Zekraia Sekaraia 8

1 Monafi sondia vahe'mofo Ra Anumzamo'a amanage huno hu'ne.

Ja Herran Zebaotin sana tapahtui (minulle) ja sanoi:

2 Nagra Saionigura tusiza hu'na navesi nentoe. Tamagerfa hu'na navesinente'na, ha' vahe'agura tusi narimpa ahenezmantoe.

Näin sanoo Herra Zebaot: minä olen Zionin tähden suuresti kiivannut, ja olen suuressa vihassa sentähden kiivannut.

3 Hagi Ra Anumzamo'a huno, Nagra ete Saioni vu'na Jerusalemi kuma amu'nompi umani'nugeno, Jerusalemi kumakura hugahuema hu'nea zama avariri fatgo nehuno tamage avu'ava'ma nehia rankumare nehu'za, Monafi sondia vahe'mofo Ra Anumzamofo agonagura, ruotge hu'nea agone hu'za hugahaze.

Näin sanoo Herra: minä käännyn taas Zionin tykö, ja tahdon asua Jerusalemin keskellä; niin että Jerusalem pitää totuuden kaupungiksi kutsuttaman, ja Herran Zebaotin vuori pyhyyden vuoreksi.

4 Monafi sondia vahe'mofo Ra Anumzamo'a huno, ete mago'ene ozafa nafamo'zane tavavane'mo'za Jerusalemi kumapina eri tru hu'za azompazamia zamazampina eri'za mani'neza nanekea hugahaze.

Näin sanoo Herra Zebaot: vielä nyt pitää Jerusalemin kaduilla asuman vanhat miehet ja vaimot, jotka sauvan päälle nojaavat vanhuutensa tähden.

5 Hagi ana rankumapina ne'mofa'mo'za avite'neza zokagore'za vano hugahaze.

Ja kaupungin kadut pitää oleman täynnä pieniä poikia ja piikaisia, jotka sen kaduilla leikitsevät.

6 Monafi sondia vahe'mofo Ra Anumzamo'a huno, Anumzamofo naga'ma osi'ama mani'namotarera tusi amuho huramantegahie. Hianagi nagritera amuhoa hunantegahifi? huno Marerisa hihamu'ane Ra Anumzamo'a hie.

Näin sanoo Herra Zebaot: jos tämä on ihmeellinen tämän jääneen kansan silmäin edessä, pitäiskö se sentähden oleman ihmeellinen minun silmäini edessä? sanoo Herra Zebaot.

7 Monafi sondia vahe'mofo Ra Anumzamo'a huno, vahe'ni'a zage hanati kaziga kokampinti'ene zage fre kaziga kokampintira zamagu vazigahue.

Näin sanoo Herra Zebaot: katso, minä tahdon lunastaa minun kansani itäiseltä maalta ja länsimaalta.

8 Ana vahera nagra zamavare'na esuge'za, Jerusalemi kumapi emanigahaze. Zamagra Nagri vahe manisage'na, Nagra zamagri Anumza mani'ne'na, ruzahe osu navu'nava zanteti'ene fatgo navu'nava zanteti'ene hu'na kegava huzmantegahue.

Ja minä tahdon heitä saattaa Jerusalemiin asumaan; ja heidän pitää minun kansani oleman, ja minä tahdon olla heidän Jumalansa totuudessa ja vanhurskaudessa.

9 Monafi sondia vahe'mofo Ra Anumzamo'a huno, Hihamu'ane Ra Anumzamofo mono noma eri agafama hu'za kiza zupama, kasnampa vahe'mo'zama hu'naza kema antahi'nesaza vahe'mota menina hankavetita mono nona kiho.

Näin sanoo Herra Zebaot: vahvistakaat kätenne, te jotka tällä ajalla nämät sanat kuulette prophetain suun kautta, sinä päivänä, jona Herran Zebaotin huoneen perustus laskettiin, sen rakennettavaksi.

10 Kote'ma mono noma ki eri'zama agafama osu'nerera, eri'zana omanegeno, eri'zama enerisage'noma atesizmante zagoa omane'negeno, afu'mo'zama eri'zama enerisagenoma tesizmantesia zagoa omanene. Hagi vahe'mo'a afete kana vano osu'ne. Na'ankure Nagra zamazeri otuge'za ha' vahe'mo'za maka kaziga oti'za hara nehazage'za, agra agra ohe ahema hu'zamo'a avite'ne.

Sillä ennen näitä päiviä olivat ihmisten työt turhat, ei juhtain työ myös mitään ollut; eikä ollut niillä rauhaa vihollisilta, jotka menivät ulos ja sisälle; vaan minä sallin kaikki ihmiset mennä, jokaisen lähimmäistänsä vastaan.

11 Hianagi menina osi'ama maniza vahera Nagra kote'ma hu'noa kna navu'navara hu'na narimpa ahe ozmantegahue huno Hihamu'ane Ra Anumzamo'a hu'ne.

Mutta en minä niin tahdo nyt tehdä tälle jääneelle kansalle, niinkuin entisinä päivinä, sanoo Herra Zebaot;

12 Na'ankure avimzama krisageno'a knare huno nehage'na, krepimo'za knare hu'za raga rentegahaze. Ana nehanigeno monafintira ata kora hozafina runtenkeno, mopamo'a fru hugahie.

Vaan heidän pitää rauhan siemen oleman: viinapuu pitää hedelmänsä antaman, ja maa kasvunsa, taivas pitää kasteensa antaman, ja jääneet minun kansastani pitää nämät kaikki omistaman.

