Mani'zanti Mofo Nanekee 11

1 Havigema huno avamente'ma refkohu so'ema nosia vahera, Ra Anumzamo'a agoteno avesra hunente. Hianagi avamente'ma fatgo huno mizama asea vaheku avesinente.

Väärä vaaka on Herralle kauhistus, mutta täysi paino on hänelle otollinen.

2 Kavufga atare'zamo'a, kagazeza erigamigahie. Hianagi kavufga anteramizamo'a, knare antahintahiza erino egahie.

Mihin ylpeys tulee, sinne tulee häpeäkin, mutta nöyräin tykönä on viisaus.

3 Maka zampima tamage huno fatgo avu'ava'ma hanimofona, ana avu'avazamo kegava huntegahie. Hianagi hazenke vahe'mofo akrehe akrehe'zamo'a, zamagrira zamahe fanane hugahie.

Oikeamielisiä ohjaa heidän nuhteettomuutensa, mutta uskottomat hävittää heidän vilppinsä.

4 Refkoma hugantesia knarera, feno zankamo'a kaza osugosie. Hianagi fatgoma huno mani'zamo'a frizampintira kagu'vazigahie.

Ei auta tavara vihan päivänä, mutta vanhurskaus vapahtaa kuolemasta.

5 Fatgo vahe'mokizmia tamage hu zamavu'zamava'mo hanige'za, kama nevaza kamo'a, knare hu'nesige'za vugahaze. Hianagi havi vahe'mokizmia zamagra nehanaza kumimofo kna'amo, zamazeri traka hugahie.

Nuhteettoman vanhurskaus tasoittaa hänen tiensä, mutta jumalaton sortuu jumalattomuuteensa.

6 Fatgo zamavu'zmava'ma nehaza vahe'mokizmia, fatgo zamavu'zmava zmimo'a zamagu nevazie. Hianagi fatgo osu vahe'mokizmia fatgo osu zamavu'zmava zamo zamazerigahie.

Oikeamieliset vapahtaa heidän vanhurskautensa, mutta uskottomat vangitsee heidän oma himonsa.

7 Kefozama nehia vahe'mo'ma erinaku'ma amuha'ma nehia zamo'a frisigeno'a anama erinaku'ma amuhama nehiazamo'a, amane zankna hugahie.

Jumalattoman ihmisen kuollessa hukkuu hänen toivonsa, ja vääräin odotus hukkuu.

8 Hazenke zamo'ma fatgo vahete'ma esniana, Ra Anumzamo'a aza huno avare atrenigeno, ana hazenke zamo'a kefozama nehanaza vahete egahie.

Vanhurskas pelastetaan hädästä, ja jumalaton joutuu hänen sijaansa.

9 Anumzamofonku'ma kore'ma hunte'za agoragama omaniza vahe'mo'za, kezmireti tava'ozmire'ma mani'namokizmia zamazeri haviza nehaze. Hianagi fatgo vahe'mo'za ama' antahi'za zamimo zamagu nevazie.

Rietas suullansa turmelee lähimmäisensä, mutta taito on vanhurskaitten pelastus.

10 Fatgo vahe'mo'zama nomani'za zamifima knare hazageno'a, rankumapi vahe'mo'za musenkase nehaze. Hagi kefo zamavu'zamava'ma nehaza vahe'ma fri'zage'za, havizama nehia zana vagaregahie hu'za tusi muse nehaze.

Vanhurskaitten onnesta kaupunki iloitsee, ja jumalattomain hukkumisesta syntyy riemu.

11 Anumzamo'ma fatgo vahe'mofo nomani'zama asomu'ma huntegeno'a, rankuma'mofo agimo'a marenerie. Hianagi kefo avu'ava'ma nehia vahe'mofo agipinti'ma esia kemo'a, rankumara eri haviza hutregahie.

Oikeamielisten siunauksesta kaupunki kohoaa, mutta jumalattomain suu sitä hajottaa.

12 Tava'ozmire'ma nemaniza vahe'ma zamage henkaminetaza vahe'mo'za, neginagi vahe mani'naze. Hianagi fatgo antahi'zane vahe'mo'za kea osu akohe'za nemanize.

Mieltä vailla on, joka lähimmäistänsä halveksii, mutta ymmärtäväinen mies on vaiti.

13 Iza'o vahe amefi kema huno vanoma hanimo'a, oku'a fraki'nesia zana huama hugahie. Hianagi tamage kema hu vahe'mo'a, nefu'ma hu'ne'nia zana huama huontegosie.

Joka panettelijana käy, ilmaisee salaisuuden, mutta jolla luotettava henki on, se säilyttää asian.

14 Ama' antahi'zane kva vahe'ma omanisigeno'a, kuma'mo'a haviza hugahie. Hianagi knare antahi'zama ami vahe'ma rama'ama mani'nenageno'a, kuma'mo'a hankavetino knare hugahie.

Missä ohjausta ei ole, sortuu kansa, mutta neuvonantajain runsaus tuo menestyksen.

15 Mago'mo'ma vahepinti'ma nofi'ma hu'nesigenka, anazamofo nona hu'na miza kamigahue hunka hanunka, knaza erifore hugahane. Hianagi ana'ma hu'zanku'ma avesrama hanimo'a, agra'a agu'vazigahie.

Joka vierasta takaa, sen käy pahoin, mutta joka kädenlyöntiä vihaa, se on turvattu.

