< 4 Mose 21 >

1 Hagi Kenani kumate kinia Arati kumate Negevi nemania kini ne'mo antahiama Israeli vahe'mo'za Atarimi karanka neaze hazankema nentahino'a, ha' ome huzamanteno mago'a Israeli vahera kina huzamanteno zamavareno vu'ne.
Ja koska Arad Kanaanealaisten kuningas, joka asui etelän puolessa, kuuli Israelin tulleeksi vakoojain tien kautta, soti hän Israelia vastaan ja vei heistä monikahtoja vangiksi.
2 Anante Israeli vahe'mo'za Ra Anumzamofonte huvempa ke hu'za, Kagrama ana vahe'ma tagri tazampi zamavarentesanketa rankumazmia eri haviza hugahune.
Niin lupasi Israel Herralle lupauksen ja sanoi: jos sinä annat tämän kansan minun käteni alle, niin minä kiroon heidän kaupunkinsa.
3 Hagi Ra Anumzamo'a Israeli vahe'mokizmi ke antahizamino Kenani vahera avrezamigeno, kumazmine, ana kumapi vahera zamahe fanane hu'naze. Ana hu'negu ana kuma'mofo agi'a Homae nehaze.
Ja Herra kuuli Israelin rukouksen: ja antoi heille Kanaanealaiset, ja he kirosivat heitä ja heidän kaupungeitansa. Ja kutsui sen paikan Horma.
4 Hagi Israeli vahe'mo'za Hori agona atre'za koranke hagerintega nevaza kantega, Idomu mopa rugagi'za vu'naze. Hianagi rama'a vahe'mo'za zaza ka nevu'za, zamavaresragu hu'naze.
Sitte menivät he pois Horin vuoren tyköä, Punaisen meren tietä, vaeltamaan Edomilaisten maata ympäri. Ja kansa suuttui matkasta.
5 Hagi ana vahe'mo'za Anumzamofone Mosesenena ke ha'reneznante'za anage hu'naze, Nahigeta Isipitira tavreta ama hagege kokampina frisunegura e'na'e? Bretima ne'zana omanegeno, tima ne'zana omanegeta ama kefozama hu'nea mana nezankura tavresra hie!
Ja kansa puhui Jumalaa ja Mosesta vastaan: miksi sinä toit meitä Egyptistä korpeen kuolemaan? Sillä ei tässä ole leipää eikä vettä, ja meidän sielumme suuttuu tähän huonoon ruokaan.
6 Anage hazageno Ra Anumzamo'a ha' osifave huntegeno rama'a vahe zamaprige'za fri'naze.
Niin Herra lähetti kansan sekaan tuliset kärmeet, jotka kansaa purivat, niin että paljo kansaa Israelista kuoli.
7 Hagi Israeli vahe'mo'za Mosesente e'za anage hu'naze, kagri'ene Ra Anumzamofonema huhavizama hunte'nonana, hago kumi hu'none. Hagi nunamu hugeno Ra Anumzamo'a osifavea tagripintira avretreno. Anage hazageno Mosese'a ana vahera nunamuna huzamante'ne.
Niin tuli kansa Moseksen tykö, ja sanoivat: me teimme syntiä, puhuen Herraa ja sinua vastaan. Rukoile Herraa nämät kärmeet meidän seastamme ottamaan pois: ja Moses rukoili kansan edestä.
8 Hagi Ra Anumzamo'a Mosesena anage huno asami'ne. Mago ha' osifave bronsireti trohunka zaza zafare hantintenege'za osifavemo'ma zamaprisia vahe'mo'za ana osifavema kesga hu'za kesamo'za ofri'za manigahaze.
Niin sanoi Herra Mosekselle: tee sinulles tulinen kärme, ja nosta se merkiksi ylös: ja tapahtuu, että se joka purtu on, kuin hän katsoo sen päälle, niin hän elää.
9 Anage huno asamigeno Mosese'a bronsireti mago osifave tro huno za'za zafare ahekamarente'ne.
Ja Moses teki vaskikärmeen, ja nosti sen merkiksi ylös: ja tapahtui, että jos joku kärmeeltä purtiin, ja katsahti vaskikärmeen päälle, niin hän jäi elämään.
10 Israeli vahe'mo'za vu'za Oboti kumate seli nonkumara omeki'za mani'naze.
Ja Israelin lapset läksivät, ja sioittivat heitänsä Obotiin.
11 Hagi Oboti kumatetira atre'za vu'za Moapu mopamofo kama zage hanati kaziga hagege kokampi Ia-abarim seli nonkumara ome ki'za mani'naze.
Ja läksivät Obotista, ja sioittivat itsensä Abarimin mäen tykö, siihen korpeen, joka Moabin kohdalla on, auringon nousemiseen päin.