13 Ama mopafima manigagi'naza vahe'mo'za korapara Judane Israeli vahe'motagura sifana kea huranante'za huhaviza hu'nazanagi, ete tanavre'na asomu huranantegahuanki, koro osuta oti hankanaveti'o.

Ja pitää tapahtuman, että teitä, jotka Juudan ja Israelin huoneesta olette olleet kirous pakanain seassa, tahdon minä lunastaa, että teidän pitää siunauksen oleman. Niin älkäät siis peljätkö, mutta vahvistakaat kätenne.

14 Na'ankure Monafi sondia vahe'mofo Ra Anumzamo'a huno, Ko'ma tamagehe'zama nazeri narimpama ahazage'na narimpa ahezmante'na zamagrira zamazeri haviza hunaku hu'noe. Hanki Nagra antahi'zani'a zahera osugahue.

Sillä näin sanoo Herra Zebaot: niinkuin minä ajattelin teitä kadottaa, kuin teidän isänne minun vihoittivat, sanoo Herra Zebaot, ja en sitä katunut,

15 Hianagi menina Jerusalemi kumate vahe'ene Juda kumate vahe'enena knare navu'nava huramante'na, tamazeri so'e hu'za huanki, korora osuta tamarimpa fru huta maniho.

Niin minä nyt jälleen ajattelen näinä päivinä tehdä hyvää Jerusalemille ja Juudan huoneelle. Älkäät peljätkö.

16 Hianagi tamagra amanahu hugahaze, tamagra kema hanazana tamarimpa fru huta tamage kege'za nehuta, keaga trate'ma keagama hanazana, tamage huta fatgo kazigati refko hugahaze.

Mutta tämä on se, minkä teidän tekemän pitää: jokainen puhukaan totuutta lähimmäisensä kanssa; tuomitkaat oikein ja saattakaat rauha teidän portteihinne.

17 Magomofoma azeri havizama hu nanekea retrora osuta, havigema huno huvempama huzankura tamavesi tamavesia osiho. Ama ana maka zantaminkura tusiza huno nagonete huno Ra Anumzamo'a hu'ne.

Ja älkään kenkään ajatelko pahaa sydämessänsä, lähimmäistänsä vastaan, ja älkäät rakastako vääriä valoja; sillä näitä kaikkia minä vihaan, sanoo Herra.

18 Monafi sondia vahe'mofo Ra Anumzamo'a nagrite eno amanage huno kea eme nasmi'ne.

Ja Herran Zebaotin sana tapahtui minulle ja sanoi:

19 Monafi sondia vahe'mofo Ra Anumzamo'a amanage hie, 4 ikante'ma, 5fu ikante'ma, 7ni ikante'ma 10ni ikante'ma ne'zama a'oma huta nunamuma nehazazana menina eme vagare. Hagi ana knaramimo'za Juda vahe'motarera ne'zama kreno neneno musemahu knarami fore hugahie. E'ina hu'negu tamage nanekegu'ene arimpa fruma huno mani'zanku tamavesinteho.

Näin sanoo Herra Zebaot: neljännen, viidennen, seitsemännen ja kymmenennen kuukauden paastot pitää kääntymän Juudan huoneelle iloksi ja riemuksi ja ihanaiseksi vuoden juhlaksi. Rakastakaat ainoasti totuutta ja rauhaa.

20 Hihamu'ane Ra Anumzamo'a amanage hie, Vahe'mo'za ne-enageno ranra kumatmimpima nemaniza vahe'mo'zanena egahaze.

Näin sanoo Herra Zebaot: tästedes pitää vielä paljo kansaa tuleman, ja monen kaupungin asuvaisia.

21 Mago rankumapima nemanisaza vahe'mo'za eza, mago rankumapima nemani'naza vahera eme zamantahige'za amanage hugahaze, enketa vuta Ra Anumzamofo avesizankura ome antahinegeta, Hihamu'ane Ra Anumzamo'ma tazama hanigura ome hakamaneno hu'za hugahaze.

Ja yhden asuvaiset pitää menemän toisen tykö ja sanoman; käykäämme vilpittömästi rukoilemaan Herran kasvoin eteen, ja etsimään Herraa Zebaotia; minä tahdon myös käydä teidän kanssanne.

22 Anage nehu'za rama'a vahetamine kokankokama hihamu'ane vahe'ma nemaniza vahe'mo'zanena e'za Ra Anumzamofo avesi zankura eme antahinege'za, Hihamu'ane Ra Anumzamofonkura hakegahaze.

Niin tulee paljo kansaa ja pakanat tulevat joukoin, etsimään Herraa Zebaotia Jerusalemiin, ja rukoilemaan Herran kasvojen eteen.

23 Monafi sondia vahe'mofo Ra Anumzamo'a huno, e'i ana knafina 10ni'a ru kumateti ru zamageru neranaza vahe'mo'za, mago Jiu nemofo kukena'are azerine'za amanage hugahaze, Tatregeta kagra'ene vamneno. Na'ankure Anumzamo'a tamagrane mani'ne hu'za hazageta antahi'none hu'za hugahaze.

Näin sanoo Herra Zebaot: sillä ajalla pitää kymmenen miestä kaikkinaisista pakanain kielistä todella tarttuman yhden Juudan miehen vaatteen palteesen, ja sanoman: me tahdomme käydän teidän kanssanne; sillä me kuulimme, että Jumala on teidän kanssanne.