Mateo 12
1 Pa jun qꞌij rech uxlanem, ri Jesús rachiꞌl ri utijoxelabꞌ tajin kebꞌin pa jun ulew jawjeꞌ ri tiktal wi tiriko. Ri tijoxelabꞌ xenumik, rumal riꞌ xkichapleꞌj utzukuxik ri ujolom tiriko xuqujeꞌ xkichapleꞌj utijik.
Siihen aikaan kävi Jesus sabbatina laihoin lävitse; niin hänen opetuslapsensa isosivat, ja rupesivat tähkäpäitä noukkimaan ja syömään.
2 Ri fariseos are xkilo chi ri tijoxelabꞌ tajin kakitzukuj ri ujolom ri tiriko, xkibꞌij che ri Jesús: Chawilampe ri tajin kakibꞌan ri atijoxelabꞌ, ri taqanik kubꞌij chi man yaꞌtal taj kabꞌan le jastaq leꞌ pa ri qꞌij rech uxlanem.
Mutta kuin Pharisealaiset sen näkivät, sanoivat he hänelle: katso, sinun opetuslapses tekevät sitä, mitä ei sovi sabbatina tehdä.
3 Ri Jesús xubꞌij chike: ¿Man isikꞌim ta kꞌu ri kubꞌij ri utzij ri Dios, jawjeꞌ kubꞌij wi ri xubꞌan ri David xuqujeꞌ ri e rachiꞌl are xenumik?
Mutta hän sanoi heille: ettekö te ole lukeneet, mitä David teki, kuin hän isosi, ja ne, jotka hänen kanssansa olivat?
4 Xoꞌk bꞌik pa ri rachoch ri Dios, xkitij ri kaxlan wa ri tyoxirisatalik. Man yaꞌtal ta che ri David xuqujeꞌ ri e rachiꞌl kakitij we kaxlan wa riꞌ, xane xwi yaꞌtal chike ri e chꞌawenelabꞌ pa kiwiꞌ ri winaq.
Kuinka hän meni Jumalan huoneeseen, ja söi näkyleivät, joita ei hänen sopinut syödä, eikä niidenkään, jotka hänen kanssansa olivat, mutta ainoastaan pappein?
5 ¿Man isikꞌim ta kꞌut ri wuj rech taqanik rech ri Moisés, man iwetaꞌm ta kꞌut chi ri e chꞌawenelabꞌ pa kiwiꞌ ri winaq ri kechakun pa ri Templo kekwinik kechakun pa ri qꞌij rech uxlanem, xuqujeꞌ maj jun winaq kakwinik kamolow kimak?
Taikka ettekö te laissa ole lukeneet, että papit sabbatina rikkovat templissä sabbatin, ja ovat kuitenkin nuhteettomat?
6 Qas tzij kinbꞌij chiꞌwe chi waral kꞌo wi jun ri nim uqꞌij cho ri Templo.
Mutta minä sanon teille: tässä on se, joka on suurempi kuin templi.
7 Man kichꞌobꞌ ta riꞌ ri xubꞌij ri Dios are xubꞌij: Man kawaj taj kiꞌtzuj aꞌwaj chinuwach, are kawaj kiꞌloqꞌaj ri winaq, xuqujeꞌ kiꞌtoꞌo.
Mutta jos te tietäisitte, mikä se on: laupiutta minä tahdon, ja en uhria, sitte ette suinkaan tuomitsisi viattomia.
8 Rumal kꞌu cher in ri in uKꞌojol ri Achi, in kabꞌan we puꞌwiꞌ ri qꞌij rech uxlanem, in kinbꞌinik jas ri yaꞌtalik kabꞌanik xuqujeꞌ jas ri man yaꞌtal taj.
Sillä Ihmisen Poika on myös sabbatin Herra.
9 Ri Jesús xok bꞌik pa ri Sinagoga rech ri leꞌaj.
Ja hän läksi sieltä, ja tuli heidän synagogaansa.
