Roma 7

1 Hagi nenfugatane nasaraheta, tamagra ko kasegea antahita keta hu'nazanki ontahi'nazo, asimu'ma erino mani'nea vahera kasegemo kegava huntegeno mani'ne. Hagi frisigeno'a kasegemo'a kegava huontegahie.

Ettekö te tiedä, rakkaat veljet, (sillä minä puhun lain taitaville) että laki vallitsee ihmistä niinkauvan kuin hän elää?

2 Hu'neanagi avame kema hunte'na hanuana, mago a'mo'ma vema erisigeno'a, ana a'mofona kasegemo kina rentesigeno, neve'ma asimu'ma erinoma mani'nesigeno'a neve'ene manigahie. Hianagi neve'ma frisigeno'a, ana kasegemofo kinafina omanigahie.

Sillä vaimo, joka miehen hallussa on, niinkauvan kuin mies elää, on häneen lailla sidottu, mutta jos mies kuolee, niin hän on miehen laista vapaa.

3 Hagi neve'ma ofri mani'nesnigeno'ma ru vema erisiana agra monko avu'avaza hugahie. Hagi neve'ma frisigeno'a kasegemo'a kina reontegahiankino, ru vema erisaniana monko avu'ava zana osugahie.

Sentähden jos hän toisen miehen kanssa on miehensä eläissä, niin hän huoraksi kutsutaan; mutta jos mies kuolee, niin hän on laista vapaa, ettei hän huoraksi tule, jos hän toisen miehen kanssa on.

4 E'ina hu'negu, nafuhetane nasaraheta tamagra Jisasi'ene tragotaza zamo'a ko Jisasi'ene frita, kasegemofo agorga omani'naze. Hagi menina Jisasima ko fripinti'ma azeri otinemo'ene erimago huta Anumzamo'ma ave'nesia avu'ava zana hugahune.

Niin olette te myös, minun veljeni, laille kuoletetut Kristuksen ruumiin kautta, että teidän pitää toisen kanssa oleman, joka on noussut kuolleista, että me Jumalalle hedelmän kantaisimme.

5 Kumi tavutavamo kegava hurantenegeno'a, kumima hu' tavesizamo'a tagu'afina efore nehie. Hagi kasegemo'a havi tavutvamofo avesiza azeri otigeta, kumira hunkeno frizana avreno ne-e.

Sillä kuin me lihassa olimme, niin ne syntein himot, jotka lain kautta olivat meidän jäsenissämme, vaikuttivat kuolemalle hedelmää saattamaan.

6 Hu'neanagi tagra ko kasegemofo kinafintira katuferantegeta fru huta mani'none. Na'ankure Kraisi'ene frunkeno mago'ene kasegemofo kinafintira tavre'ne. Hianagi menina amne Anumzamofo erizana erinenteta, korapa tavutva huta kasegefima krente'naza kemofo amage' ante'zanompage, Avamumofo kasefa kante vugahune.

Mutta nyt me olemme laista vapahdetut ja hänelle kuolleet, jossa me pidettiin kiinni: että me palvelisimme hengen uudistuksessa ja ei puustavin vanhuudessa.

7 Hagi na'ane hugahune, nagra kasegemo'a kumi me'ne nehufi? I'o. Tamage kasegea kumira omnene. Hianagi kasegemo kumira tamaveri nehie. Nagrama rumofo zanku'ma kenunu hu'zana, kumire hu'na antahi amara osuanagi, kasegemo eriama hige'na keama nehue.

Mitäs me siis sanomme? Onko laki synti? Pois se! Mutta en minä muutoin syntiä olisi tuntenut, ellei lain kautta; sillä en minä olisi himoistakaan mitään tiennyt, ellei laki olisi sanonut: ei sinun pidä himoitseman.

8 Hianagi kumimo'a ama ana kasegefinti kankamunku keno tavu masevemahu tavesizana, tagu'afina erifore nehie. Kasegema omanesigeno'a kumimo'a hankave'a omanesigeno frigahie.

Mutta synti otti tilan käskystä ja kehoitti minussa kaikkinaisen himon; sillä ilman lakia oli synti kuollut.

9 Kasegema ontahinorera nasimu erina mani'noane. Hianagi kasegema egeno'a kumimo'a asimu erino mani'gena nagra fri'noe.

Mutta minä elin muinen ilman lakia. Kuin siis käsky tuli, niin synti taas virkosi,

10 Ana kasegemofo eri'zana vahe'mofo asimu ami'zanagi, nagra kasegefintira nasimura e'noruanki, kasegemo'a nahenefrie.

Ja minä kuolin: ja niin löydettiin, että käsky, joka minulle oli elämäksi, tuli minulle kuolemaksi.

