Sams-Zgame 2
1 Na'a agafare ama mopafima me'nea kumatamimpi vahe'mo'za hara hunakura oku'a nanekea retro nehazage'za, vahe'mo'za nena'a fore osia nanekea oku'a retro hu'za vano nehaze?
Miksi pakanat pauhaavat ja kansat turhia ajattelevat?
2 Hagi Ra Anumzamo'ma masavema freno huhamprinte'nea kini ne'mofone, Anumzamofonena hara huznantenakura ama mopafi kini vahetamimo'za retrotra nehazageno, kva vahe'mo'zanena ome eritrua nehaze.
Maan kuninkaat nousevat, ruhtinaat yhdessä neuvottelevat Herraa ja hänen voideltuansa vastaan:
3 Ana hute'za anage nehaze, tagri'ma nofi'ma rerantena'a zana rukampru nehuta, kegavama huneranta'a zana zanatreta fru huta manisune hu'za nehaze.
"Katkaiskaamme heidän kahleensa, heittäkäämme päältämme heidän köytensä".
4 Monafima kini tra'are'ma mani'nea kini ne'mo'a zamagiza neregeno, Ra Anumzamo'a kiza zokago ke hunezmante.
Hän, joka taivaassa asuu, nauraa; Herra pilkkaa heitä.
5 Ana nehuno arimpahe zampinti kea hunezmino, rimpa akahe ke huno zamazeri koro nehuno amanage hugahie,
Kerran hän on puhuva heille vihassansa, peljättävä heitä hirmuisuudessaan:
6 Nagra'ni'a Saioni ruotge agonanire kini ne'ni'a azeri oti'noe.
"Minä olen asettanut kuninkaani Siioniin, pyhälle vuorelleni".
7 Ra Anumzamo'ma trakema anaki namiankea zmasamigahue, Ra Anumzamo'a amanage huno nasmie, Kagra nenamofoga maninke'na, menina nagra kavre'na negafa'za hue. (Hibru 1:5-5)
Minä ilmoitan, mitä Herra on säätänyt. Hän lausui minulle: "Sinä olet minun poikani, tänä päivänä minä sinut synnytin.
8 Nantahigege'na ama mopafi kumatmina kami'nena erisanti haresankeno, maka mopamo'a kagri'za segahie.
Ano minulta, niin minä annan pakanakansat sinun perinnöksesi ja maan ääret sinun omiksesi.
9 Kazampina aini azompaka'a erinenka vahera kegava hunezmantenka, mopa kavo rufuzafupeankna hunka, ana vahetmina ana azompareti rufuzafupegahane. (Rev-Hufo hu'nea naneke 2:27)
Rautaisella valtikalla sinä heidät muserrat, niinkuin saviastian sinä särjet heidät."
10 E'ina hu'negu menina kini vahetmimota knare antahi'za e'nerinkeno, ama mopafi kva vahe'mota tamavumro kea antahiho.
Tulkaa siis järkiinne, kuninkaat, maan tuomarit, ottakaa nuhteesta vaari.
11 Ra Anumzamofona koro hunteta agoraga'a mani'neta eri'zana erinenteta, tamahirahi nere'na koro hunteta agoraga'a mani'neta musena hiho.
Palvelkaa Herraa pelvolla ja iloitkaa vavistuksella.
12 Aru arimpa ahesigeno'a tamahe fanane hanigi, nemofona agihene, agona hene hiho. Na'ankure teve anefakna huno arimpama he'zamo'a, ame huno ruhagna hugahie. Agripima frakisu'za vahe'mo'za muse hugahaze.
Antakaa suuta pojalle, ettei hän vihastuisi ettekä te hukkuisi tiellänne. Sillä hänen vihansa syttyy äkisti. Autuaat ovat kaikki, jotka häneen turvaavat.
