< Sams-Zgame 96 >
1 Tamagra Ra Anumzamofona kasefa zagame hunteho. Maka ama mopafima mani'naza vahe'mota Ra Anumzamofona zagame hunteho.
Veisatkaat Herralle uusi veisu: veisatkaat Herralle, kaikki maa!
2 Ra Anumzamofona zagame hunenteta, agi'a ahentesga hiho. Ana nehuta vahe'ma zamagu vazino etema nezamavarea zankura, maka knafina huama huta vahera zamasamiho.
Veisatkaat Herralle, ja kiittäkäät hänen nimeänsä: julistakaat päivä päivältä hänen autuuttansa.
3 Agri hihamu masazama'agura kokankoka vahera huama huta nezamasamita, hanavenentake eri'zama eri'nea zankura, huama huta maka vahera zamasamiho.
Luetelkaat pakanain seassa hänen kunniaansa, kaikkein kansain seassa hänen ihmeitänsä!
4 Ra Anumzamo'a maka zana agatereno tusi'a Anumza mani'neankino, Agrake ra agi'a erigahie. Maka havi anumzana zamagatere'neankita, Agrikuke'za korora huntegahune.
Sillä Herra on suuri ja sangen kiitettävä, ihmeellinen kaikkein jumalain seassa.
5 Na'ankure maka ama mopafima mani'naza vahe'mokizmi havi anumzantamina, amne zamazanteti tro hu'naza zantami me'naze. Hianagi anamifima me'nea monaramina, Ra Anumzamo agra'a tro hunte'ne.
Sillä kaikki kansain jumalat ovat epäjumalat; mutta Herra on taivaat tehnyt.
6 Ra Anumzamo'a noma'afina ragi erino kinia mani'negeno, agri hihamune masa'amo'ene konariri'amo'enena noma'afina avite'ne.
Kunnia ja kaunistus ovat hänen edessänsä, väkevyys ja kauneus hänen pyhässänsä.
7 Ama mopafima kokankokama mani'naza vahe'mota, Ra Anumzamofona husga hunenteta, agri hihamu masa zama'aguenena husga hunteho.
Kansain sukukunnat, tuokaat Herralle, tuokaat Herralle kunnia ja voima!
8 Ra Anumzamo'a agrake ra agia erigara hu'neanki agi'a erisga nehuta, ofatamia erineta, agri mono nompina ufreho.
Tuokaat Herralle hänen nimensä kunnia: tuokaat lahjoja ja tulkaat hänen esihuoneisiinsa!
9 Ra Anumzamofona ruotage huno masa nentake'ma hu'nea avasase zama'afi mani'neta monora hunteho. Maka ama mopafima mani'naza vahe'mota, agri avure mani'neta, kore hunenteta, tamahirahiku hiho.
Kumartakaat Herraa pyhässä kaunistuksessa: peljätkään häntä kaikki maailma!
10 Ama mopafima kokankokama mani'naza vahe'mokizmia zamasamita, Ra Anumzamo'a kini mani'ne huta hiho! Ama mopa tro huntegeno hankavetino me'neankino, mago zamo'a eri kazara osugahie. Agra ana nehuno maka ama mopafima mani'naza vahera, mago avamenteke refko huzmantegahie.
Sanokaat pakanain seassa: Herra on kuningas, joka maan piirin on vahvistanut, ettei se liiku, ja tuomitsee kansan oikeudella.
11 Monane mopamokanena muse nehinkeno, hagerimokane tigu'ama me'nea zantami motanena, ranke huta Ra Anumzamofona husga hunteho.
Taivaat riemuitkaan, ja maa iloitkaan: meri pauhatkaan ja mitä siinä on.
12 Hozamokane hozafima nehagaza ne'zamota, avo nehageta musenkase hiho. Ana nehanageta zafa ta'nopafima me'nea zafamota ranke huta muse zagamera hiho.
Kedot olkaan iloiset, ja kaikki mitkä hänessä ovat, ja kaikki puut ihastukaan metsissä,
13 Na'ankure Ra Anumzamo'ma esaniana, ama mopafima mani'naza vahe eme refko huzmanteku egahianki, agri avuga ana zana hugahaze. Ama mopafi vahe'ma eme refko huzmantesiana, fatgo avu'ava zanteti'ene, ke tamage'areti'ene huno eme refko huzmantegahie.
Herran edessä; sillä hän tulee, hän tulee tuomitsemaan maata. Hän tuomitsee maan piirin vanhurskaudessa ja kansat totuudessansa.