10 Chilaꞌ kꞌo wi jun achi ri man kakwin taj kusalabꞌaj jun uqꞌabꞌ. Ri fariseos rumal cher kakaj kakimol umak ri Jesús xkibꞌij: ¿La kuya bꞌe ri taqanik kakunax jun winaq pa ri qꞌij rech uxlanem?
Ja katso, siellä oli ihminen, jolla oli kuivettunut käsi. Ja he kysyivät häneltä, sanoen: sopiiko sabbatina parantaa? että he olisivat saaneet kantaa hänen päällensä.
11 Ri Jesús xubꞌij: We kꞌo jun chiꞌwe katzaq bꞌik jun uchij pa jun jul pa jun qꞌij rech uxlanem, ¿la keꞌresaj loq chilaꞌ? Jas mat keꞌresaj wi.
Niin hän sanoi heille: kuka on teistä ihminen, jolla olis yksi lammas, ja jos se sabbatina putoais kaivoon, eikö hän tarttuisi siihen ja vetäisi ylös?
12 Jun winaq kꞌut are nim uqꞌij choch jun chij. Rumal laꞌ yaꞌtalik kabꞌan ri utzilal pa ri qꞌij rech uxlanem.
Kuinka paljoa jalompi on ihminen kuin lammas? Sentähden sopii kyllä sabbatina hyvää tehdä.
13 Kꞌa te riꞌ, ri Jesús xubꞌij che ri achi ri man kakwin taj kusalabꞌaj ri uqꞌabꞌ: Chayuqu ri aqꞌabꞌ. Ri achi xuyuq ri uqꞌabꞌ, aninaq xutzirik, je xkanajik jetaq ri jun uqꞌabꞌ chik ri utz.
Niin hän sanoi sille ihmiselle: ojenna kätes! ja hän ojensi, ja se tuli terveeksi niinkuin toinenkin.
14 Ri fariseos xeꞌl bꞌik pa ri Sinagoga, xkichapleꞌj uchomaxik jas kakibꞌan chukamisaxik ri Jesús.
Mutta Pharisealaiset menivät ja neuvoa pitivät häntä vastaan, kuinka he hänen hukuttaisivat.
15 Ri Jesús kꞌut retaꞌm ri tajin kakichomaj ri fariseos, rumal riꞌ xeꞌl bꞌik chilaꞌ, e kꞌi winaq xeteriꞌ bꞌik chirij. Ri Jesús xuꞌkunaj konojel ri e yawabꞌibꞌ.
Mutta kuin Jesus sen ymmärsi, meni hän sieltä pois, ja paljo kansaa seurasi häntä, ja hän teki kaikki terveeksi.
16 Xuchilibꞌej chike ri winaq chi man kakitzijoj taj jachin ri areꞌ.
Ja hän haastoi heitä, häntä ilmoittamasta,
17 Jeriꞌ xkꞌulmatajik ri tzꞌibꞌatal pa ri utzij ri Dios ri xubꞌij loq ri qꞌalajisal tzij rech ri Dios, Isaías, are xubꞌij:
Että täytettäisiin, mitä sanottu oli Jesaias prophetan kautta, joka sanoo:
18 Chiwilampeꞌ, ri patanil we ri xinchaꞌo. Sibꞌalaj nuloqꞌ, xuqujeꞌ kunojisaj ri wanimaꞌ che kiꞌkotemal. In kinya na ri uxlabꞌixel we che, Areꞌ katzijon na ri nusukꞌal chikixoꞌl konojel ri winaq pa ronojel tinimit.
Katso, minun palveliani, jonka minä valitsin, minun rakkaani, johonka minun sieluni mielistyi: minä panen hänen päällensä minun henkeni, ja hänen pitää tuomion pakanoille julistaman.
19 Man kutij ta chuqꞌabꞌ pa tzij rukꞌ jachinaq, Xuqujeꞌ man kuraq ta uchiꞌ. Maj jun katow ri uchꞌabꞌal pa taq ri bꞌe.
Ei hän riitele eikä huuda, eikä yhdenkään pidä kuuleman hänen ääntänsä kujilla.