12 Anantetira vu'za Wadi Zere agupofi seli nonkumara omeki'za mani'naze.
Sieltä läksivät he, ja sioittivat heitänsä Saredin ojan tykö.
13 Hagi anantetira rugitagiza vu'za kantu kaziga Arnoni timofo Amori vahe'mokizmi hagage mopamofo agentega seli nonkumara ome ki'za mani'naze. Na'ankure Moapu vahe'mokizmi mopane, Amori vahe'mokizmi mopa Arnoni timo refko hu'nere seli nonkumara omeki'za mani'naze.
Niin he sieltä menivät ulos, ja sioittivat heitänsä tälle puolen Arnonia, joka korvessa on, ja tulee Amorilaisten maan ääristä; sillä Arnon on Moabin ja Amorin välillä.
14 E'ina hu'negu Ra Anumzamofo hapinema hu'nea avontafemo'a huno, Wahepu Safa kaziga me'nea kumaku'ene tinkrahoku Arnoni tinku hu'ne.
Siitä sanotaan Herran sotain kirjassa: Vaheb Suphassa, ja Arnonin ojat.
15 Hagi ana karahomo'a Ari kumateti vuno, Moapu vahe kumate ome atre'ne.
Ja sen ojan juoksu, joka poikkee Arin asumiseen, ja ulottuu Moabin rajaan.
16 Anantetira mago'ane vu'za Beri tava'onte me'nea tin kerire vazageno Ra Anumzamo'a Mosesena asamino, vahetamina kehutru huge'na tina zami'neno.
Ja sieltä läksivät he Beraan, se on se kaivo, josta Herra sanoi Mosekselle: kokoa kansa, ja minä annan heille vettä.
17 E'i anante Israeli vahe'mo'za anage hu'za zagamera hu'naze, henami ti kerimoka hanatinka marerio, tinkerimoka! Zgame hugantone!
Silloin veisasi Israel tämän virren: Nouse, kaivo, veisatkaat hänestä toinen toisellenne.
18 E'ina tinkeria ranra kva vahe'mo'za kafinte'naze. Hagi rankva vahe'mo'za avame'za me'nea azompareti'ene kama vanoma nehaza azompareti anankeria hanagati'za kafinte'naze. Ana hagege kokampintira Israeli vahe'mo'za atre'za Matana kumate vu'naze.
Tämä on se kaivo, jonka päämiehet kaivoivat, kansan johdattajat kaivoivat, lain opettajan kautta sauvallansa. Tästä korvesta matkustivat he Mattanaan.
19 Hagi Matanatira Nahaliel vute'za, Nahalielitira Bamota vu'naze.
Ja Mattanasta niin Nahalieliin, Ja Nahalielistä niin Bamotiin,
20 Hagi Bamotitira Moapu kaziga me'nea agupofi Piska agonamo'ma hagege kokantega avugosama hunte'nerega e'naze.
Ja Bamotista siihen laaksoon, joka on Moabin kedolla, Pisgan kukkulaa kohden, joka katsahtaa korpeen päin.
21 Israeli vahe'mo'za amanage hu'za Amori kini ne' Sihonintega kea atrente'naze,
Ja Israel lähetti sanansaattajat Sihonin Amorilaisten kuninkaan tykö, ja käski sanoa hänelle:
22 Tatregeta mopakafina rugitagita vamaneno. Hagi tagra hoza tamifino, waini hozatamifina ovuta, agentega nevuta, tinkeri tamifintira tina oneta kinimofo rankantega nevuta, mopaka'a agatereta vugahune.
Salli minun vaeltaa maakuntas lävitse: emme poikkee peltoihin, emmekä viinamäkiin, emmekä juo vettä kaivosta; maantietä myöten me vaellamme, siihenasti kuin me tulemme sinun maas ääristä ulos.
23 Hianagi Sihoni'a Israeli vahe'mo'zama mopa'afima rugitagiza evu'zankura i'o huno hunezmanteno, sondi'a vahe'a kehu atru hige'za, ana hagege kokampi vu'za Israeli vahe'mokizmia Jehasi kumate hara eme huzamante'naze.
Mutta Sihon ei sallinut Israelin vaeltaa maakuntansa lävitse, vaan Sihon kokosi kaiken väkensä, ja meni Israelia vastaan korpeen, ja tuli Jaksaan, ja soti Israelia vastaan.
24 Hianagi Israeli naga'mo'za kazinteti hara huzamagatere'za, ana vahe mopama Amoni tinte'ma vuno Jaboku tinteti'ma uhanati'nea mopa'zmia eri'naze. Hagi Amoni vahe'mokizmi mopafina uofre'naze. Na'ankure Amoni vahe'mo'za hanavenentake vihu hu'za mani'naze.
Mutta Israel löi hänen miekan terällä, ja omisti hänen maansa Arnonista Jabbokiin asti, ja vielä Ammonin lapsiin saakka; sillä Ammonin maan ääret olivat vahvat.
