Juan 17
1 Are xbꞌiꞌtaj we tzij riꞌ rumal ri Jesús, xkaꞌy chikaj, xubꞌan chꞌawem, xubꞌij: Tat, xopan ri qꞌotaj. Nimarisaj ri Kꞌojol la rech ri Kꞌojol la kunimarisaj xuqujeꞌ qꞌij la.
Näitä puhui Jesus, ja nosti silmänsä taivasta päin ja sanoi: Isä, hetki tuli, kirkasta sinun Poikas, että sinun Poikas kirkastais myös sinun!
2 Yaꞌom la che ronojel kwinem puꞌwiꞌ konojel ri winaq rech jeriꞌ kuya kikꞌaslemal konojel ri e yoꞌm la che. (aiōnios g166)
Niinkuin sinä annoit hänelle vallan kaiken lihan päälle, antaa ijankaikkisen elämän kaikille, jotka sinä hänelle annoit. (aiōnios g166)
3 Ri kꞌaslemal ri maj ukꞌisik are chi ketaꞌmax wach la, xa jun Dios, xuqujeꞌ ri Jesucristo ri xtaq la loq. (aiōnios g166)
Mutta tämä on ijankaikkinen elämä, että he sinun ainoan totisen Jumalan tuntisivat, ja jonkas lähetit, Jesuksen Kristuksen. (aiōnios g166)
4 Ri in nunimarisam qꞌij la cho ri uwachulew xuqujeꞌ nubꞌanom ri chak ri xbꞌij la chi kinbꞌano.
Minä kirkastin sinun maan päällä: minä täytin sen työn, jonkas minulle annoit tehdäkseni.
5 Chanim kꞌut Tat, ya la nuqꞌij jetaq ri yaꞌom la kan chwe are majaꞌ katiktaj loq ri uwachulew.
Ja nyt Isä, kirkasta sinä minua itse tykänäs sillä kirkkaudella, joka minulla sinun tykönäs oli ennenkuin tämä maailma olikaan.
6 Xinbꞌij chike ri xeya la chwe jachin ri lal. Ech la nabꞌe kanoq, xeꞌya kꞌu la chwe xuqujeꞌ e nimaninaq kꞌut che ri tzij la.
Minä ilmoitin sinun nimes ihmisille, jotkas minulle maailmasta annoit: he olivat sinun, ja minulle sinä ne annoit, ja sinun sanas he kätkivät.
7 Kamik ketaꞌm chik chi ukꞌ la petinaq wi ronojel ri yaꞌom la chwe.
He tiesivät nyt kaikki olevan sinusta, mitkä sinä minulle annoit.
8 Jeriꞌ rumal nubꞌim chike ri tzij ri xya la chwe, xkikꞌamawaꞌj kꞌut, qas tzij ketaꞌm chi che la in petinaq wi, xuqujeꞌ kikojom chi lal xintaqow la loq.
Sillä ne sanat, jotka sinä minulle annoit, annoin minä heille; ja he ne ottivat vastaan, ja totisesti tunsivat minun sinusta lähteneen, ja uskoivat, että sinä minun lähetit.
9 Kinta che la pa kiwiꞌ aꞌreꞌ. Man xaq xwi taj kinta che la pa kiwiꞌ ri winaq aꞌjuwachulew, xane kinta xuqujeꞌ pa kiwiꞌ ri xeya la chwe, jeriꞌ rumal aꞌreꞌ ech la.
Minä rukoilen heidän edestänsä: en minä maailman edestä rukoile, vaan niiden edestä, jotka sinä minulle annoit, että he ovat sinun omas.
10 Ronojel ri kꞌo wukꞌ in, ech la, xuqujeꞌ ronojel ri kꞌo ukꞌ la we in, xuqujeꞌ rumal ke aꞌreꞌ xyaꞌtaj nuqꞌij in.
Ja kaikki minun omani ovat sinun, ja sinun omas ovat minun: ja minä olen kirkastettu heissä.
11 Man naj ta chik kinkꞌojiꞌ cho ri uwachulew, aꞌreꞌ kꞌut naj e kꞌo na waral, in kintzalij ukꞌ la. Tat, che chajij la pa ri ukwinem ri bꞌiꞌ la ri xya la chwe, rech xa jun kuꞌxik, jetaq ri qaꞌnik uj ukꞌ la.
En minä silleen ole maailmassa, mutta he ovat maailmassa, ja minä tulen sinun tykös. Pyhä Isä! kätke niitä, jotka sinä minulle annoit, sinun nimes tähden, että he olisivat yksi niinkuin mekin!
12 Xeꞌnchajij are xinkꞌojiꞌk kukꞌ xuqujeꞌ xeꞌntoꞌo rukꞌ ri bꞌiꞌaj ri xya la chwe, maj jun chike xtzaqik xwi xtzaq ri tzaqel rij xkꞌojiꞌk, rech jeriꞌ kakꞌulmataj ri tzꞌibꞌatalik.
Kuin minä olin heidän kanssansa maailmassa, niin minä kätkin heitä sinun nimessäs: ne, jotkas minulle annoit, kätkin minä, ja ei niistä kenkään kadonnut, vaan se kadotuksen lapsi, että Raamattu täytettäisiin.
13 Chanim kintzalij ukꞌ la, kinbꞌij kꞌu we tzij riꞌ, utz in kꞌo na choch ri uwachulew, rech jeriꞌ katzꞌaqat ri nukiꞌkotemal pa kanimaꞌ aꞌreꞌ.
