Romanos 3

1 We jeriꞌ, ¿jas kꞌu kuchꞌek jun we aj Israel? O ¿jas kutayij ri etal?

Mitä hyötyä sitten on juutalaisuudesta? Onko Jumala antanut juutalaisille joitakin erityisiä etuja? Onko ympärileikkausmenoilla mitään arvoa? Kyllä on!

2 Nim kuchꞌek jun, jeriꞌ rumal cher nabꞌe xyaꞌtaj ri utzij ri Dios chike ri winaq aꞌj Israel.

Juutalaisilla on monia etuoikeuksia. Ensiksikin, Jumala uskoi juutalaisille lakinsa, että he tuntisivat hänen tahtonsa ja noudattaisivat sitä.

3 Jas kꞌu kakꞌulmataj riꞌ we jun chike we winaq riꞌ maj ukojobꞌal ¿la kakwin kꞌu riꞌ ri man kakojon taj kꞌuꞌx kubꞌan che ri Dios chi man kubꞌan ta chik ri ubꞌim loq?

On totta, että muutamat heistä olivat tottelemattomia. Mutta tarvitseeko tämän merkitä sitä, että Jumala rikkoisi oman lupauksensa?

4 ¡Man jeꞌ ta riꞌ! Ri Dios tzi kubꞌan wi ri ubꞌim loq pune bꞌanal tzij ri achi. Jetaq kubꞌij ri tzꞌibꞌatalik: Kabꞌantaj na sukꞌ chawe rukꞌ ri kabꞌij, xuqujeꞌ katchꞌeken na are kaqꞌat tzij pa awiꞌ.

Ei tietenkään! Vaikka jokainen ihminen maailmassa onkin valehtelija, Jumala ei ole. Psalmeissahan sanotaan, että Jumalan sanat osoittautuvat aina tosiksi ja oikeiksi, vaikka kuka tahansa nousisi niitä vastaan.

5 We ri qetzelal kukꞌutu chi sukꞌ ri usukꞌal ri Dios, ¿jas kꞌu kaqabꞌij? ¿Xa man sukꞌ taj ri Dios rumal riꞌ kutix loq ri royawal pa qawiꞌ? (Je tajin kinchꞌaw winaq).

Jotkut ihmiset sanovat: »On vain hyvä, että me olemme tottelemattomia Jumalalle; meidän syntimme palvelevat hyvää tarkoitusta. Ihmiset huomaavat, kuinka hyvä Jumala on, kun näkevät, miten huonoja me olemme. Tekeekö Jumala siis oikein rangaistessaan meitä, jos meidän syntimme kerran auttavat häntä?»

6 ¡Man jeꞌ ta riꞌ! We ta jeriꞌ ¿jas kꞌu kubꞌan ri Dios chuqꞌatik tzij pa kiwiꞌ ri winaq ri e kꞌo cho ri uwachulew?

Mitä hölynpölyä! Millainen Jumala se olisi, joka katsoo syntiä sormien läpi? Kuinka sellainen Jumala voisi tuomita ainuttakaan ihmistä?

7 Wine kꞌo jun kubꞌij: we are ri nubꞌanoj tzij kaqꞌalajisan ri qas tzij re ri Dios xuqujeꞌ kanimarisan ri ujuluwem, ¿jas che kaqꞌat tzij pa nuwiꞌ kabꞌix chwe chi in ajmak?

Eihän hän voisi tuomita minua synneistäni, jos epärehellisyyteni toisi hänelle kunniaa, kun hänen rehellisyytensä korostuisi minun valheellisuuteni vastakohtana.

8 ¿Jas kꞌu che makaqabꞌij qabꞌana ri etzelal rech jeriꞌ kape ri utzilal? E kꞌi kakibꞌan bꞌanoj tzij chaqij, kakibꞌij chi jeriꞌ tajin kaqakꞌutu. Qas kataqiꞌ kꞌu na kape ri kꞌaxal pa kiwiꞌ we winaq riꞌ.

Eli toisin sanoen: »Mitä pahempia me olemme, sitä enemmän se Jumalaa miellyttää!» Näinhän muutamat pilkaten väittävät meidän sanovankin. He ansaitsevat Jumalan tuomion.

9 ¿Jas kꞌu kaqabꞌij che we riꞌ? ¿La uj kꞌut uj aꞌj Israel uj jeꞌl chkiwach konojel? ¡Man jeꞌ ta riꞌ! Xqakꞌutu chi ri winaq aꞌj Israel xuqujeꞌ ri man aꞌj Israel taj e kꞌo chuxeꞌ ri makaj.

Olemmeko me juutalaiset sitten parempia kuin muut ihmiset? Emme suinkaan, olemmehan jo osoittaneet, että kaikki ihmiset ovat syntisiä, olivatpa he sitten juutalaisia tai muiden kansojen jäseniä.