25 Hu'negu Israeli vahe'mo'za ana mopafima me'nea ranra kuma'ene, neone kumara eri'za ana kumatamimpi mani'naze.
Ja näin Israel sai kaikki nämät kaupungit, ja Israel asui kaikissa Amorilaisten kaupungeissa, Hesbonissa ja kaikissa sen tyttärissä.
26 Na'ankure Hesboni rankumara Amori kini ne' Sihoni nemania rankumare. Hagi ana mopa korapara Moapu kini ne'mo kegava hu'nea mopa aheno hanare'neankino, ana mopamo'a meno Arnoni uhanati'ne.
Sillä Hesbonin kaupunki oli Sihonin Amorilaisten kuninkaan oma, ja hän soti ennen Moabilaisten kuninkaan kanssa, ja otti häneltä kaiken hänen maansa Arnoniin asti.
27 E'ina agafare zagamema hazafina hu'za, enketa Hesboni kumara negita, Sihoni kumara erigafa hamaneno hu'za nehaze.
Siitä sananlaskussa sanotaan: tulkaat Hesboniin: rakennettakoon ja valmistettakoon Sihonin kaupunki;
28 Na'ankure Hesboni rankumateti tevea reno nevie. Teve anefara Sihoni kumateti huno nevuno, Moapu mopafima Ar kumama me'neana tefanane nehuno, teno vuno Arnoni tintegama marerinerega ome atre'ne.
Sillä tuli on käynyt Hesbonista ulos, ja liekki Sihonin kaupungista: se on kuluttanut Moabin Arin, ja Arnonin korkeuden asuvaiset.
29 Moapu vahe'moka nasunku hugantoe! Kemosi havi anumzamofo vahe'mota haviza haze! Ne'mofavretami zamazeri haviza hige'za fre'za vano nehu'za hazanke erinentazageno, mofanezmia Amori kini ne' Sihoni'ma zamavareno kina huzmanteankna nehaze.
Voi sinuas Moab! sinä Kamosin kansa olet hukkunut! Hän saatti poikansa pakolaiseksi ja hänen tyttärensä vangiksi, Sihonille Amorilaisten kuninkaalle.
30 Hianagi Hesboni kumatetima agafa huno vuno Dibonima uhanati'nea kumatamimpi vahera tagra nezamaheta, kumazmia zamazeri haviza hu'none. Hagi Nofa kuma'enena azeri havizantfa huta vuta Medeba kumate uhanati'none.
Me olemme heitä ampuneet, Hesbon on kukistettu Diboniin asti: me hävitimme heitä hamaan Nophaan, joka Medebaan ulottuu.
31 E'ina hute'za Israeli vahe'mo'za Amori vahe mopafina mani'naze.
Ja niin Israel asui Amorilaisten maakunnassa.
32 Hagi Jazeri kumama afure'za kesazegu Mosese'a huzmantege'za vute'za ageno, Jazeri kuma tava'onte'ma Amori vahe'ma mani kagi'naza vahera Israeli vahe'mo'za ha'huzamante'za zamahe natitre'naze.
Sitte lähetti Moses vakoomaan Jaeseria, ja he voittivat sen tyttärinensä, ja omistivat ne Amorilaiset, jotka siinä asuivat.
33 Hagi anantetira rukrahe hu'za Basani kaziga karanka mareri'za vu'naze. Hagi nevazageno Basani kini ne' Ogi'a ha'huzamante'naku sondia vahe'a kehutru hige'za Ederi kumate e'naze.
Ja he palasivat ja menivät ylöspäin tietä Basaniin. Niin Og, Basanin kuningas, meni heitä vastaan, hän ja kaikki hänen väkensä, sotimaan Edreissä.
34 Hianagi Ra Anumzamo'a anage huno Mosesena asmi'ne, Ko agri'ene vahe'ane mopa'anena kagri kazampi avrentoanki korera huonto. Kagra Amori vahe'mokizmi kinima Sihoni'ma Hesboni kumate'ma nemania nete'ma hu'nanaza hugahane.
Ja Herra sanoi Mosekselle: älä pelkää häntä, sillä minä annoin hänen sinun käsiis, sekä kaiken hänen väkensä, että hänen maansa: ja sinun pitää tekemän hänelle niinkuin sinä Sihonille Amorilaisten kuninkaalle teit, joka Hesbonissa asui.
35 Hu'negu Israeli vahe'mo'za Ogine ne' mofavre'ane naga'ane vahe'anena ha'huzamante'za zamahe vagarazageno, mago vahere huno ana mopafina omanige'za ana mopa eri'naze.
Ja he löivät hänen ja hänen poikansa ja hänen väkensä, siihenasti ettei yksikään elämään jäänyt, ja he valloittivat hänen maansa.

< 4 Mose 21 >