni huruma.
Mutta kun eräs samarialainen, joka matkusti sitä tietä, tuli hänen kohdalleen ja näki hänet, niin hän armahti häntä.
34 An'hegeriri ni kun'konga filonda fya muene, akajhitisya mafuta ni divai panani pa muene. Akan'kwesya panani pa mnyama bhwa muene ni kump'eleka mu nyumba jha bhahesya ni kun'hudumila.
Ja hän meni hänen luokseen ja sitoi hänen haavansa ja vuodatti niihin öljyä ja viiniä, pani hänet juhtansa selkään ja vei hänet majataloon ja hoiti häntä.
35 Ligono lya lyafwatili atolili dinari sibhele, ni kumpela mmiliki ghwa nyumba jha bhahesya ni kun'jobhela, 'N'hudumilayi ni kyokyoha kya ziada kya wibeta kutumila, nibekulepa panibekukerebhuka.'
Ja seuraavana aamuna hän otti esiin kaksi denaria ja antoi majatalon isännälle ja sanoi: 'Hoida häntä, ja mitä sinulta lisää kuluu, sen minä palatessani sinulle maksan'.
36 Jholekhu kati jha abha bhadatu, wifikiri, ajhele jirani kwa muene jha abinili mwa bhanyang'anyi?”
Kuka näistä kolmesta sinun mielestäsi osoitti olevansa sen lähimmäinen, joka oli joutunut ryövärien käsiin?"
37 Mwalimu akajobha, “Ni jhola jha alasili huruma kwa muene.” Yesu akan'jobhela, “Lotayi na ukakhetayi mebhu”
Hän sanoi: "Se, joka osoitti hänelle laupeutta". Niin Jeesus sanoi hänelle: "Mene ja tee sinä samoin".
38 Henu bho bhisafiri, bhajhingili mu kijiji fulani, ni n'dala mmonga lihina lya muene Martha an'karibisi kunyumba jha muene.
Ja heidän vaeltaessaan hän meni muutamaan kylään. Niin eräs nainen, nimeltä Martta, otti hänet kotiinsa.
39 Ajhele ni dada jha akutibhweghe Mariamu, jhaatamili pa magolo gha Bwana ni kup'elekesya lilobhi lya muene.
Ja hänellä oli sisar, Maria niminen, joka asettui istumaan Herran jalkojen juureen ja kuunteli hänen puhettansa.
40 Lakini Martha akipelili shughuli simehele sya kuandala mlo. Alotili kwa Yesu, ni kujobha, “Bwana, wijalilepi dada jhangu anilekili nihudumilayi ne jhoni? Hivyo basi n'jobhilayi anitangayi.”
Mutta Martta puuhasi monissa palvelustoimissa; ja hän tuli ja sanoi: "Herra, etkö sinä välitä mitään siitä, että sisareni on jättänyt minut yksinäni palvelemaan? Sano siis hänelle, että hän minua auttaisi."
41 Lakini Bwana an'jibili ni kun'jobhela, “Martha, wisumbuka juu jha mambo ghamehele,
Herra vastasi ja sanoi hänelle: "Martta, Martta, moninaisista sinä huolehdit ja hätäilet,
42 lakini ni khenu kimonga tu kya muhimu. Mariamu ahaguili kyakijhele kinofu, ambakyo kibetalepi kubhosibhwa kuhoma kwa muene.”
mutta tarpeellisia on vähän, tahi yksi ainoa. Maria on valinnut hyvän osan, jota ei häneltä oteta pois."