Hufore Hu'nea Naneke 5

1 Hanki kini trate mani'nea Ne'mofo tamaga azampine agu'afine amefiga'anena, avo krente'nea avontafera, 7ni'a fukinu rekamrente'nege'na ke'noe.

Ja minä näin istuimella istuvaisen oikiassa kädessä kirjan, sisältä ja ulkoa kirjoitetun, seitsemällä sinetillä lukitun.

2 Ana hige'na kogeno hanavenentake ankeromo ranke huno anage hu'ne, Iza knarera hu'ne'nimo, ama fuki'ma rekamrente'nea avontafera erignopeno erivaka regara hu'ne?

Ja minä näin väkevän enkelin suurella äänellä saarnaavan: kuka on mahdollinen tätä kirjaa avaamaan ja hänen sinettiänsä päästämään?

3 Hanki monafi mani'nesimo'o, mopafi mani'nesimo'o, mopa agu'afi mani'nesimo'a, mago'mo'e huno ama ana avontafera erivaka orege, agu'afina erivakareno kegara osu'ne.

Ja ei yksikään voinut, ei taivaassa, eikä maassa, eikä maan alla, kirjaa avata, eikä siihen katsoa.

4 Ana hige'na krafage hu'na zavira ate'noe. Na'ankure mago'mo'e huno ana avontafera erivaka orege, agu'afina kegara osu'nege'ne.

Ja minä itkin kovin, ettei yksikään löydetty mahdolliseksi kirjaa avaamaan eikä sitä näkemään.

5 Ana 24'a (elda) kva vahepinti mago'mo anage huno nasami'ne, Zavira otenka ko! Juda naga'nofipinti Deviti negeho ha'ma agatere'nea Laionimo, Agra 7ni'a fukina eriganopega hu'neankino ana avontafera erivakarega hu'ne.

Ja yksi vanhimmista sanoi minulle: älä itke! katso, Jalopeura voitti, joka on Juudan sukukunnasta, Davidin juuri, avaamaan sitä kirjaa ja päästämään sen seitsemää sinettiä.

6 Anante kogeno mago Sipisipi anentamo'a kini tramofone, 4'a kasefa hu'za zamasimu'ma ante'za mani'naza zagaramimofo amu'nompi oti'nege'za, 24'a elda kva vahe'mo'za regorave hunte'naze. Ana Sipisipi anentara korapama ahe'naza Sipisipi anenta kna hu'ne. Ana Sipisipi anentamofona 7ni'a pazive huntegeno, 7ni'a avurga hunte'neankino, e'i ana avurgamo'a Anumzamofo 7ni'a avamutaminkino, maka kaziga mopafi huzmantege'za nevaze.

Ja minä näin, ja katso, keskellä istuinta, ja neljän eläimen ja vanhimpien keskellä seisoi Karitsa, niinkuin tapettu, jolla oli seitsemän sarvea ja seitsemän silmää, jotka ovat seitsemän Jumalan henkeä kaikelle maalle lähetetyt:

7 Hagi Agra vuno trate'ma mani'nemofo tamaga azampintira avontafera omeri'ne.

Ja se tuli ja otti kirjan istuimella istuvaisen oikiasta kädestä.

8 Hagi ana Sipisipi afu anentamo'ma avontafe'ma omenerige'za, 4'a zamasimu eri'za mani'naza zagaraminki, 24'a (elda) kva vahe'mo'za, Sipisipi anentamofo agafi zamarenare'za magoke magoke'mo'za zavena (harp) eri'ne'za, zamente zamente mananentake'zama kre sramnavu'za mevite'nea golire zuompa eri'nazana, e'i anazana Anumzamofo naga'mofo nunamune.

Ja kuin hän kirjan ottanut oli, lankesivat ne neljä eläintä ja neljäkolmattakymmentä vanhinta Karitsan eteen, ja jokaisella oli kantele ja kultaiset maljat suitsutusta täynnä, jotka ovat pyhäin rukoukset,

9 Hagi zamagra kasefa zagame nehu'za anage hu'naze, Kagra avontafera erinka rekamrente'naza fukintamina eriganopega hu'nane. Na'ankure Kagrira kahe frizagenka koranka'anu, mika nofi nagapinti'ene, zamagerupinti'ene, vahepinti'ene, mopafi vahera mi'za sezmante'nane.

Ja veisasivat uutta virttä, sanoen: sinä olet mahdollinen kirjaa ottamaan ja sen sineteitä avaamaan; sillä sinä olet tapettu ja verelläs meitä Jumalalle lunastit kaikkinaisista sukukunnista, ja kielistä, ja kansoista ja pakanoista,

10 Kagraka'a kumaka'afi huhampri zmantanke'za, kinimofo pristi vahe trohu'za manizanki'za, zamagra ama mopafi veara kegava hu'za manigahaze.

Ja olet meidät tehnyt meidän Jumalallemme kuninkaiksi ja papeiksi, ja me saamme vallita maan päällä.

11 Anantera nege'na nentahugeno, rama'a ankero vahe'mo'za kini tra'mofona regagi'ne'za, kasefa hu'za mani'naza zagamo'zane, 24'a elda kva vahe'mo'zane, tusi'a hampriga osuga'a vahe'mo'za,

Ja minä näin ja kuulin monen enkelin äänen istuimen ja eläinten ja vanhimpien ympärillä, ja heidän lukunsa oli kymmenentuhatta kertaa kymmenentuhatta, ja tuhannen kertaa tuhatta,

12 ranke hu'za anage hu'naze, Agri'ma ahazageno fri'nemo, hanavene so'e feno zane, knare antahi'zane, himamu hanavene, husga huno ra agia ami'zana Agrake erigahie.

Ja sanoivat suurella äänellä: Karitsa, joka tapettu on, on mahdollinen ottamaan voiman, ja rikkauden, ja viisauden, ja kunnian, ja kiitoksen, ja siunauksen.

13 Hanki maka'zama tro huzmantege'za zamasimu ante'za monafine, mopamofo agu'afima mani'naza zagamo'zane, hagerimpi mani'naza zagamo'za, nentahuge'za anage hu'za, Kini trate'ma mani'nemo'ene Sipisipi anentamo'a asomu'ene ra agine, kegavamahu hanavemo'a, Zanagrite mevava hugahie hu'za hu'naze. (aiōn g165)

Ja kaikki luontokappaleet, jotka taivaassa ovat, ja maan päällä, ja maan alla, ja meressä, ja kaikki, jotka niissä ovat, kuulin minä sille sanovan, joka istuimella istui, ja Karitsalle: siunaus ja kunnia, ja ylistys ja voima, ijankaikkisesta ijankaikkiseen. (aiōn g165)

14 Kasefa hu'za mani'naza 4'a zagamo'za tamage hu'za huvava nehazageno, 24'a (elda) kva vahe'mo'za zamarenare'za mono huznante'naze.

Ja ne neljä eläintä sanoivat: amen! Ja ne neljäkolmattakymmentä vanhinta lankesivat maahan, kumarsivat ja rukoilivat sitä, joka elää ijankaikkisesta ijankaikkiseen.