< Sams-Zgame 33 >
1 Fatgo avu'ava'ma nehaza vahe'mota zagamera huta Ra Anumzamofona musena hunteho. Na'ankure fatgo avu'ava'ma nehia vahe'mo'ma Ra Anumzamofo agima erisgama haniana knare hugahie.
Riemuitkaat, te vanhurskaat, Herrassa; vakain pitää häntä kauniisti kiittämän.
2 Hapu zavena neheta zagamera huta Ra Anumzamofona agia erisga nehuta, 10ni'a strini nofi'ma me'nea zavenagu'ma laeriema nehaza zavena neheta zagamera huta musena hiho.
Kiittäkäät Herraa kanteleilla, veisatkaat hänelle kiitosta kymmenkielisellä psaltarilla.
3 Kasefa zagame huta agia erisga hiho. Knarezantfa huta zavena neheta ranke huta agi'a erisga huta musena hiho.
Veisatkaat hänelle uusi virsi: veisatkaat jalosti kielten leikissä, helisemisellä.
4 Na'ankure Ra Anumzamofonkea tamage naneke me'neankino, nazano hugahuema hu'nea zantamina Agra ana maka nehie.
Sillä Herran sana on totinen, ja mitä hän lupaa, sen hän vahvana pitää.
5 Ra Anumzamo'a fatgo avu'avazane, mago zanke'ma huno maka zama refkohu avu'ava zanku'ene avenesigeno, ama mopafina Agri vagaore avesizamo avite'ne.
Hän rakastaa vanhurskautta ja tuomiota; maa on täynnänsä Herran laupiutta.
6 Ra Anumzamo'a ke higeno mona fore nehigeno, Agra ke higeno monafima me'nea hanafitamine zagene ikanena fore hu'ne.
Herran sanalla ovat taivaat tehdyt, ja kaikki heidän joukkonsa hänen suunsa hengellä.
7 Agra, Ra Anumzamo hagerina repapa higeno magokepina umareno moriri huno marerigeno, tinkerifima tima afinteankna huno hagerina magokepi renatinte'ne.
Hän pitää koossa veden meressä niinkuin roukkiossa, ja kätkee syvyydet.
8 Maka ama mopafima mani'naza vahe'mo'za Ra Anumzamofonku korora hunte'za agoraga'a maniho. Maka ama mopafi vahe'mo'za Agrira kesga hu'za monora hunte'za agorga maniho.
Peljätköön Herraa kaikki maa; häntä peljätköön kaikki maan piirin asuvaiset.
9 Na'ankure Agra ke nehigeno ama mopa fore hu'ne. Agra huno, efore huo huno higeno ama mopamo'a efore hu'no me'ne.
Sillä koska hän sanoo, niin se tapahtuu; jos hän käskee, niin se on tehty.
10 Ama mopafi vahe'mo'zama e'ina hugahune hu'zama antahintahima retro'ma haza antahintahia Ra Anumzamo'a zamahe savri nehuno, mika zama hugahune hu'zama kema anakiza zana eri haviza nehie.
Herra tekee pakanain neuvot tyhjäksi; hän saattaa kansain ajatukset turhaksi.
11 Hianagi Ra Anumzamo'ma mago'zama hunaku'ma antahintahima retro'ma hu'nenia zamo'a mevava huno vugahie. Hugahue huno'ma hu'nenia zana Agra tamage huno fore'ma hu anante anante'ma hanigeno manino vania vahete'enena meno vugahie.
Mutta Herran neuvo pysyy ijankaikkisesti, hänen sydämensä ajatukset sukukunnasta sukukuntaan.
12 Ra Anumzanku'ma tagri Anumzane hu'zama hanaza vahe'mo'za muse nehinkeno, Nagri fenozane huno'ma eri santimahare'nea vahe'mo'za muse hiho.
Autuas on se kansa, jonka Herra on Jumala, se kansa, jonka hän itsellensä on perinnöksi valinnut.
13 Monafinkatira Ra Anumzamo'a kefenka atreno ama mopafima mani'naza vahera maka nezamagie
Herra katsoi taivaasta alas, ja näki kaikki ihmisten lapset.
14 Agrama nemania kumapintira kefenka ateno mika ama mopafima nemaniza vahera nezamage.
Vahvalta istuimeltansa katsoi hän kaikkia, jotka maan päällä asuvat.
15 Agra vahe'mofo tumora trohunte'neankino, maka zama hu'na zana antahino keno nehie.
Hän valmistaa kaikkein heidän sydämensä: hän ymmärtää kaikki heidän työnsä.
16 Hankavenentake sondia vahetmimo'za kini nera agura ovazi'nageno, harafa sondia ne'mo'a agra'a hanave'aretira kini nera agura ovazigahie
Ei kuningasta auta hänen suuri väkensä, eikä sankari vapahdeta suurella voimallansa.
17 Hosi afu'mo'za naza hanage'na hara agateregahue hunka amuhara osuo. Na'ankure hosi afu'mofo hankavemo'a kaza huno kagura ovazigahie.
Orhiit ei myös auta; ja heidän suuri väkevyytensä ei pelasta.
18 Hianagi Ra Anumzamo'a Agriku'ma koro'ma hu'za agoraga'ama nemani'za, vagaore avesizama'mofonte'ma amuha'ma nehaza vahete avua anteno nege.
Katso, Herran silmät katsovat niitä, jotka häntä pelkäävät, jotka hänen laupiuteensa toivovat,
19 Agra frizampintira zamagu'nevazino agatonto knafina zamatrege'za ne'zankura nofrize.
Että hän pelastais heidän sielunsa kuolemasta, ja elättäis heitä nälän aikana.
20 Ra Anumzamofonku tagra avega anteta manineta amuhara nehunankino, Agrake'za hankotia mani'neankino, taza hugahie.
Meidän sielumme odottaa Herraa, joka on meidän apumme ja kilpemme!
21 Agriku tagu'amo'a musena nehie, na'ankure tagra, Agri ruotge agifi tamentintia nehune.
Sillä meidän sydämemme iloitsee hänessä, ja me toivomme hänen pyhään nimeensä.
22 Ra Anumzamoka kagripi amuha zantia me'neanki, vagaore kavesi'zanteti maka knafina kegava hunka refiteranto.
Olkoon sinun laupiutes, Herra, meidän päällämme, niinkuin me sinuun uskallamme!