4 Mose 14
1 Ana maka vahe kevu'moza ana nanekema antahite'za, Israeli vahe'mo'za ana kenagera tusi zavi ate'naze.
Niin kaikki seurakunta nousi ja rupesi parkumaan, ja kansa itki sen yön.
2 Israeli vahe'mo'za Mosesene, Aronikiznia keha' reznante'za maka vahe'mo'za anage huznante'naze, Tagra Isipima mani'neta frunte'sina knare hisine! Nahanigeta ama ka'ma hagege mopafina frigahune!
Ja kaikki Israelin lapset napisivat Mosesta ja Aaronia vastaan, ja koko joukko sanoi heille: jospa olisimme kuolleet Egyptin maalla! taikka jospa tässä korvessa vielä kuolisimme!
3 Ra Anumzamo'a ama moparera kazinknonu tahe frihogu tavreno e'nefi? A'nene, mofavretinena tahe'za hanaresagi, eteta Isipima vanunkeno'a knare hugahie?
Miksi Herra vie meitä tälle maalle miekalla surmattaa! Meidän vaimomme ja lapsemme tulevat saaliiksi! Eikö parempi ole, että palajamme Egyptiin?
4 Zamagra zamagra ke ohumi ahumi hu'za anage hu'naze, tagra'a tavesite mago kva ne' azeri otisunkeno, ete tavreno Isipi mopare vanie!
Ja he sanoivat toinen toisellensa: asettakaamme päämies ja palatkaamme Egyptiin.
5 Anante Mosese'ene Aronikea maka Israeli vahe'mokizmi zamufi zanavugosaregati mopafi mase'na'e.
Niin Moses ja Aaron lankesivat kasvoillensa, koko Israelin lasten seurakunnan edessä.
6 Ana hakeno Nun nemofo Josua'ene, Jefune nemofo Kalepike, zanagra ana mopa vu'ne ome ke'na'a netre'moke, kukenaznia vararo varuru nehu'ne,
Ja Josua Nunin poika, ja Kaleb Jephunnen poika, jotka myös maan olivat vaonneet, repäisivät vaatteensa.
7 amanage hu'ne maka Israeli vahe kevua zamasmi'na'e, Ana mopama ome ke'nona mopamo'a knare zantfa hu'ne.
Ja puhuivat kaikelle Israelin kokoukselle, sanoen: maa, jonka lävitse me vaeltaneet olemme vakoomassa sitä, on juuri hyvä maa.
8 Ra Anumzamo'ma muse (plis) hurantesuno'a, henka tagrira ana mopare tavreno vuno, ami rine tumemofo rimo'ene avite'nea mopa ome tamigahie.
Jos Herralla on hyvä suosio meihin, niin hän vie meidät sille maalle, ja antaa sen meille: se on maa, jossa rieskaa ja hunajaa vuotaa.
9 Ra Anumzamofo kea magore huta ru ha'ontagiho. Ana mopafima nemaniza vaheku'enena korera osiho, zamagra tagri nezasegahaze. Zamagri'ma refiteno kegava krizmante'nea zana eri atregahie. Hagi Ra Anumzamo'a tagrane mani'neanki zamagrikura korera osiho,
Ainoastansa älkäät olko Herraa vastaan niskurit, ja älkäät te peljätkö tämän maan kansaa; sillä me syömme heitä niinkuin leipää: heidän turvansa on erinnyt heistä, ja Herra on meidän kanssamme: älkäät peljätkö heitä.
10 Hianagi ana maka vahe'mo'za have kano eri'za zanahe fri'za nehazageno, anante Ra Anumzamofo msazamo seli mono nonte eramino Israeli vahe zamavuga efore hige'za ke'naze.
Niin sanoi koko kansan joukko, että he piti kivitettämän kuoliaaksi, ja Herran kunnia näkyi seurakunnan majassa kaikille Israelin lapsille.
11 Hagi Ra Anumzamo'a amanage huno Mosesena asmi'ne. Nama'a zupa ama vahe'mo'za Nagrira zamagena hunenami'za, zamesi nonantaze? Nenagage'na maka kaguvaza amu'no zamifi eri fore hu'noa zankura, Nagrikura zamentintia nosazo?
Ja Herra sanoi Mosekselle: kuinka kauvan tämä kansa pilkkaa minua? ja kuinka kauvan ei he usko minun päälleni, kaikkein tunnustähtein kautta, jotka minä heidän seassansa tehnyt olen?
12 Nagra kri atrena zamahe fanane nehu'na, Mosesega naga ka'afinti kazeri ra ha'nena zamagatere'za hanave'nentake vahe fore hu'za, Israeli vahera zamagatere'za manigahaze.
Minä lyön heitä ruttotaudilla, ja hävitän heitä, ja minä teen sinun suuremmaksi ja väkevämmäksi kansaksi, kuin tämän.
