Mani'zanti Mofo Nanekee 29

1 Iza'o rama'a zupama azeri fatgoma hanaza kema ontahino eritrenimo'a, ame huno havizantafa hanige'za, azeri fatgo hugara osugahaze.

Joka kuritukselle on uppiniskainen, hän äkisti kadotetaan ilman yhdetäkään avuta.

2 Fatgo vahe'mo'zama kvama manizage'za, mika vahe'mo'za muse nehaze. Hianagi kefo vahe'mo'zama kegavama hazage'za, zamarimpa kna nehu'za, kragi neraze.

Kuin vanhurskaita monta on, niin kansa iloitsee; vaan kuin jumalatoin hallitsee, niin kansa huokaa.

3 Ama' antahi'zama avesintea ne'mofo nefa'a muse nehie. Hianagi savri a'enema tagroteno nemanimo'a, fenoma'a atre vaganere.

Joka viisautta rakastaa, hän iloittaa isänsä; mutta joka huoria elättää, hän tuhlaa tavaraansa.

4 Fatgo avu'ava ene kini ne'mofo kuma'mo'a, oti hanavetigahie. Hianagi masavema ami kazigati'ma ami'naza zagoma eri ne'mo'a, kuma'amofona eri haviza hugahie.

Kuningas rakentaa oikeudella valtakunnan; vaan lahjain ottaja sen turmelee.

5 Tava'o zamire'ma mani'nesia vahe'ma rezmatga hu'za masave kema huzmantaza zamo'a, zamagra'a kama nevazafi kuko anteankna nehaze.

Joka lähimmäisensä kanssa liehakoitsee, hän hajoittaa verkon jalkainsa eteen.

6 Kefo vahe'mofona krifumo azeriankna huno kumimo'a azenerianagi, fatgo vahe'mo'za zagame hu'za muse nehaze.

Kuin paha syntiä tekee, niin hän hänensä paulaan sekoittaa; vaan vanhurskas riemuitsee, ja hänellä on ilo.

7 Fatgo vahe'mo'za zamunte omne vahe'mofo nomani'zankura antahi nezamiza kegava hunezmantaze. Hianagi kefo vahe'mo'za, anara nosaze.

Vanhurskas tuntee köyhän asian; vaan jumalatoin ei ymmärrä viisautta.

8 Vahe'ma huhavizama huzamante vahe'mo'za ra kumapi tevea taginteankna nehaze. Hianagi ama' antahi'zane vahe'mo'za, haframa hu'zana eri amane nehaze.

Pilkkaajat hajoittavat kaupungin; vaan viisaat asettavat vihan.

9 Ama' antahi'zane vahe'mo'ma neginagi vahe'ma keagarema avrentesiana, ana neginagi ne'mo'a, arimpa ahentege ana ke'arera ki'za zokago ke nehanigeno zanarimpa fru'zana omanegosie.

Kuin viisas tulee tyhmän kanssa oikeutta käymään, joko hän on vihainen eli iloinen, niin ei ole hänellä yhtään lepoa.

10 Vahe'ma zamahe fri vahe'mo'za, hazenkezmi omane vahekura zamavesra hunezmantaze. Hianagi fatgo vahe'mo'za, hazenkezmi omane vahe'ma zamazeri so'ema hanaza zanku nentahize.

Verikoirat vihaavat siviää; vaan vanhurskaat holhovat häntä.

11 Neginagi vahe'mo'za zamarimpa he'zana azerirava nosazanagi, ama' antahi'zane vahe'mo'za, zamarimpa ahe'zana azerirava nehaze.

Tyhmä vuodattaa kaiken henkensä; vaan viisas sen pidättää.

12 Kva ne'mo'ma havigemofoma amage'ma antesiana, mika eri'za vahe'amo'za haviza hugahaze.

Päämies, joka valhetta rakastaa, hänen palveliansa ovat kaikki jumalattomat.

13 Amunte omane vahe'ene, knama nezamiza vahe'enena, Ra Anumzamo'a ana taregamokiznima magozahu'zama, zanami'neana zanavuma ke'za zanamine.

Köyhä ja rikas kohtasivat toinen toisensa: Herra valaisee heidän molempain silmänsä.

14 Zamunte omne vahe'ma fatgo huno refakoma huzmantesia kini ne'mo'a, za'za kna kinia manino vugahie.

Kuningas, joka uskollisesti tuomitsee köyhiä, hänen istuimensa vahvistetaan ijankaikkisesti.

