< Sams-Zgame 108 >

1 Anumzamoka nagu'areti hu'na kagritera namentintia nehue. Ana nehuanki'na maka nagu'areti hu'na zagamera nehu'na, kagri kagia ahentesga hugahue.
Psalmi, Davidin veisu. Jumala! minun sydämeni on valmis: minä veisaan ja kiitän, niin myös minun kunniani.
2 Nanterama zahufa masama osu'nesige'na oti'na laeliema nehaza zavenane, hapu'ema nehaza zavenanena nehe'na masama hu'zana azeri otisugeno masa hugahie.
Nouse, psaltari ja kantele; minä nousen varhain.
3 Maka ama mopafima mani'naza vahe'mokizmi zamavufi, Ra Anumzamoka susu hugantegahue. Ana nehu'na kokankokama nemaniza vahe'mokizmi zamavufi kagi'a ahentesga hu'na zagamera hugahue.
Sinua, Herra, minä kiitän kansain seassa: minä veisaan sinulle kiitosta sukukunnissa.
4 Na'ankure vagaore mevava kavesi zamo'a mona agatereno ame'nagame mareri'ne. Ana nehigeno so'e kavukva'ma hurante vavama hunka neana zamo'a onagamu hampompi mareri'ne.
Sillä sinun armos on suuri ylitse taivasten, ja sinun totuutes hamaan pilviin asti.
5 Anumzamoka kagri kagia ahentesga hanunkeno monafi marenerisigeno, kagri hihamu masazankamo'a maka ama mopafina vuno eno hanige'za vahe'mo'za antahiza ke'za hanaze.
Korota sinuas, Jumala, taivasten ylitse ja kunnias kaiken maan ylitse,
6 Hanki menina kagrama kavesinerantana vaheka'a tagu'vazinka ete tavaro. Nunamuni'a antahi nenaminka kagra hankave ka'areti nagu'vazio.
Että sinun rakkaat ystäväs vapaaksi tulisivat; auta oikialla kädelläs, ja kuule minun rukoukseni.
7 Anumzamo'a ruotage'ma hu'nea mono noma'afi mani'neno amanage huno huvempa hu'ne. Nagra hara ko hugatere'noanki'na, muse hu'na Sekemu mopane Sukoti agupo mopa refko hugahue.
Jumala on puhunut pyhässänsä, siitä minä iloitsen: minä jaan Sikemin, ja mittaan Sukkotin laakson.
8 Giliati mopane Manase mopamokea nagri mopa menakeno, Efraemi mopamo'a bronsi fetori nanunte nentanuankna huno megeno, Juda mopamo'a kini vahe'mo'ma azampima e'neria azotani'agna hu'ne.
Gilead on minun, Manasse on myös minun, ja Ephraim on minun pääni väkevyys: Juuda on minun päämieheni;
9 Hagi Moapu mopamo'a tifre zuompa ni'agna hu'neankino, henka nagri eri'za vahe nemanisige'na, Idomu mopafi nagia nona zafi atregahue. Ana nehu'na Filistia vahera hara huzmagatenere'na, kezati'na musena hugahue.
Moab on minun pesinastiani, minä venytän kenkäni Edomin päälle: Philistealaisten ylitse minä iloitsen.
10 Iza navareno hankave vihu keginama hugagi'naza rankumapina ufregahie? Iza navareno Idomu mopafina vugahie?
Kuka vie minua vahvaan kaupunkiin? kuka vie minua Edomiin?
11 Anumzamoka kagra ko kamefi hurami'nampi? Anumzamoka tagri sondia vahera zamaza osugahampi?
Etkös sinä, Jumala, joka meitä heittänyt olet pois? Ja etkös mene ulos, Jumala, meidän sotaväkemme kanssa?
12 Anumzamoka taza hugeta ha' vahetia hara huzmagateramneno. Na'ankure vahe'mo'ma tazama hu'zamo'a, amne zankna hugahie.
Saata meille apua tuskissamme; sillä ihmisten apu on turha.
13 Anumzamo'a taza hanigeta hara huzmageteregahune. Na'ankure ha' vahetia agiareti zamare hapatigahie.
Jumalassa me tahdomme urhoollisia töitä tehdä; ja hän polkee meidän vihollisemme alas.

< Sams-Zgame 108 >