< Mani'zanti Mofo Nanekee 15 >
1 Akohenka antefru hunka kenona hanana zamo, rimpa akahe'zana eri'amane hugahie. Hianagi hakrugema hanana zamo'a, rimpahe'zana azeri otigahie.
Suloinen vastaus hillitse vihan, mutta kova sana saattaa mielen karvaaksi.
2 Knare antahi'zane vahe'mofo agipintira, knare antahi'za e'nige'za vahe'mo'za antahi muse hugahaze. Hianagi neginagi vahe'mofo agipintira, neginagi kemo akaha huneramie.
Viisasten kieli saattaa opetuksen suloiseksi, vaan tyhmäin suu aina hulluuta sylkee.
3 Ra Anumzamo'a mika kaziga kefo vahete'ene, knare vahetera avua keteno nemanie.
Herran silmät katselevat joka paikassa, sekä pahat että hyvät.
4 Fru kema hu'zamo'a vahe'mofo asimu ami zafagna hu'ne. Hianagi akrehe akrehe kema hu'zamo'a, vahe'mofo agu'a ahenefri.
Terveellinen kieli on elämän puu: vaan valhettelevainen saattaa sydämen kivun.
5 Neginagi antahi'zane vahe'mo'a nefa'ma azeri fatgo hiankea nontahie. Hianagi iza'o azeri fatgoma hiankema antahimo'a, knare antahi'za e'nerie.
Tyhmä laittaa isänsä kurituksen; vaan joka rangaistuksen ottaa, hän tulee taitavaksi.
6 Fatgo vahe'mokizmia nozamifina, fenozamo avinete. Hianagi kefo vahe'mo'za erisaza mizana, hazenke'za erigahaze.
Vanhurskaan huoneessa on yltäkyllä; vaan jumalattoman saalis on hävintö.
7 Knare antahi'zane vahe'mo'za, antahi'zana vahera nezamize. Hianagi neginagi antahi'zane vahe'mo'za, anahura osugahaze.
Viisasten huulet jakavat neuvoa; vaan tyhmäin sydän ei ole niin.
8 Kefo avu'ava'ma nehaza vahe'mo'zama, Ra Anumzamofonte'ma Kresramanama vunentaza zankura, agonete. Hianagi fatgo vahe'mo'zama haza nunamunku, Agra muse nehie.
Jumalattoman uhri on Herralle kauhistus; vaan jumalisten rukous on hänelle otollinen.
9 Kefo vahe'mo'ma hia avu'ava zankura, Ra Anumzamo'a agotenente. Hianagi fatgo avu'ava'ma huzanku'ma kazigazima hia vahe'mofona, Ra Anumzamo'a avesinente.
Jumalattoman tie on Herralle kauhistus; vaan joka vanhursjautta noudattaa, on hänelle rakas.
10 Fatgo kamofoma amefi humisimo'a, tusi'a hazenke erigahie. Iza'o azeri fatgohu kemofoma avesrama huntesimo'a, frigahie.
Kuritus on sille paha, joka hylkää tiensä: ja joka rangaistusta vihaa, hänen pitää kuoleman.
11 Fri' vahe'mofo kuma'mo'ene fri'zamo'a, Ra Anumzamofo avurera amate me'neankino, tagutumotia keno antahino hu'ne! (Sheol )
Helvetti ja kadotus on Herran edessä: kunka paljon enemmin ihmisten lasten sydämet. (Sheol )
12 Veganokno kema hu vahe'mo'za, azeri fatgoma hanimofona avesra hunenteno, ama' antahi'zane vahe'mofontera aza hinogura urava'o osugahie.
Ei pilkkaaja rakasta sitä, joka häntä rankaisee, ja ei hän mene viisasten tykö.
13 Krimpamo'ma musema hu'nesigeno'a, kavu'gosafintira knare huno kizanki'za hugahie. Hianagi karimpamo'ma musema osu'nesigeno'a, kavugosamo'a rugaririgahie.
Iloinen sydän tekee iloiset kasvot; vaan koska sydän on surullinen, niin rohkeus raukee.
14 Ama' antahi'zane vahe'mo'za antahi'zama eri'zankura zamaganete. Hianagi neginagi antahi'zane vahe'mofona havi kemo'a, ne'zama'agna hugahie.
Ymmärtäväinen sydän etsii viisautta; vaan tyhmäin suu tyhmyydellä ravitaan.
15 Zamunte omane vahe'mo'za mika zupa maniza'zmifina tusi'a amuho nehu'za maragu'zanetize. Hianagi muse arimpane manisimo'a, ne'zane tine neneno muse huvava hugahie.
Surullisella ihmisellä ei ole koskaan hyvää päivää; vaan jolla hyvä sydän on, hänellä on joka päivä vieraspito.
16 Osi'a fenoma anteneta Ra Anumzamofonku'ma kore'ma hunte'nuna zamo'a, rama'a fenoza ante'neta hazenkema erizana agaterene.
Parempi on vähä Herran pelvossa, kuin suuri tavara ilman lepoa.
17 Vahe'ma avesinentenka hozafi kamo'ma osia refko hunka ne'zamo'a, ra bulimakao afu'ma ahegino rimpagnanema refkoma huno ne'zana erifru nehie.