20 Man kubꞌan ta kꞌax chike ri kiriqom kꞌax, Xuqujeꞌ man kuꞌkamisaj ta ri xa jubꞌiqꞌ kakaj kekamik, Xane kuya kichuqꞌabꞌ ri maj kichuqꞌabꞌ, Xuqujeꞌ kubꞌan na chi are kachꞌeken che ri sukꞌal.
Särjettyä ruokoa ei hänen pidä murentaman ja suitsuvaista kynttilän sydäntä ei hänen pidä sammuttaman, siihenasti kuin hän saattaa tuomion voitoksi,
21 Konojel ri winaq ri e kꞌo cho ri uwachulew kakubꞌiꞌ na kikꞌuꞌx chirij.
Ja hänen nimensä päälle pitää pakanain toivoman.
22 E nikꞌaj winaq xkikꞌam bꞌik jun achi rukꞌ ri Jesús rech kakunax loq. Ri achi moy xuqujeꞌ man kachꞌaw taj rumal cher kꞌo jun itzel uxlabꞌal che. Ri achi xkunax loq rumal ri Jesús, xkwinik xchꞌawik xuqujeꞌ xkaꞌyik.
Silloin tuotiin hänen tykönsä pirulta riivattu, sokia ja mykkä; ja hän paransi hänen, niin että sokia ja mykkä sekä puhui että näki.
23 Xemayijan ri winaq rumal ri xubꞌan ri Jesús, xuqujeꞌ kakitatabꞌela chibꞌil taq kibꞌ: ¿La are waꞌ ri Jesús ri Mesías, ri Ralkꞌwaꞌl ri David, ri xutzuj kanoq ri Dios chi kape chqakolik?
Ja kaikki kansa hämmästyi ja sanoi: olleeko tämä se Davidin poika?
24 E kꞌo jujun chike ri fariseos are xkita ri xkibꞌij ri winaq, xkibꞌij: Ri Jesús keꞌresaj ri itzel taq uxlabꞌal chike ri winaq, rumal cher are ri Beelzebú ri kinimaꞌqil ri itzel taq uxlabꞌal kayoꞌw kwinem che.
Mutta kuin Pharisealaiset sen kuulivat, sanoivat he: ei tämä aja ulos perkeleitä, vaan beelsebubin, perkeleitten päämiehen, kautta.
25 Ri Jesús retaꞌm ri tajin kakibꞌij, rumal riꞌ xubꞌij chike: We kechꞌoꞌjin jun tinimit kukꞌ ri e kiwinaqil, katukin riꞌ ri tinimit. We kechꞌoꞌjin jun laj tinimit kukꞌ ri kiwinaqil, katukin riꞌ ri laj tinimit. We kechꞌoꞌjin jun ja winaq kukꞌ taq ri e kachalal, xaq aꞌreꞌ ri kakitukij kibꞌ.
Mutta kuin Jesus tiesi heidän ajatuksensa, sanoi hän heille: jokainen valtakunta, itsiänsä vastaan erinnyt, tulee kylmille, ja jokainen kaupunki taikka huone, itsiänsä vastaan erinnyt, ei seiso.
26 We kachꞌoꞌjin ri Itzel rukꞌ ri Itzel, xaq rukꞌ areꞌ riꞌ kachꞌoꞌjin wi, katukin kꞌu na riꞌ ri rajawarem.
Ja jos saatana ajaa ulos saatanan, niin hän on erinnyt itsiänsä vastaan: kuinka siis hänen valtakuntansa seisois?
27 Kibꞌij ix chi keꞌnwesaj ri itzel taq uxlabꞌal rumal cher are ri Itzel kayoꞌw ri kwinem chwe. We ta qas tzij riꞌ ¿jachin kayoꞌw ri kwinem chike ri iꞌtijoxelabꞌ ix rech kakesaj ri itzel taq uxlabꞌal? We kibꞌij chwe chi are ri Dios kayoꞌw ri kwinem chike, qas kaqꞌalajin na chi ix, ix sachinaq.