13 Hu'neanagi Mosese'a ana kemofo nona'a Ra Anumzamofona amanage huno asmi'ne, ana kea Isipi vahe'mo'za antahigahaze, na'ankure Kagra hanavefi ama vahera, Isipi vahe amu'no zamifinti zamarenka e'nane.
Ja Moses sanoi Herralle: jos Egyptiläiset saavat sen kuulla, joiden keskeltä sinä olet johdattanut tämän kansan sinun voimallas,
14 Isipi Kenani mopafima nemaniza vahera zamasamigahaze. Kagrama Ra Anumzamoka ama vahe amuno zamifima nemaninana, zamagra hago antahi'naze. Kagra Ra Anumzamoka zamufinti negagazagenka Kagra hamponu refite nezmantenka, Kagra Israeli vahe'mokizmi vugotezmantenka vimago hampompi nevunka, zagefina refite nezmantenka, hanimpina ana vimago hampompintira teve anefa hunka remsa huzmantenka nevane.
Ja ne sanovat tämän maan asuvaisille, jotka kuulleet ovat, että sinä Herra olet tämän kansan seassa, ja että sinä Herra nähdään kasvoista niin kasvoihin, ja sinun pilves seisoo heidän päällänsä, ja sinä käyt heidän edellänsä, päivällä pilven patsaassa ja yöllä tulen patsaassa;
15 Menima Kagrama, magoke vahe aheaza hunkama ama vahe'zaga zamahe sanke'za, maka ama mopama megaginefinti Kagri kagenkema nentahi'za vahe'mo'za amanage hugahaze,
Jos sinä tapat tämän kansan, niinkuin yhden miehen, niin pakanat, jotka sanoman sinusta kuulleet ovat, puhuvat ja sanovat:
16 Ra Anumzamo huhampri zamanteno huvempa huzmante'nea mopare zamavareno vugara osuno, ka'ma mopafi zamahe fanane hie hu'za hugahaze.
Ei Herra voinut johdattaa tätä kansaa siihen maahan, jonka hän heille vannoi; sentähden on hän heidät surmannut korvessa.
17 Hianagi menina, nagra nunamu hue, Kagrama hunana kere, Ra Anumzamoka atregeno hihamu hanavekamo'a eama hino.
Nyt siis enentäkään Herra voimansa, niinkuin sinä puhunut olet, sanoen:
18 Ra Anumzamofo rimpa ahe'zamo'a ame huno oranotigeno, rimpa fru huno avesinte zamo'a mareri avitegeno, kumi'ene kefozantine eri atre'nerante. Hianagi aza'o kasege'ama agatere'simofona, kumi'mofo nona'a nezmafanteti vuno, nemofonte vuteno henkama fore'ma hu anante anantema huno 3'o 4'a vahe'enema fore hu anante anante'ma hanaza vahete ana havizamo'a meno vugahie.
Herra on pitkämielinen ja sangen laupias, ja antaa anteeksi vääryydet ja rikokset, ja ei yhtään viallista pidä viatoinna, mutta kostaa isäin vääryydet lapsille kolmanteen ja neljänteen polveen.
19 Kagra vagaore kavesizanka'agu nentahinka nunamu huanki kumi'zmi ama vahera atrezmanto. Ama vahe'ma Isipima mani'nagenka Kagrama kumizamima eri atrenka menima e'nana kna hunka eri atre zamanto.
Niin ole armollinen tämän kansan rikokselle, sinun suuresta laupiudestas, niinkuin sinä tälle kansalle annoit anteeksi hamasta Egyptistä tähän asti.
20 Anage higeno Ra Anumzamo'a amanage huno Mosesena asmi'ne, Nagra kema nasmi'naza hu'na kumi'zmia eri atre zamantegahue.
Ja Herra sanoi: minä annoin sen heille anteeksi, sinun sanas jälkeen.
21 Hianagi tamage hu'na Nagra kasefa hu'na mani'noa Anumzamo'na huankino, Ra Anumzamo'na hihamune, msazamo e'nena maka mopafi vuno eno huno avitegahie.
Mutta niin totta kuin minä elän, niin koko maailma täytetään Herran kunnialla.
22 Tamage hu'za maka vahe'mo'za Nagri masane kaguvazana Isipine, ka'ma hagege mopafine eri fore huge'za nege'zagi, anazankura ontahi'za 10ni'a zupa Nagrira renahe'za nege'za, Nagri kemofona amagera onte'naze.
Sillä kaikki miehet, jotka näkivät minun kunniani ja ihmeeni, jotka minä tein Egyptissä ja korvessa, ja nyt kymmenen kertaa ovat minua kiusanneet, eikä kuulleet minun ääntäni:
23 Ana hu'nazagu tamage hu'za nezmafama huvempa hu'na Nagrani'a zami'noa mopa, namefiga'a ke nehazamo'za onke'tfa hugahaze.
Ei heidän pidä näkemän sitä maata, jonka minä heidän isillensä vannoin, eikä yksikään, joka minua pilkannut on, pidä näkemän sitä.