10 Ri Tzꞌibꞌatalik kubꞌij: Man kꞌo taj jun sukꞌ laj winaq, xa ta ne jun.

Raamattu sanookin: »Kukaan ei ole hyvä – koko maailmassa ei ole ainuttakaan synnitöntä ihmistä.

11 Man kꞌo ta jun retaꞌm ubꞌanik ri sukꞌal, maj kꞌo ta jun ri kajawan ri riqoj ibꞌ rukꞌ ri Dios.

Ei ole ketään, joka olisi täysin noudattanut Jumalan tahtoa tai edes todella halunnut sitä noudattaa.

12 Konojel xel kanoq pa ri bꞌe, konojel xuꞌxik winaq ri maj kakitayij, man kꞌo ta jun ri are karilij ubꞌanik ri utzilal; maj, xa ta ne jun.

Jokainen on poikennut pois Jumalan tieltä. Kaikki ovat menneet harhaan. Mistään ei löydy ihmistä, joka olisi tehnyt pelkkää hyvää. Sellaista ihmistä ei kerta kaikkiaan ole.

13 Ri uqul ri winaq jaqalik je ri kꞌo jun muqbꞌal kaminaq, ri raqꞌ kukoj chubꞌanik bꞌanoj tzij. Ri uchiꞌ jeriꞌ kꞌo utyoꞌbꞌal kumatz.

Ihmisten puheet ovat likaisia ja iljettäviä kuin avoimesta haudasta tuleva löyhkä. He syytävät suustaan valheita ja heillä on pistävä kieli kuin myrkkykäärmeellä.

14 Nojinaq ri uchiꞌ che etzelal xuqujeꞌ yojtajinaqil.

Heidän suunsa on täynnä kirouksia ja katkeruutta.

15 Kaxikꞌan ri raqan keꞌ chubꞌanik ri kamisanik.

He ovat nopeita tappamaan ja vihaavat jokaista, joka heitä vastustaa.

16 Kutukij kan ronojel ri kꞌo pa ri ubꞌe xuqujeꞌ kubꞌan etzelal.

Minne he menevätkin, he jättävät jälkeensä kurjuutta ja kärsimystä.

17 Man ketaꞌm taj uwach ri bꞌe rech jaꞌmaril.

Todellisesta rauhasta ja Jumalan siunauksesta he eivät tiedä mitään.

18 Man kumochꞌ taj ribꞌ cho ri Dios.

He eivät piittaa Jumalasta eivätkä siitä, mitä hän heistä ajattelee.»

19 Kamik kꞌut qetaꞌm chi ronojel ri kubꞌij ri taqanik, kubꞌij chike konojel ri e kꞌo chuxeꞌ ri taqanik, rech jeriꞌ maj jun kachꞌawik xuqujeꞌ konojel ri winaq aꞌjuwachulew kekanaj chuxeꞌ ri uqꞌatoj tzij ri Dios.

Tiedämme, että Jumalan tuomio kohtaa raskaasti juuri juutalaisia, sillä he ovat sitoutuneet pitämään Jumalan lait. Kukaan ei voi itseään puolustaa – koko maailma seisoo syyllisyytensä mykistämänä kaikkivaltiaan Jumalan edessä.

20 Jeriꞌ rumal maj jun kabꞌantaj sukꞌ che cho ri Dios rumal ubꞌanik ri chak ri kubꞌij ri taqanik, xane qetaꞌm chi are ri taqanik kakꞌutuw chiqawach chi uj aꞌjmakibꞌ.

Joko nyt ymmärrätte? Kukaan ei kykene niin noudattamaan lakia, että hän sen perusteella kelpaisi Jumalalle. Päinvastoin: mitä paremmin tunnemme Jumalan lain, sitä selvemmin tajuamme, ettemme ole noudattaneet sitä elämässämme. Jumalan lain tarkoituksena onkin saada meidät tajuamaan, miten puutteellisia ja syntisiä olemme.

21 Kamik kꞌut xukꞌut ribꞌ ri usukꞌal ri Dios, ri xpetik man rumal taj re ri taqanik, are waꞌ ri xkiqꞌalajisaj loq ri e qꞌalajisal taq utzij ri Dios xuqujeꞌ ri taqanik.

Mutta nyt Jumala on osoittanut meille toisenlaisen pelastuksen tien. Raamatussa on puhuttu siitä jo aikaisemmin. Jumalan yhteyteen ei kukaan voi päästä olemalla riittävän hyvä tai noudattamalla Jumalan lakia. Jumala näet sanoo, että hän hyväksyy meidät ja julistaa meidät syyttömiksi, kun turvaudumme Jeesukseen Kristukseen: siihen, että Jeesus on ottanut syntimme kannettavakseen. Me kaikki pelastumme tällä samalla tavalla – uskomalla Jeesukseen – aivan riippumatta siitä, keitä olemme tai minkälaisia olemme olleet.