Mutta nyt minä tulen sinun tykös ja puhun näitä maailmassa, että heissä olis minun iloni täydellinen.
14 Xintzijoj ri tzij la chike, ri winaq ajuwachulew xeꞌketzelaj, jeriꞌ rumal man ajuwachulew taj, xuqujeꞌ in man in ajuwachulew taj.
Minä annoin heille sinun sanas, ja maailma vihasi heitä; sillä ei he ole maailmasta, niinkuin en minäkään maailmasta ole.
15 Man are ta kinta che la chi keꞌsaj la cho ri uwachulew, xane kinta che la chi keꞌchajij la che ri Itzel.
En minä rukoile, ettäs heitä ottaisit pois maailasta, vaan ettäs heitä pahasta varjelisit.
16 Aꞌreꞌ man aꞌjuwachulew taj, je xuqujeꞌ in man in ajuwachulew taj.
Ei he ole maailmasta, niinkuin en minäkään maailmasta ole.
17 Cheꞌtyoxirisaj la pa ri qas tzij; ri tzij la are qas tzij.
Pyhitä heitä totuudessas! Sinun puhees on totuus.
18 Jetaq ri xbꞌan la chinutaqik loq cho ri uwachulew, in xuqujeꞌ keꞌntaq bꞌik kukꞌ ri winaq aꞌjuwachulew.
Niinkuin sinä minun lähetit maailmaan, niin minä myös lähetin heidät maailmaan,
19 Kumal ke aꞌreꞌ kintyoxirisaj wibꞌ in, rech jeriꞌ ketyoxirisataj xuqujeꞌ na aꞌreꞌ pa ri tunal.
Ja minä pyhitän itseni heidän tähtensä, että hekin olisivat totuudessa pyhitetyt.
20 Man xwi ta kinta che la pa kiwiꞌ aꞌreꞌ xane kinta xuqujeꞌ pa kiwiꞌ ri kekojon na chwe rumal ri tzij ri kakitzijoj na aꞌreꞌ chike nikꞌaj chik.
Mutta en minä ainoasti heidän edestänsä rukoile, vaan myös niiden edestä, jotka heidän sanansa kautta uskovat minun päälleni:
21 Rech jeriꞌ xa jun kuꞌxik. Jetaq ri qaꞌnik ukꞌ la, Tat, lal kꞌo la pa wanimaꞌ xuqujeꞌ ri in, in kꞌo pa animaꞌ la. Ya xuqujeꞌ la bꞌe chi aꞌreꞌ kekꞌojiꞌ chaqe uj, rech jeriꞌ kekojon ri winaq aꞌjuwachulew chi lal xintaqow la loq.
Että he kaikki yhtä olisivat, niinkuin sinä Isä minussa olet ja minä sinussa, että hekin meissä niin yhtä olisivat: että maailma uskois sinun minua lähettäneeksi.
22 Ri in xinya chike ri juluwem ri xya la chwe, rech jeriꞌ xa jun kuꞌxik, jetaq ri qaꞌnik uj ukꞌ la xa uj jun.
Ja minä annoin heille sen kunnian, jonka sinä minulle annoit, että he yhtä olisivat, niinkuin mekin yhtä olemme.
23 Ri in in kꞌo pa kanimaꞌ aꞌreꞌ xuqujeꞌ lal kꞌo la pa wanimaꞌ in. Ya la bꞌe chike rech kuꞌx sukꞌ xuqujeꞌ xa jun, jeriꞌ kaketaꞌmaj ri winaq aꞌjuwachulew chi lal xintaqow la loq xuqujeꞌ e loqꞌam la jetaq ri bꞌanom la chinuloqꞌaxik in.
Minä olen heissä ja sinä minussa, että he niin yhdessä täydelliset olisivat, ja maailma tietäis, että sinä minun lähetit, ja että sinä heitä rakastit, niinkuin sinä minua rakastit.
24 Tat, kawaj kekꞌojiꞌk wukꞌ ri xeꞌya la chwe jawjeꞌ ri kinkꞌojiꞌ wi. Rech jeriꞌ kakil ri nujuluwem, ri juluwem ri xya la chwe, jeriꞌ rumal xinloqꞌaj la are majaꞌ katiktaj loq ri uwachulew.
Isä, minä tahdon, että kussa minä olen, siellä nekin olisivat minun kanssani, jotka sinä minulle antanut olet: että he minun kunniani näkisivät, jonkas minulle annoit; sillä sinä rakastit minua ennenkuin maailman perustus laskettu oli.
25 Sukꞌ laj Tataxel, pune man etaꞌmatal ta wach la kumal ri winaq aꞌjuwachulew, in wetaꞌm wach xuqujeꞌ aꞌreꞌ ketaꞌm chi lal xintaqow la loq.
Vanhurskas Isä! ei maailma sinua tuntenut, mutta minä tunsin sinun, ja nämät ymmärsivät, että sinä minun lähetit.
26 In nubꞌim chike jachin ri lal, xuqujeꞌ man kintaniꞌ taj chutzijoxik, rech jeriꞌ ri loqꞌanik la ri in loqꞌam la rukꞌ kakꞌojiꞌ na pa kanimaꞌ aꞌreꞌ xuqujeꞌ in kinkꞌojiꞌ na pa kanimaꞌ aꞌreꞌ.
Ja minä julistin heille sinun nimes, ja vielä julistan: että se rakkaus, jolla sinä minua rakastit, heissä olis, ja minä myös heissä.