15 Mofavrema kanoma amino azeri fatgoma hu'zamo'a, ana mofavrea ama' antahi'za amigahie. Hianagi kanoma amino azeri fatgo osu mofavremo'a, nererana agaze eri nemie.

Vitsa ja rangaistus antaa viisauden; vaan itsevaltainen lapsi häpäisee äitinsä.

16 Kefo zamavu'zmava'ene vahe'mo'za kvama manizageno'a, kefo avu'ava zamo'a ra huno marenerie. Hianagi fatgo vahe'mo'za mani'ne'za nezamagesage'za evurami'za haviza hugahaze.

Jossa monta jumalatointa on, siinä on monta syntiä; vaan vanhurskaat näkevät heidän lankeemisensa.

17 Mofavreka'a avumro antenka, azeri fatgoma hanankeno knare avu'ava'ma hanigenka, karimpa fru nehina muse hugahane.

Kurita poikaas, niin hän sinua virvoitaa, ja saattaa sielus iloiseksi.

18 Ra Anumzamo'ma henkama fore'ma hania zanku'ma, eri ama huno kasnampa kema ozamasmisige'za, vahe'mo'za savri hu'za magoke kantera omanigosaze. Hianagi iza'o kasegema amage'ma antesimo'a, muse hugahie.

Kuin ennustukset loppuvat, niin kansa hajoitetaan; vaan autuas kätkee lain.

19 Kazokzo eri'za vahe'mofona kegera hunka azeri antefatgo osugahane. Na'ankure ana kea antahi ama' hugahianagi, ana kemofona amagera anteno anazana osugahie.

Palvelia ei anna itsiänsä kurittaa sanoilla; sillä vaikka hän sen ymmärtää, niin ei hän vastaa.

20 Zamagesa ontahi ame'ama kema nehaza vahera nezamagano? E'i ana vahera neginagi zamavu'zamava'ma nehaza vahe'mo'za zamaza hu'zama erisaza kamo'a zamagetere'ne.

Jos sinä näet jonkun, joka on nopsa puhumaan: enempi on toivoa tyhmästä kuin hänestä.

21 Osi'ma mani'nesigenka maka'zama hugnareke'ma hunte'nesana eri'za ne'mo'a, henka'a kazeri haviza hugahie.

Jos palvelia nuoruudesta herkullisesti pidetään, niin hän tahtoo sitte poikana olla.

22 Arimpama ahe vahemo ha'ma hu'zana eri agafa nehie. Hagi ame huno rimpa ahe vahe'mo'a, rama'a kumi nehie.

Vihainen mies saattaa riidan, ja kiukkuinen tekee monta syntiä.

23 Zamavufga eri antesga hu vahe'mo'za evuramigahaze. Hianagi zamavufagama anteramiza mani vahe'mo'za, ra zamagi erigahaze.

Ylpeys kukistaa ihmisen; vaan kunnia korottaa nöyrän.

24 Kumzafa vahe'enema tragoteno manisimo'a, agra'a azeri haviza nehie. Keaga refakohu tratetima antahigesankeno huama'ma hanige'za kana amigahaze. Hagi huamama osniana, Anumzamo'a azeri haviza hugahie.

Joka varkaan kanssa on osallinen, hän vihaa sieluansa, niin myös se, joka kuulee kirouksen ja ei ilmoita.

25 Vahe'mofoma koroma huntesanana, kagra'a krifu anaginentane. Hianagi iza'o Ra Anumzamofonte'ma amentintima hanimofona, agu'vazinkeno knare huno manigahie.

Joka pelkää ihmistä, hän tulee lankeemukseen; mutta joka luottaa Herraan, hän tulee pidetyksi ylös.

26 Rama'a vahe'mo'za kva vahe zamimozama zamavesima zamantesaza zanku zamavu'zmavara nehazanagi, Ra Anumzamo refako huno nege.

Moni etsii päämiehenkasvoja; mutta jokaisen tuomio tulee Herralta.

27 Fatgo vahe'mo'za kefo vahekura zamavesra hu'za zamago atenezmantaze. Hianagi kefo vahe'mo'za fatgo zmavuzmava'ene vahekura, zamavesra hu'za zamago'atenezmantaze.

Jumalatoin ihminen on vanhurskaille kauhistus; ja joka oikialla tiellä on, hän on jumalattomalle kauhistus.