22 We usukꞌal ri Dios riꞌ xpetik chike konojel ri kekojon che ri Jesucristo. Jeriꞌ rumal cher xaq e junam ri winaq ri aꞌj Israel kukꞌ ri man aꞌj Israel taj. Jeriꞌ rumal ri Dios man xaq ta kꞌyaqal ri keꞌraj.

23 Xa kꞌu rumal cher konojel xemakunik rumal riꞌ maj ke che ri ujuluwem ri Dios.

Kaikki ihmisethän ovat tehneet syntiä. Ei kukaan täytä Jumalan asettamia vaatimuksia.

24 Pa ri utoqꞌobꞌ kꞌu ri Dios xubꞌan sukꞌ chiꞌwe man rukꞌ ta pwaq, xane xixutoro pa Cristo Jesús.

Mutta me saamme lahjaksi armahduksen: Jumala julistaa meidät syyttömiksi, koska Jeesus Kristus on kuollut puolestamme. Näin armahtavainen Jumala on ihmisiä kohtaan.

25 Ri Dios xutzuj ri Jesucristo che sipanik chuchupik ronojel ri qamak, are waꞌ ri kaqakꞌamawaꞌj rukꞌ ri qakojobꞌal rumal ri ukikꞌel, rech jeriꞌ kukꞌut chiqawach ri usukꞌal rumal cher najtir chi kanoq ri Dios pa ri rutzilal xsachan kan che ri ojer taq makaj.

Jumala lähetti Jeesuksen Kristuksen kuolemaan ristillä ja kärsimään rangaistuksen meidän synneistämme. Joka luottaa Jeesukseen, ei siis joudu tuomittavaksi. Jumala menetteli täysin oikeudenmukaisesti, vaikka hän ei ollutkaan rangaissut niitä, jotka menneinä aikoina olivat tehneet syntiä. Hän katsoi eteenpäin siihen aikaan, jolloin Kristus tulisi poistamaan myös kaiken entisen. Samalla tavalla Jumala nytkin armahtaa syntisen, joka uskoo Jeesukseen.

26 Kamik kꞌut, ri Dios utzujum ri Jesucristo rech jeriꞌ kukꞌut ri usukꞌal. Rech jeriꞌ kilitajik chi sukꞌ ri Dios xuqujeꞌ are kabꞌanow sukꞌ chike ri kekojon che ri Jesús.

27 ¿Jawjeꞌ kꞌu kꞌo wi ri nimal? Maj chik ¿jas rumal? ¿La xa rumal ri taqanik? Man je ta riꞌ, xa rumal ri kojobꞌal.

Mitä sellaista me sitten voimme kehua tehneemme, jonka avulla voisimme ansaita pelastuksen? Emme yhtään mitään. Meitä ei julisteta syyttömiksi hyvien tekojemme perusteella, vaan sen perusteella, mitä Kristus on puolestamme tehnyt. Saamme hänen valmistamansa pelastuksen uskomalla häneen.

28 Kꞌisbꞌal rech kaqabꞌij chi ri achi kux sukꞌ man rumal ta ri chak ri kuta ri taqanik xane rumal ri kojobꞌal.

Niin Jumala siis hyväksyy meidät omikseen, kun luotamme Kristukseen, eikä meidän hyvien tekojemme tähden.

29 Ri Dios, ¿la xaq xwi kꞌu kiDios ri winaq aꞌj Israel? ¿La man kꞌu kiDios xuqujeꞌ ri winaq ri man aꞌj Israel taj? Jeꞌ, jeriꞌ ri Dios kiDios xuqujeꞌ ri winaq ri man aꞌj Israel taj.

Entä pelastaako Jumala vain juutalaiset tällä tavalla? Ei toki: myös muihin kansoihin kuuluvat saavat samoin tulla hänen luokseen.

30 Xa jun Dios kꞌolik. Are kabꞌanow sukꞌ rumal ri kojobꞌal chike ri e kojtal ketal xuqujeꞌ ri man kojtal ta ketal.

Jumala suhtautuu kaikkiin ihmisiin samalla tavalla: hän hyväksyy yhteyteensä kaikki – olivatpa he juutalaisia tai mitä kansallisuutta tahansa – kun he uskovat Jeesukseen.

31 ¿La kel kꞌu kubꞌij chi kaqachup ri taqanik rukꞌ ri kojobꞌal? Man je ta riꞌ, xane rukꞌ wa kaqabꞌij chi qas sukꞌ wi ri taqanik.

Jos me siis korostamme uskon merkitystä, eikö meidän enää tarvitse noudattaa Jumalan lakeja? Päinvastoin: vasta kun uskomme Jeesukseen, me todella voimme noudattaa Jumalan tahtoa.