Mani'zanti Mofo Nanekee 25

1 Ama'i Solomoni knare antahi'zamofo naneke, Juda vahe kini ne' Hezekia eriza vahe'mo'za eri'za krente'naza naneke.

Nämät ovat myös Salomon sananlaskut, jotka Hiskian ja Juudan kuninkaan miehet ovat tähän panneet tykö.

2 Ra Anumzamo'a rama'a zama antahizama'afi erifrakinegu, ra agi nemune. Hagi kinimo'a anama fraki'nea zama hakeno erifore nehigeta, agrira ra agi'a amita husga nehune.

Se on Jumalan kunnia, salata asiaa; mutta kuninkaan kunnia, tutkia asiaa.

3 Monamo onagamu me'geno, mopamo'a ufenkamu megeta antahita keta nosunankino, e'inahukna kante kini vahe'mokizmi antahintahizmia tagra antahita keta osugahune.

Taivas on korkia ja maa syvä, ja kuninkaan sydän on tutkimatoin.

4 Silvama kre'za eri avusese hazageno, knare'ma hige'za anantetira zago'amo mareri zantamina tro nehaze.

Raiska otetaan hopiasta pois, niin siitä tulee puhdas astia.

5 Kefo avu'ava'ma hanaza vahe'ma kini ne'mofo kumapinti'ma zamahenati atresazana, agrama kegavama hu'nea kuma'mo'a, hanavetino fatgo huno megahie.

Jos jumalatoin otetaan pois kuninkaan kasvoin edestä, niin hänen istuimensa vanhurskaudella vahvistetaan.

6 Kini ne' avure'ma emanisunka, nagra ra vahe'mani'noe hunka kavufga ra nosunka, zamagine vahe'mokizmi tratera eomanio.

Älä koreile kuninkaan nähden, ja älä astu suurten sialle.

7 Akoheno mani'nenkeno kema huno avrenagamute zamo knarera hu'neanki, agine vahe'mofo avufima hugantesigenka anama mani'nenana tra'ma atrenka urami zamo'a kagaze hugahianki, antahinka kenka huntenka fatgoza huo.

Sillä se on sinulle parempi, koska sinulle sanotaan: astu tänne ylemmä! kuin ettäs ruhtinaan edessä alennettaisiin, jota sinun silmäs näkisivät.

8 Ame hunka naneke hu tratera magomofona avrentenka kehara huonto. Na'ankure tava'onkare'ma mani'naza vahe'mo'za, ana nanekeka'ama eriama hu'za kazeri kagazema hanazana, atuparega na'a kagra hugahane?

Älä ole pikainen riitelemään, ettes tiedä mitäs teet, koska lähimmäiseltäs häväisty olet?

9 Kagrama tava'onkare'ma nemanisimo'enema ke ha'ma nehanunka, mago'mofo oku'a avu'ava'amofo nanekea hu amara osuo.

Toimita asias lähimmmäises kanssa, älä ilmoita toisen salaisuutta,

10 Henka'ama vahe'mo'za antahisu'za, fraki'za hazankea kagra franokine huge, kazeri kagaze nehu'za mika zupa antahi haviza hugante vava hugahaze.

Ettei se, joka sen kuulee, sinua häpäisisi, ja ettei sinun paha sanomas lakkaa.

11 Hagi vahe'mo'ma knare antahi'zama kna fatgo'are'ma hu'ama'ma hanigeno'a, ana ke'mo'a golire tro hunte'naza epoli zafa ragamo silva zuompafi meankna hu'ne.

Sana, aikanansa puhuttu, on niinkuin kultainen omena hopiamaljassa.

12 Knare antahi'zanteti'ma azeri fatgoma nehanigeno agesa anteno antahisimo'a, golire tro hunte'naza avasaseza agesafi anteankna hu'ne.

Koska viisas rankaisee sitä, jaka häntä kuulee, se on niinkuin korvarengas, ja niinkuin kaunistus parhaasta kullasta.

13 Kema erino esia ne'mo'ma, ome huo huno huntesigeno esia kema eme fatgo huno anankema hu ne'mo'a, hozafinti neza hamare knare ata ko'mo rufru hiankna nehigeno, kva'amofo agu'amo'a fru nehie.

Niinkuin lumen kylmä elonaikana, niin on uskollinen sanansaattaja sille, joka hänen lähettänyt on, ja virvoittaa herransa sielun.

14 Mago vaheku'ma museza kamigahue huno'ma avufga ra hu kazigati huvempa hunteteno, anazama omisia vahe'mo'a, ko aruku zaho e'nerino hampo ko atuno hanintiri huteno, kora oriankna nehie.

