Sams-Zgame 95

1 Enketa Ra Anumzamofona muse zagame huta agi'a ahentsga nehuta, tagu'ma nevazia Havegi Ra Anumzamofona ranke huta agi'a ahentesga hanune.

Tulkaa, kohottakaamme ilohuuto Herralle, riemuhuuto pelastuksemme kalliolle.

2 Enketa Agri avuga vuta susu hunenteta, muse zagame huta agi'a ahentesga hamneno.

Käykäämme kiittäen hänen kasvojensa eteen, veisatkaamme hänelle riemuvirsiä.

3 Na'ankure Ra Anumzamo'a marerisa Anumza mani'neno, maka havi anumzantamina zamagatereno, ugota Kini mani'ne.

Sillä Herra on suuri Jumala, suuri kuningas yli kaikkien jumalien.

4 Ama mopafima kerima huno ame fenkame'ma urami'neregati'ma vuno, ame'nagame marerigatere'nea agonaregama vu'neana, ana maka Anumzamofo azampi me'ne.

Maan syvyydet ovat hänen kädessänsä, ja hänen ovat vuorten kukkulat.

5 Hagerina Anumzamo tro hu'negu huno, Agri suza me'ne. Ana zanke huno ho'mu mopa azanuti tro hu'ne.

Hänen on meri, sillä hän on sen tehnyt, ja kuiva maa, jonka hänen kätensä ovat valmistaneet.

6 Enketa kepri huta mono hunenteta, Ra Anumo'ma tagri'ma tro'ma hurante'nea ne' avuga tarena reta monora huntesune.

Tulkaa, kumartukaamme ja polvistukaamme, polvillemme langetkaamme Herran, meidän Luojamme, eteen.

7 Na'ankure Agra tagri Anumza mani'neankino, sipisipi afu'tamima kegavama nehiaza huno kegava hurantegeta, Agri azampi mani'none. Ana hu'neanki, meninena tamagesa ante'neta Agri agerura antahiho.

Sillä hän on meidän Jumalamme, ja me olemme kansa, jota hän paimentaa, lauma, jota hänen kätensä kaitsee. Jospa te tänä päivänä kuulisitte hänen äänensä:

8 Ra Anumzamo huno, Israeli vahe'mo'zama hagege kokampima ne-eza, Meriba kumaku'ma Masa kumarema nehaza kumatema, zamagu'a kafama erigi'naza zana huta tamagu'a kafana eri onkiho.

"Älkää paaduttako sydäntänne, niinkuin Meribassa, niinkuin Massan päivänä erämaassa,

9 Hagi tamagehe'moza hagege kokampima manine'za, maka zama eri fore'ma hua zana ko ke'nazanagi, Nagri hanave kenaku renahe'za ke'naze.

jossa teidän isänne minua kiusasivat, jossa he koettelivat minua, vaikka olivat nähneet minun tekoni.

10 Hagi 40'a kafumofo agu'afina nagote nezmantena amanage hu'na hu'noe, ama vahe'mo'za kana atre'za hazanegre'za, nagrama hihoma hu'na huzmantoa nanekea amagera nontaze.

Neljäkymmentä vuotta minä olin kyllästynyt siihen sukuun ja sanoin: 'He ovat kansa, jonka sydän on eksynyt, eivätkä he tahdo tietää minun teistäni'.

11 Ana'ma hu'nazagu hu'na tusi narimpa ahenezmante'na, amanage hu'na huvempa hu'noe. Nagrama huama hu'na, tamisugetama ome mani fru hugahazema hu'noa mopafina uofretfa hugahaze (Hibru 4:3).

Ja niin minä vihassani vannoin: 'He eivät pääse minun lepooni'."