11 Na'ankure kumimo'a kasegefinti kankamuma'a keno erifore huno renavatga higeno kumimo'a nahe fri'ne.

Sillä synti, joka otti tilan käskystä, petti minun ja tappoi sen kautta.

12 Hianagi kasegemo'a ruotge higeno, kasegema hunte'neana ruotage huno fatgo huno knare hu'ne.

Laki on kuitenkin itsestänsä pyhä ja käsky on myös pyhä, oikia ja hyvä.

13 Hianagi inankna hugahie, kasegema knarezane nehuazamo nahe nefrifi? I'o, kumi'mo'a knare zampinti frizana erifore nehie. Hu'negu kumi'mo'a haviza hu'ne huno Anumzamo'a kasegea eri taveri higeta negone.

Onko siis se, mikä hyvä on, minulle kuolemaksi tullut? Pois se! Mutta että synti synniksi nähtäisiin, on hän minulle hyvän kautta kuoleman saattanut, että synti ylitse määrän synniksi tulis, käskyn kautta.

14 Hu'negu kasegefina hazenkea omane'ne, na'ankure mopare navufga eri'na mani'nogu kumimofo kazokzo eri'za vahe' mizante atreankna nehue.

Sillä me tiedämme, että laki on hengellinen: vaan minä olen lihallinen, synnin alle myyty.

15 Nagra'ama nehua navunavara kena antahina nosue. Na'ankure nagra fatgo zama hunakurema huazana nosue. Hianagi navesarama hunte'na osugahue hu'na huaza nehue.

Sillä en minä tiedä, mitä minä teen, etten minä tee sitä, mitä minä tahdon, vaan sitä, mitä minä vihaan, teen minä.

16 Hianagi nagri'ma navenosia zama hanuna, Anumzamofo kasegemo knare hu'ne hugahue.

Mutta jos minä teen, jota en minä tahdo, niin minä suostun lakiin, että se on hyvä.

17 E'ina hu'negu nagrani'a kefozana nosuanki, kumimo nagu'afi me'neno ana kefozana nehie.

Niin en minä sitä enää tee, vaan synti, joka minussa asuu.

18 Higena nagra antahi'noe, knare zana nagu'afina omane'ne. Knare zana hu'nakure hu'na nentahuanagi, anazana hugara nosue.

Sillä minä tiedän, ettei minussa (se on: minun lihassani) mitään hyvää asu. Sillä tahto minulla on, vaan täyttää hyvää, en minä sitä löydä.

19 Nagrama knare'zama hugahuema huazana nosue, hagi havizama osugahue huaza nehue.

Sillä hyvää, jota minä tahdon, en minä tee, vaan pahaa, jota en minä tahdo, teen minä.

20 Hagi menima osnuema huazama nehuana, e'i nagrani'a nosue. Hianagi nagu'afina kumi'mo me'neno, anazana erifore nehie.

Mutta jos minä teen, jota en minä tahdo, niin en minä sitä enää tee, vaan synti, joka minussa asuu.

21 E'ina hu'negu nagrama koana, e'inahu avu'avamo'a nagrira nagu'afina me'neankina fatgo zama hunakure hua zana nosue.

Niin minä löydän itsessäni lain, joka tahtoo hyvää tehdä, että minussa pahuus riippuu kiinni.

22 Nagra Anumzamofo kasegea ana miko nagu'areti navesinentoe.

Sillä minulla on halu Jumalan lakiin, sisällisen ihmisen puolesta;

23 Hianagi nagu'afina ru kasege me'nea zamo antahintahini'anena hara nehie, e'i ana kasegemo nagu'afi me'neno nazeri kumi'mofo kasegere kina vahe'nenante.

Mutta minä näen toisen lain minun jäsenissäni, joka sotii minun mieleni lakia vastaan ja ottaa minun vangiksi synnin laissa, joka minun jäsenissäni on.

24 Nagra haviza hu'na keforenoanki, iza ama fri navufga naza hugahie?

Minä viheliäinen ihminen: kuka päästää minun tästä kuoleman ruumiista?

25 Nagra Jisas Kraisi Rantimofompi Anumzamofona muse huntoe, Anumzamofo kasegea antahintahini'areti amage nentuanagi, amega navufgamo'a kumimofo kazokzo eri'za e'nerie.

Minä kiitän Jumalaa Jesuksen Kristuksen meidän Herramme kautta. Niin minä itse palvelen nyt mielellä Jumalan lakia, mutta lihalla synnin lakia.