Sams-Zgame 10
1 Ra Anumzamoka nahigenka afetera otinka mani'nane? Knazampima mani'nogenka nahigenka frakinka mani'nane?
Miksi, Herra, seisot niin kaukana, miksi kätkeydyt ahdingon aikoina?
2 Kefo avu'ava'ma nehaza vahe'mo'za zamavufagara hu'za zamunte omne vahera zamazeri haviza hunaku nezmavaririzanki zamatrege'za zamagrama hanaza hazanke zamo zamazeri haviza hino.
Jumalattomien ylpeyden tähden kurja kärsii, takertuu heidän punomiinsa juoniin.
3 Na'ankure kefo zamavu'zmava'ma nehaza vahe'mo'za, zamavufagamofo avesizankura zamavufagara nehu'za, zamagri'ama zamazama hania zankuke nentahi'za, Ra Anumzamofona huhaviza hunente'za zamefira hunemize.
Sillä jumalaton kerskaa omista himoistansa, ja kiskuri kiroaa, pilkkaa Herraa.
4 Kefo avu'ava'ma nehia vahe'mo'a avufgara nehuno, Anumzamofonkura nohakeno, Anumzana omanine huno antahintahi'afina agesa nentahie.
Jumalaton sanoo ylvästellen: "Ei hän kosta". "Ei Jumalaa ole" -siinä kaikki hänen ajatuksensa.
5 Hianagi ana vahe'mo'ma maka zama hia zamo'a, knare nehigeno kagrama azeri havizama hanana zamo'ma avegama ante'neazana nonkeno, ha' vahe'zmia kiza zokago ke hunezmante.
Hänen hankkeensa menestyvät joka aika. Sinun tuomiosi ovat korkealla, kaukana hänestä; kaikille vastustajilleen hän hymähtää.
6 Hagi agu'afina amanage huno agesa nentahie, mago zamo'a nazeri kazara osugahie nehuno, maka zupa muse huvava hu'na nevanugeno hazenke zana navatera omegahie nehie.
Hän sanoo sydämessään: "En horju minä, en ikinä joudu onnettomuuteen".
7 Hagi agipina kazusi kene, vahe'ma revatgama hu kene, vahe'ma azeri havizama hu kemo avitegeno, agefu'nafina hazenkema hu kene, kefo avu'avazama hu kemo avite'ne.
Hänen suunsa on täynnä kirousta, petosta, sortoa; tuho ja turmio on hänen kielensä alla.
8 Hagi kuma tava'onte kafona anteno mani'neno hazenke'a omane vahera ahe nefrino, oku'a frakino mani'neno azanavama antega vahe'ma azeri havizama hania zanku nehake.
Kylien vaiheilla hän istuu väijyksissä, hän murhaa salaa syyttömän. Hänen silmänsä vaanivat onnetonta.
9 Laionimo'ma trampima kafoma anteno mani'neno zagagafama ame huno azeriaza huno, frakino mani'neno zamagra'ama zamazama hugama osaza vahera kukozmifi zamazerite'za zamavazu hu'za nevaze.
Kätkössään hän väijyy, niinkuin leijona pensaikossa, hän väijyy hyökätäksensä kurjan kimppuun; hän saa kurjan kiinni, vetää hänet verkkoonsa.
10 Hankavezmima omane vahe'ma evazageno'a, hanavezmima me'nea vahe'mo'za zamahe'za rehapatinetraze. Na'ankure kefo avu'ava'ma nehaza vahera hanavezmimo'a ra hu'nege'za anara nehaze.
Hän kyyristyy, painautuu maahan, ja onnettomat joutuvat hänen kynsiinsä.
11 Ana kefo avu'ava'ma nehia vahe'mo'a, agu'afina amanage huno agesa nentahie, nagrama hua navunavara Anumzamo'a agenekanino, avua nonkeankino, onagegahie huno nehie.
Hän sanoo sydämessään: "Jumala sen unhottaa, hän on peittänyt kasvonsa, hän ei sitä ikinä näe".
12 Ra Anumzamoka otio! Anumzamoka vahe'mo'zama zamazeri havizama nehazage'za, knazampima nemaniza vahera kagerakani ozmantenka, kazana erisga hunka zamaza huo.
Nouse, Herra, kohota kätesi, Jumala! Älä unhota kurjia.
13 Na'a higeno kefo avu'ava'ma nehia vahe'mo'a Anumzamoka amagena hunegamino, havi avu'ava'ma hua zantera nona osugahie huno agesa nentahie?
Miksi jumalaton pilkkaa Jumalaa? Miksi hän sanoo sydämessään: "Et sinä kosta?"
14 Hianagi Ra Anumzamoka hazenkema e'neri'za knazampima maniza vahera kenka antahinka nehanankinka, hazenkema zamiza vahera kagra'a kazanuti nona huzmantegahane. Zamagra'ama zamazama hugama osu'naza vahe'mo'za kagrite zamentintia nehaze. Kagra megusa mofavrerami zamazahu Anumza mani'nane.
Sinä olet sen nähnyt, sillä sinä havaitset vaivan ja tuskan, ja sinä otat sen oman kätesi huomaan; sinulle onneton uskoo asiansa, sinä olet orpojen auttaja.
15 Kefo avu'ava'ma nehuno vahe'ma azeri havizama nehia vahe'mofo azana ruhanentaginka, kefo avu'ava nehaza zantera zamarotgo hunka zamahehna huo.
Murskaa jumalattoman käsivarsi ja kosta pahan jumalattomuus, niin ettei häntä enää löydetä.
16 Hagi Ra Anumzamofo mopafintira fanane hugahazanagi, Ra Anumzana mani vava kini mani'ne.
Herra on kuningas ainiaan ja iankaikkisesti; hävinneet ovat pakanat hänen maastansa.
17 Ra Anumzamoka anteramiza nemaniza vahe'mokizmi zamavesizana negenka, zamagu'a zamazeri hanavenetinka krafa kezmia kagesa antenka nentahinka,
Sinä kuulet nöyrien halajamisen, Herra, sinä vahvistat heidän sydämensä, sinä teroitat korvasi,
18 megusa mofavreramine vahe'mo'zama zamazeri havizama nehaza vahetega antenka zamahora nekane. E'ina'ma hanke'za ama mopafi vahe'mo'za koro nehu'za, mago'anena vahera zamazeri korora osugahaze.
auttaaksesi orvon ja sorretun oikeuteensa, ettei ihminen, joka maasta on, enää saisi kauhua aikaan.