Ja jos minä beelsebubin kautta ajaisin perkeleitä ulos, kenenkä kautta siis poikanne ajavat niitä ulos? Sentähden pitää heidän oleman teidän tuomarinne.
28 We keꞌnwesaj in ri itzel taq uxlabꞌal rukꞌ ri ukwinem ri Tyoxalaj Uxlabꞌixel, rukꞌ riꞌ kinkꞌutu chi ri ajawarem rech ri Dios kꞌo chi waral.
Mutta jos minä ajan ulos perkeleitä Jumalan Hengellä, niin Jumalan valtakunta tuli teidän tykönne.
29 We kꞌo jun achi karaj kareleqꞌaj ri kꞌo pa rachoch jun achi ri sibꞌalaj kꞌo uchuqꞌabꞌ, nabꞌe riꞌ kujatꞌij na kan ri achi ri kꞌo uchuqꞌabꞌ. Kꞌa te riꞌ kakwin riꞌ kareleqꞌaj bꞌik ronojel ri jastaq.
Taikka kuinka joku taitaa jonkun väkevän huoneeseen mennä, ja hänen kaluansa ryöstää, ellei hän ensin sido väkevää, ja sitte ryöstä hänen huonettansa?
30 Ri man wachiꞌl taj, nukꞌulel riꞌ. Ri man kinutoꞌ taj chi kikꞌamik loq e winaq wukꞌ rech kinkitereneꞌj, xa tajin kuꞌtukij bꞌi riꞌ ri winaq.
Joka ei ole minun kanssani, hän on minua vastaan, ja joka ei minun kanssani kokoo, hän hajoittaa.
31 Rumal laꞌ kinbꞌij chiꞌwe chi kakuyutaj na ronojel uwach makaj, xuqujeꞌ xapakux yoqꞌoj ri kabꞌanik, are kꞌu ri winaq ri kaketzelaj uwach ri Tyoxalaj Uxlabꞌixel man kakuyutaj ta wi.
Sentähden sanon minä teille: kaikki synnit ja pilkka annetaan ihmisille anteeksi; mutta pilkkaa Henkeä vastaan ei anteeksi anneta ihmisille.
32 Xapachin ri kubꞌij kꞌax taq tzij chwe in, ri in uKꞌojol ri Achi, kakuyutaj na umak, are kꞌu ri karetzelaj ri Tyoxalaj Uxlabꞌixel, man kakuyutaj ta wi umak choch ri uwachulew, xuqujeꞌ man kakuyutaj taj pa ri kꞌaslemal ri kape na. (aiōn g165)
Ja kuka ikänä sanoo jonkun sanan Ihmisen Poikaa vastaan, se hänelle anteeksi annetaan; mutta joka sanoo jotakin Pyhää Henkeä vastaan, ei sitä hänelle anteeksi anneta, ei tässä eikä tulevaisessa maailmassa. (aiōn g165)
33 Jun utz cheꞌ utz taq uwach kuyaꞌo. Jun itzel cheꞌ itzel taq uwach kuyaꞌo. We kajawaxik ketaꞌmaxik we utz ri cheꞌ o man utz taj, xaq xwi rajawaxik kil ri uwach. Je xuqujeꞌ kakꞌulmataj kukꞌ ri winaq. We rajawaxik ketaꞌmax kiwach we e utz o man e utz taj, xaq xwi rajawaxik kil ri jastaq ri kakibꞌano.
Taikka tehkäät hyvä puu, niin hänen hedelmänsä tulee hyväksi, taikka tehkäät mädännyt puu, niin hänen hedelmänsä tulee mädänneeksi; sillä hedelmästä puu tunnetaan.
34 Kijaꞌl taq kumatz, ¿jamo riꞌ kibꞌij utz taq jastaq we ix itzel taq winaq? Jun utz winaq, utz taq jastaq riꞌ kubꞌij, jun itzel winaq itzel taq jastaq riꞌ kubꞌij.
Te kyykärmetten sikiät, kuinka te taidatte hyvää puhua, koska te itse pahat olette? sillä sydämen kyllyydestä suu puhuu.
