Soromoni' 5
1 Zahufa a'nimoka nagra hozani'afi ufre'na mnanentake'za merene, haganentake zanena eritru nehu'na, tumemofo anoma'ane tima'anena nenena musena hu'noe. Ami rine waini tinena ne'noe. Jerusalemi mofa'nemo'za hu'za, Ovesinte avesintema neha'a veatremota'a ne'zana neneta tina ne'o. Ante fenkamu atreta tanavesi'zana tima neaza hi'o.
Minä tulin, sisareni, rakas morsiameni, yrttitarhaani, ja olen mirrhamini ja yrttini leikannut ylös. Minä olen syönyt mesileipäni hunajan kanssa: minä olen juonut viinani minun maitoni kanssa: syökäät armaani, ja juokaat ystäväni, ja juopukaat.
2 Navura mase'noanagi antahintahimo'a eri'zana eri vava hu'ne. Agasasa arige'na antahugeno avesima nenantea ne'mo'a kafante eme vagre vagre nehuno anage hu'ne, kafana anaginanto marerisa zaganimoka, maho namanimoka kafuhe kafahe omanegenka hentofa zaga mani'nane. Ata komo'a nanuntera runtegeno atake nehigeno, nazokamo'a tinke huno pasupanegie.
Minä makaan, ja minun sydämeni valvoo; se on ystäväni ääni, joka kolkuttaa. Avaa minun eteeni, sisareni, armaani, kyhkyläiseni, ihanaiseni; sillä minun pääni on täynnä kastetta, ja minun palmikkoni täynnä yön pisaria.
3 Hianagi nagra hago kukena hutrena mase'noanki, inankna hu'na otigahue? hu'noe. Ko naga sese hutena mase'noanki, ete otina vanugeno nagamo'a pehana hugahie.
Minä olen riisunut hameeni, kuinka minun pitäis taas pukeman ylleni? Minä olen viruttanut jalkani, kuinka minun pitäis sokaiseman ne jälleen?
4 Avesima nenantea ne'mo'a azana antegamateno kafana eri anagi'za hige'na kogeno, tumonimo'a fakro fakro hu'ne.
Mutta minun ystäväni pisti kätensä lävestä, ja minun sisällykseni vapisivat siitä.
5 Anama hige'na otina kafama nenagugeno'a, nazantegatira mnanentake'za meremo'a pakepake hu'ne. Mnanentake'za meremo'a nazankoregatira pakepake nehige'na, kafama agu'atima ahentrokoma hu'noa zota avazu hu'noe.
Silloin nousin minä avaamaan ystävälleni. Minun käteni tiukkuivat mirrhamia, ja mirrham valui minun sormistani lukon salvan päälle.
6 Avesima nenantea nera kafana anaginte'noanagi, rukrahe huno ko atreno vu'ne. Atreno'ma vigeno'a nagu'amo'a kna huno evuramino musena osige'na, hake'noanagi kena eri fore osu'noe. Ke'zana ati'noanagi, ke'niarera voera osu'ne.
Ja kuin minä ystävälleni avasin, oli ystäväni mennyt pois ja vaeltanut ohitse; niin läksi sieluni ulos hänen sanansa jälkeen; minä etsin häntä, mutta en löytänyt häntä: minä huusin, mutta ei hän minua vastannut.
7 Kuma'ma kegava nehaza vahe'mo'za, kuma kegava hu'za vano nehazaregati eme nage'za erifore nehu'za, nahe'za nakare kuni'a eri'naze. Ana vahetamina kuma kegina kegava nehaza vahetamine.
Vartiat, jotka käyvät kaupunkia ympäri, löysivät minun, löivät minua ja haavoittivat minun; ja vartiat muurin päällä ottivat pois minun pääliinani.
8 Jerusalemi mofaneramimota, avesimanenantea ne'ma kesuta, avesima nentana mofamo'a kagrikura kri erino mani'ne huta asamigahune huta huvempa hunanteho.
Minä vannotan teitä, Jerusalemin tyttäret, jos te löydätte minun ystäväni, niin ilmoittakaat hänelle, että minä olen sairas rakkaudesta.
9 Kagi kagonamo arava oheno hentofa mofamoka, ina kazigati avesima nentana ne'mo'a mago'a venenea zamagatere'ne? Ina kazigati aronekamo'a mago'a venenea agatere'negenka e'inahu kea hunka huvempa hiho hunka nehane?
Millinen on sinun ystäväs muiden ystävien suhteen, sinä kaikkein ihanaisin vaimoin seassa? Minkäkaltainen on sinun ystäväs muiden ystävien suhteen, ettäs meitä olet niin vannottanut?
10 Navesima nentoa ne'mo'a, hanavenentake nekino, avufamo'a tevenefa tagivazu hu'neankino, 10 tausenia vahepina agra zamagatere'ne.
Minun ystäväni on valkia ja punainen, kaunistettu kymmenentuhannen seassa.
11 Asenimo'a marerisa goligna nehigeno, azokamo'a egaraki egaraki huno kotkoti namagna huno haninke hu'ne.
Hänen päänsä on paras ja kallein kulta; hänen hiuksensa ovat kaharat ja mustat niinkuin kaarne.
12 Hanki tare avurgamokea tinkenafi nemania maho namamofo avurgagna nehuke, marerisa konarari zama ami rimpi sese higeno rumarave hiankna hu'na'e.
Hänen silmänsä ovat niinkuin mettisen silmät, vesiojan tykönä, rieskalla pestyt, ja ovat täynnä.
13 Ameragemo'a balsami zafamo'ma amosrema ahentegeno'ma mnama neviankna hu'ne. Hagi agi morenamo'a liliema nehaza trazamofo amosrefinti'ma meremo'ma viankna mna vu'ne.
Hänen poskensa ovat niinkuin kaunistettu ryytimaa, niinkuin yrttein kukkaset; hänen huulensa ovat niinkuin ruusut, jotka vuotavat mirrhamin pisaroita.
14 Azampasamo'a goli vimagokna higeno, berilie nehaza havenu konarari hunteankna hu'ne. Avufgamo'a elefanti aveteti'ma hiaza huno kanifuge higeno, safie nehaza havenu'ma konararima hunteankna hu'ne.
Hänen kätensä ovat niinkuin kultaiset sormukset, täynnä turkosia; hänen ihonsa on niinkuin puhdas elephantin luu, saphirilla kaunistettu.
15 Tare agararemokea efeke havereti vimago zafa tro hunteteno, rusima hunte'zana goliretike tro huteno anampinka resi hunteankna hu'na'e. Avu'ava'amo'a Lebanoni agonaramimpima knare'nare sida zafaramima meankna hu'ne.
Hänen jalkansa ovat niinkuin marmoripatsaat, perustetut kultaisten jalkain päälle; hänen hahmonsa on niinkuin Libanon ja valittu sedri.
16 Agi'mo'a tusi haga nehie. Agra vahe'mo'za kesane huga ne' mani'ne. Jerusalemi mofa'nemota avesimanentoa ne'mo'a, e'inahu ne' mani'ne.
Hänen suunsa on suloinen, ja hän itse kokonansa ihanainen. Senkaltainen on minun ystäväni, minun rakkaani on senkaltainen, te Jerusalemin tyttäret.