Parempi on ateria kaalia rakkaudessa, kuin syötetty härkä vihassa.
18 Ame huno'ma rimpama ahe vahe'mo, haframa hu'zana eri fore nehie. Hianagi akohenoma rimpa fru huno mani vahe'mo'a haframa hu'zana erifru nehie.
Vihainen mies saattaa toran matkaan; mutta kärsivällinen asettaa riidan.
19 Eri'za e'ori feru'ma mani vahe'mofo kamo'a, ave'ave trazampima neviankna hu'ne. Hianagi mani fatgo hu'za mani vahe'mokizmi kamo'a ranka me'nege'za nevaze.
Laiskan tie on orjantappurainen; vaan hurskasten tie on tasainen.
20 Ama' antahi'zama me'nea mofavremofo nefa'a, muse nehie. Hianagi neginagi ne'mo'a, nererana kefenkaminetre.
Viisas poika iloittaa isänsä, ja hullu ihminen häpäisee äitinsä.
21 Antahi'zama'a omane vahe'mo'a, neginagi avu'ava zankura muse hugahie. Hianagi ama' antahi'zane vahe'mo'a, knare zanke nehuno, fatgo kante nevie.
Hulluulle on tyhmyys iloksi; vaan toimellinen mies pysyy oikialla tiellä.
22 Knare antahi'zama vahepinti e'orinenka mago'a zama retro'ma hunaku'ma hananana, ana zamo'a forera osugahie. Hianagi rama'a knare antahintahima eritenka, retro'ma hanana zamo'a, efore hugahie.
Aivoitus raukee ilman neuvoaa; vaan jossa monta neuvonantajaa on, se on vahva.
23 Fatgo huno'ma kenonama hanimo'a, muse hugahie. Hagi kna fatgore'ma huga kema hania kemo'a, knare'zantfa hugahie.
Se on ihmisen ilo, että hän toimella vastata taitaa, ja aikanansa sanottu sana on otollinen.
24 Knare antahi'zane vahe'mo'ma asimu erisia kamo'a anagamu marenerino, fri vahe kumapima uramizankura kegava hunente. (Sheol )
Elämän tie johdattaa viisaan ylöspäin, välttämään helvettiä, joka alhaalla on. (Sheol )
25 Ra Anumzamo'a avufama eri antesgama hanimofona nomani'zama'a, eri haviza hugahie. Hianagi kento a'mofo fenoma'ane nonkuma'a, kegava huntegahie.
Herra ylpeiden huoneet kukistaa, ja vahvistaa lesken rajat.
26 Kefo avu'avaza'ma hu antahi'zama retroma huzankura, Ra Anumzamo'a avesra huno agonete. Hianagi avusese hu'nea kema huzankura, Agra muse nehie.
Ilkiäin aivoitukset ovat Herralle kauhistukseksi; vaan toimellinen puhe on otollinen.
27 Iza'o mika'za rehatri huno nagrike zanema hu' vahe'mo'a, hazenke erino naga'afina efregahie. Hianagi havi kazigati'ma masavema huno mizama sezanku'ma avesrama huntesimo'a, knare huno manigahie.
Ahneudella voitetut kukistavat oman huoneensa; vaan joka lahjoja vihaa, saa elää.
28 Fatgo agu'ane vahe'mo'a agesa antahiteno, kenona nehie. Hanki kefo vahe'mofo agipintira, kefoge atineramie.
Vanhurskaan sydän ajattelee vastausta; vaan jumalattoman suu ammuntaa pahaa.
29 Ra Anumzamo'a kefo zamavu'zmava'ma nehaza vahe'mokizmirera, afete nemanie. Hianagi fatgo vahe'mokizmi nunamunte, agesa anteno antahinezamie.
Herra on kaukana jumalattomista; vaan hän kuulee vanhurskasten rukoukset.
30 Musema nehia vahe'mofo avufima kesanana, muse hugahane. Knare'zama hu'nesia zamofo agenkema hu ke'mo'a, vahe'mofona zaferina kampina azeri fru hugahie.
Suloinen kasvo iloittaa sydämen: hyvä sanoma tekee luut lihaviksi.
31 Iza'o so'e nomani'zama manisiegu'ma, azeri fatgoma hu kema nehinkeno antahisimo'a, knare antahi'zane vahe'mo'zama manisaza amu'nompi manigahie.
Korva, joka kuulee elämän rangaistusta, on asuva viisasten seassa.
32 Iza'o azeri fatgo hu kema nehanigeno ontahisimo'a, agra'a azeri haviza nehie. Hianagi iza'o azeri fatgo hu kema nehinkeno, antahisimo'a, ama' antahintahi erigahie.
Joka ei itsiänsä salli kurittaa, se katsoo ylön sielunsa; vaan joka rangaistusta kuulee, hän tulee viisaaksi.
33 Ra Anumzamofonku kore'ma hunteno agoragama mani avu'avazamo, vahe'mofona knare antahintahia rempi hunemie. Hagi kagrama anteraminka manisunka, rankagia erigahane.
Herran pelko on kuritus viisauteen, ja kunnian edellä käy nöyryys.