35 Ri utz laj winaq, are karesaj loq ri utzilal ri uyakom pa ranimaꞌ, are kꞌu ri itzel winaq, are karesaj loq ri etzelal ri kꞌo pa ranimaꞌ.
Hyvä ihminen tuo edes hyvästä sydämen tavarasta hyviä, ja paha ihminen tuo edes pahasta tavarasta pahoja.
36 Qas kinbꞌij chiꞌwe, pa ri kꞌisbꞌal qꞌatoj tzij ri kabꞌan na, iwonojel kibꞌij na jas rumal xibꞌij kꞌax taq tzij chubꞌanik kꞌax chike nikꞌaj winaq chik.
Mutta minä sanon teille: jokaisesta turhasta sanasta, jonka ihmiset puhuvat, pitää heidän luvun tekemän tuomiopäivänä;
37 Ri Dios kuqꞌat na tzij pa iwiꞌ chi ijujunal rumal ri tzij ri xibꞌij. We xibꞌij utz taq tzij kixkolotaj na, we are xibꞌij itzel taq jastaq, kaqꞌat na tzij pa iwiꞌ.
Sillä sanoistas sinä hurskaaksi tehdään, ja sanoistas sinä tuomitaan.
38 E kꞌo jujun fariseos xuqujeꞌ aꞌjtijabꞌ rech ri taqanik xkibꞌij che ri Jesús: Ajtij, kaqaj kabꞌan la jun jastaq ri kakꞌutuwik chi are ri Dios taqowinaq la loq.
Silloin vastasivat muutamat kirjanoppineista ja Pharisealaisista, sanoen: Mestari, me tahdomme nähdä sinulta merkkiä.
39 Ri Jesús xubꞌij chike: Ix sibꞌalaj ix itzel taq winaq, man kakubꞌiꞌ ta ikꞌuꞌx chirij ri Dios, are kiwaj kinkꞌut jun mayijabꞌal jastaq chiꞌwach. Ri jastaq ri kinkꞌut chiꞌwach are ri xkꞌulmataj rukꞌ ri qꞌalajisal utzij ri Dios Jonás.
Niin hän vastasi ja sanoi heille: tämä häijy ja huorintekiä suku etsii merkkiä, ja ei hänelle pidä merkkiä annettaman, vaan Jonan prophetan merkki.
40 Jacha ri Jonás xkꞌojiꞌ oxibꞌ qꞌij xuqujeꞌ oxibꞌ aqꞌabꞌ chupam ri nimalaj kar, je xuqujeꞌ ri in ri uKꞌojol ri Achi kinkꞌojiꞌ na oxibꞌ qꞌij xuqujeꞌ oxibꞌ aqꞌabꞌ xeꞌ ri ulew.
Sillä niinkuin Jona oli valaskalan vatsassa kolme päivää ja kolme yötä, niin pitää myös Ihmisen Pojan maan sydämessä kolme päivää ja kolme yötä oleman.
41 Pa ri kꞌisbꞌal qꞌatoj tzij, ri winaq ri xekꞌojiꞌ pa ri tinimit Nínive kewaꞌjil na, kakibꞌij na tzij chiꞌwe rech kaqꞌat na tzij pa iwiꞌ, rumal ri Dios. Ri winaq riꞌ xkikꞌex ri kikꞌaslemal are xkita ri tzij ri xutzijoj ri Jonás chike. Ri ix kꞌut pune kita ri nutzij, man kikꞌex ta kꞌu iwibꞌ, pune in nim nuqꞌij cho ri Jonás.
Niniven miehet pitää nouseman tuomiolle tämän suvun kanssa ja hänen tuomitseman; sillä he paransivat heitänsä Jonan saarnasta. Ja katso, tässä on enempi kuin Jona.
42 Xuqujeꞌ ri nimalaj taqanel ixoq ri xkꞌojiꞌ chuxukut ulew kawaꞌjil na pa ri qꞌij rech qꞌatoj tzij, kubꞌij na tzij chiꞌwe. Areꞌ sibꞌalaj naj xpe wi chutatabꞌexik ri etaꞌmabꞌal ri xukꞌut ri Salomón. Ri ix kꞌut man kitatabꞌej ta ri nukꞌutuꞌn pune in nim nuqꞌij cho ri Salomón.