16 Rimpa fru avu'ava'ene a'mofona, agesga hunentaze. Hianagi vaheku'ma asuragionte ne'mo'a, feno zanke e'nerie.

Suloinen nainen saa kunniaa, ja voimalliset saavat rikkautta.

17 Vahe'mofo asuraginteno so'e avu'ava'ma hunte ne'mo'a, agra'a azeri so'e nehie. Hianagi vahe'mokizmi havizama huzmantea ne'mo'a, agra'a azeri haviza nehie.

Armelias mies tekee hyvää itsellensä, mutta armoton syöksee onnettomuuteen oman lihansa.

18 Kefo avu'ava'ma nehaza vahe'mo'za antesaza feno zamimo'a atupa knafi megahie. Hianagi fatgo vahe'mokizmi mizamo'a, za'za kna megahie.

Jumalaton hankkii pettäväistä voittoa, mutta joka vanhurskautta kylvää, saa pysyvän palkan.

19 Fatgo vahe'mo'za knare manizanku nehakaze. Hianagi havi avu'avazama nevaririza vahe'mo'za fri'zanku nehakaze.

Joka on vakaa vanhurskaudessa, saa elämän; mutta joka pahaa tavoittaa, saa kuoleman.

20 Hagi akrehe akrehe avu'ava zama agu'afima me'nea vahe'mofona, Ra Anumzamo'a agotenezmante. Hianagi fatgoma hu'za nemaniza vaheku, Ra Anumzamo'a musena hunezmante

Väärämieliset ovat Herralle kauhistus, mutta nuhteettomasti vaeltaviin hän mielistyy.

21 Tamage, havi avu'ava'ma nehaza vahe'mo'za hazenkea agateore'za, ana hazenkea erigahaze. Hianagi fatgo vahe'mokizmi mofavreramina, Ra Anumzamo'a keaga huozmanteno zamagu'vazigahie.

Totisesti: paha ei jää rankaisematta, mutta vanhurskasten jälkeläiset pelastuvat.

22 Hentofa agi agonane a'mo'ma fatgo osu avu'ava'ma nehia a'mo'a, agra afu'mofo golire tro hunte rinima agonafi antanintaza kna hu'ne.

Kultarengas sian kärsässä on kaunis nainen, älyä vailla.

23 Fatgo avu'ava'ma nehaza vahe'mo'za, knare'zama erifore'ma hanaza zanku zamave'nesie. Hianagi havi zamavu'zamava'ma nehaza vahe'mo'za hazenkefi manigahune hu'za antahigahaze.

Vanhurskaitten halajaminen vie onneen, jumalattomien toivo vihaan.

24 Zamagragu'ma ontahi'za vahe'ma zamaza nehaza vahe'mo'za, zamagra mago'ane eri avitegahaze. Hianagi rumofo amiga zama omisnazana, maka zankura eme atupa hugahaze.

Toinen on antelias ja saa yhä lisää, toinen säästää yli kohtuuden ja vain köyhtyy.

25 Muse hu'za vahe'ma veva'ma nehaza vahe'mo'za zamagra rama'aza erigahaze. Vahe'ma zamazahu vahe'mo'za, ana nona'a erigahaze.

Hyväätekeväinen sielu tulee ravituksi, ja joka muita virvoittaa, se itse kostuu.

26 Iza'o ne'zama'ama zagore'ma otreno, azeri akonama hania vahe'mofona, vahe'mo'za huhaviza huntegahaze. Hianagi iza'o ne'zama'ama zagore'ma atresimofona, asomu'mo agritera megahie.

Joka viljan pitää takanaan, sitä kansa kiroaa, mutta joka viljan kaupaksi antaa, sen pään päälle tulee siunaus.

27 Iza'o knare avu'ava zanku'ma kazigazi huno hakesimo'a, knare'za erinkeno, kefo zanku'ma hake'simo'a, kefoza erigahie.

Joka hyvään pyrkii, etsii sitä, mikä otollista on, mutta joka pahaa etsii, sille se tulee.

28 Iza'o rama'a fenoma ante'nesia zanku'ma antahintahima hanimo'a, evuramigahie. Hianagi fatgo vahe'mo'za zafamo anina eri mareankna hu'za tretre hugahaze.

Joka rikkauteensa luottaa, se kukistuu, mutta vanhurskaat viheriöitsevät niinkuin lehvä.

29 Naga'amofoma hazanke'ma erimisimo'a, mago'zana erisinti oharegosie. Neginagima hanaza vahe'mo'za ama' antahi'zane vahe'mokizmi eri'za vahe manigahaze.

Joka talonsa rappiolle saattaa, perii tuulta, ja hullu joutuu viisaan orjaksi.

30 Fatgo vahe'mofo avu'avamo'a, asimu eri zafagna hu'ne. Hagi iza'o vahe'ma agu'mavazimo'a ama' antahi'zane vahe mani'ne.

Vanhurskaan hedelmä on elämän puu, ja viisas voittaa sieluja.

31 Ama mopafina fatgo vahe'mo'za miza zamia e'nerisage'za, kefo zamavu'zamava'ma nehanaza vahe'mo'zane, kumi vahe'mo'za knazana erigahaze.

Katso, vanhurskas saa palkkansa maan päällä, saati sitten jumalaton ja syntinen.