Joka paljon puhuu ja vähän pitää, hän on niinkuin tuuli ja pilvi ilman sadetta.

15 Hagi ame hunka krimpama ohe'zamo'a, kva vahera rimpa azerifru hunka, kagrarega avrentegahane. Ante fru hunka hukemo'a, ha' frama hu'zana mika azeri agateregahane.

Kärsivällisyydellä päämies lepytetään, ja siviä kieli pehmittää kovuuden.

16 Tume'mofo tima'amo'a haga hu'neanki, nenenunka avamente no, rama'a nesanana amu'atigahane.

Jos sinä löydät hunajaa, niin syö tarpeekses, ettes ylönpalttisesti tulisi ravituksi, ja antaisi sitä ylen.

17 Tava'onkare'ma nemanisimofo nontera hakare zupa vuvava osuo, anama hanankeno'a musema huno'ma negavreanknara osugosianki, avesra hugantegahie.

Anna jalkas harvoin tulla lähimmäises huoneeseen, ettei hän suuttuis sinuun, ja vihaisi sinua.

18 Tava'onkarema nemanisimofoma havigema huntenka, agenkema hanana zamo'a, kumpa knonu aheankna nehunka, kazinteti avufgama akafriankna nehunka, keve aheankna hugahane.

Joka väärää todistusta puhuu lähimmäistänsä vastaan, hän on vasara, miekka ja terävä nuoli.

19 Kagrama kaza osuga vahe'ma antahinemisankeno havi knama esigeno'a, naza hugahiema hananana, ave'neneno ata negrifi ne'zama neankna nehunka, agamo haviza hu'nea ne'mo revazamu revazamu huno viankna hugahane.

Pilkkaajan toivo hädän aikana on niinkuin murrettu hammas, ja vilpisteleväinen jalka.

20 Vahe'mo'ma asunku zampima mani'nenigenka muse zagamema hananana, ana asunku zampi mani'nea vahe'mofona, zasi knafi nakreku'a zafi atreankna nehunka, aka tinu avufga taga hu'nefi tagi atreankna hugahane.

Joka murheellisen sydämen edessä virsiä veisaa, hän on niinkuin se, joka vaatten tempaa pois talvella, ja etikka pleikun päällä.

21 Ha' vahekamofoma aga'zanku'ma nehanigenka ne'zama nesia zana neminka, tinku'ma avenesinigenka tina amigeno neno.

Jos sinun vihamiehes isoo, niin ravitse häntä leivällä: jos hän janoo, niin juota häntä vedellä;

22 E'inahu'ma hanankeno'a, teve tankanuza asenifi hampagenteankna hanankeno, agra'a havi avu'ava zama'agura agaze nehanigeno, Ra Anumzamo'a mizana kamigahie.

Sillä sinä kokoot hiilet hänen päänsä päälle, ja Herra kostaa sen sinulle.

23 Vahe'ma amefiga ke'ma hu kemo'a, noti (north) kazigati zaho'mo ko atufeno eankna huno, ana vahe'mofontera arimpa ahe'za erino esigeno, avugosamo'a zahe hugahie.

Pohjatuuli tuottaa sateen, ja salainen kieli saattaa kasvot vihaisiksi.

24 Fegi'a anaga nomote kagraku manizamo'a, nogu'afima kehakarema nehia a'enema manizana agaterene.

Parempi on istus katon kulmalla, kuin riitaisen vaimon kanssa yhdessä huoneessa.

25 Afete kumateti knare'zamofo agenkema egeno antahizamo'a, tinku avesinere zasi ti amigeno neankna nehie.

Hyvä sanoma kaukaiselta maalta on kylmän veden kaltainen janoovaiselle sielulle.

26 Fatgo ne'mo'ma kefo avu'ava ene ne'ma, avaririno kefo avu'ava'ma ome haniana, knare tinkerifi agamunke timo ufreno eri haviza hiankna hugahie.

Vanhurskas, joka jumalattoman eteen lankee, on niinkuin sekoitettu kaivo ja turmeltu lähde.

27 Vahe'mo'ma ra'ma'a tumerima ne'zamo'a, knarera osu'ne. Vahe'mo'ma agra'a ra agima eri'zanku'ma mraguzamati'zamo'a, knarera osu'ne.

Joka paljon hunajaa syö, ei se ole hyvä, ja joka työtläitä asioita tutkii, se tulee hänelle työlääksi.

28 Iza'o, rimpa aka he'zama azeri aravama ohesiana, mago ra kuma'mofo have keginamo fragu vaziramiankna hugahie.

Joka ei taida hillitä henkeänsä, hän on niinkuin hävitetty kaupunki ilman muuria.