Etelän kuningatar on nouseva tuomiolle tämän suvun kanssa ja hänen tuomitseva; sillä hän tuli maan ääristä kuulemaan Salomonin viisautta. Ja katso, tässä on enempi kuin Salomon.
43 Are kel bꞌik jun itzel uxlabꞌal che jun winaq, keꞌ pa taq ri kꞌolibꞌal jawjeꞌ e maj wi ja, kutzukuj jun kꞌolibꞌal jawjeꞌ kuxlan wi.
Mutta kuin rietas henki on lähtenyt ihmisestä, niin hän vaeltaa lävitse kuivia paikkoja, etsein lepoa, ja ei löydä.
44 Are man kuriq ta jun kꞌolibꞌal jawjeꞌ kuxlan wi, kubꞌij: Kintzalij na pa ri najtir wachoch, kine kꞌol chi na junmul chilaꞌ. Are kopanik, ri kꞌolibꞌal maj kꞌo chupam, chꞌajchꞌoj xuqujeꞌ sukꞌumatalik.
Silloin hän sanoo: minä palajan jälleen minun huoneeseeni, kusta minä läksin. Ja kuin hän tulee, niin hän löytää sen tyhjäksi, käväistyksi ja kaunistetuksi.
45 Keꞌ chi junmul kubꞌuꞌtzukuj chi e wuqubꞌ uxlabꞌal chik, konojel ri e wuqubꞌ koꞌk che we winaq riꞌ rumal riꞌ sibꞌalaj nim ri kꞌax kuriq ri winaq riꞌ cho ri xuriq kan nabꞌe are xa jun ri itzel uxlabꞌal kꞌo che. Jeriꞌ kakꞌulmataj na iwukꞌ ix rumal cher sibꞌalaj ix itzel taq winaq.
Silloin hän menee ja ottaa kanssansa seitsemän muuta henkeä, itseänsä pahempaa, ja ne sisälle menevät ja asuvat siellä, ja sen ihmisen viimeiset tulevat pahemmaksi kuin ensimäiset. Näin myös tapahtuu tälle pahalle sukukunnalle.
46 Tajin katzijon na ri Jesús kukꞌ ri winaq, are xopan ri unan xuqujeꞌ ri e rachalal chilaꞌ jawjeꞌ ri kꞌo wiꞌ, are kakaj ketzijon rukꞌ, xkayeꞌj apanoq cho ri ja,
Kuin hän vielä kansalle puhui, katso, hänen äitinsä ja veljensä seisoivat ulkona ja pyysivät häntä puhutella.
47 kꞌo kꞌu jun xubꞌij che ri Jesús: Ri anan xuqujeꞌ ri aꞌwachalal e kꞌo cho ja, kakaj ketzijon awukꞌ.
Niin yksi sanoi hänelle: katso, äitis ja veljes seisovat ulkona, ja tahtovat sinua puhutella.
48 Ri Jesús xuta chike: ¿Jachin riꞌ ri qas nunan xuqujeꞌ ri qas e wachalal?
Niin hän vastasi ja sanoi sille, joka hänelle sitä sanoi: kuka on minun äitini ja kutka ovat minun veljeni?
49 Ri Jesús xuꞌkꞌut konojel ri utijoxelabꞌ kꞌa te riꞌ xubꞌij chike: Aꞌreꞌ waꞌ ri e nunan xuqujeꞌ e wachalal.
Ja hän ojensi kätensä opetuslastensa puoleen ja sanoi: minun äitini ja minun veljeni.
50 Xapachin ri kunimaj ri utaqanik ri nuTat ri kꞌo pa ri kaj, are riꞌ nunan xuqujeꞌ wanabꞌ xuqujeꞌ wachalal.
Sillä jokainen, joka tekee Isäni tahdon, joka on taivaissa, hän on minun veljeni, ja sisareni, ja äitini.