24 Hianagi Nagri eri'za ne' Kalepi'a kegahie. Na'ankure agripina ruzahu avamu me'negeno maka agu'areti huno Nagrira maka zampina namage ante'negu ana mopare Nagra avre'na vanugeno, ana mopa agehe'za eri nafa'a hugahaze.
Vaan palveliani Kalebin, että toinen henki on hänen kanssansa ja hän uskollisesti seurasi minua, vien minä siihen maahan, jossa hän ennen oli, ja hänen siemenensä pitää sen perimän.
25 Menia Ameleki vahe'ene Kenani vahe'mo'za ana aguporamimpina mani'nazagu, okina rukre hunka ka'ma hagage mopafi ru kitaginka Koranke Hageri me'nerega vuo.
Nyt siis että Amalekilaiset ja Kanaanealaiset väjyvät laaksoissa, niin palatkaat huomenna ja matkustakaat korpeen, Punaisen meren tietä myöten.
26 Ra Anumzamo'a anage huno Mosesene, Aronikizni znasami'ne,
Ja Herra puhui Mosekselle ja Aaronille, sanoen:
27 Nama'a zupa ama'i kumike vea kevumo'za, Nagri'ma huhaviza hunenantaza vahe'mokizmi knazana erigahue? Israeli vahe'mo'za Nagri'ma hunenantaza kea nentahue.
Kuinka kauvan tämä paha joukko napisee minua vastaan? Sillä minä kuulin Israelin lasten napinan, jolla he minua vastaan napisivat.
28 Menina zamasmio, tamage hu'na kasefa hu'na mani'noa Ra Anumzamo'na nehue, nagesa kami'nogenka hankena antahuankina inankna zanku'ma hana zana amne hugahue.
Sentähden sano heille: niin totta kuin minä elän, sanoo Herra, minä teen teille, niinkuin te minun korvaini kuullen puhuitte:
29 Kagrama hampri'nana vahe'ene, maka 20'a kafureti mareri anagate'nesia vahe'ene, Nagri'ma namefi'age hu'nesaza vahe'mo'za ka'ma hagege mopafi fregahaze.
Teidän ruumiinne pitää lankeeman tässä korvessa ja kaikki teidän luettunne, jotka luettiin kahdenkymmenen vuotisista ja sen ylitse, jotka napisitte minua vastaan.
30 Tamage huvempa hurmante'na tamagri tamamigahuema hu'noa mopafina ovugahaze. Hianagi Jefune nemofo Kalepi'ene Nuni nemofo Josuake, zanagrake vugaha'e.
Ei teidän pidä tuleman siihen maahan, jonka ylitse minä käteni nostin, salliakseni teidän siellä asua, paitsi Kalebia Jephunnen poikaa, ja Josuaa Nunin poikaa.
31 Hianagi tamagrama huta, mofavreti zamahe fanane hugahaze huta koro'ma hu'naza mopare, ana mofavremokizmi Nagra zamavare'na vanuge'za, i'oma hu'naza mopa ome erigahaze.
Vaan teidän lapsenne, jotka te sanoitte tulevan saaliiksi, minä sinne johdatan, että he tuntisivat sen maan, jonka te hylkäsitte.
32 Hagi tamagra, ama ka'ma hagage mopafi frigahaze!
Mutta te ja teidän ruumiinne pitää lankeeman tässä korvessa;
33 Hagi tamagrama Nagri kemofo amage onte'naza nona'a, mofavretmimo'za ama ka'ma hagage mopafi 40'a kafufina knazana eri'za vano nehu'za, anama maka'mo'za ama ka'ma hagage kokampi frigahaze.
Ja teidän lapsenne pitää oleman paimenina tässä korvessa, neljäkymmentä ajastaikaa, kantaen teidän huoruuttanne, siihenasti että ruumiinne kuluvat korvessa.
34 Zamagrama ana mopafi 40'a zagegnafi vano nehu'za oku'a afure'za kenazankna huta, kumi'tmimofo nona mago mago knamo'a mago mago kafu huvame hanigeta, 40'a kafufi knazana erita vano hugahaze. Nagrama hurmantesua navu'navara kegahaze.
Niiden neljänkymmenen päiväluvun jälkeen, joina te maan vaonneet olette, aina ajastaika päivästä pitää luettaman, että teidän pitää kantaman pahat tekonne neljäkymmentä ajastaikaa, että te ymmärtäisitte minun pois luopumiseni.
35 Nagra Ra Anumzamo'na kea nehue, kumike vahe'mo'za atru hu'za Nagri'ma hu haviza nehazana tamage hu'na kna zamigahue. Ama ka'ma hagage mopafi zamazeri haviza ha'nena fri hana hugahaze.
Minä Herra olen sen puhunut, sen minä myös teen kaikelle tälle pahalle joukolle, joka on itsensä asettanut minua vastaan: tässä korvessa pitää heidän kuluman ja siinä kuoleman.
36 Mosese'ma huzmantege'za oku'a vu'za mopa ome afure'za kete'za e'naza vahe'mo'za maka vahe kevu havige eme zamasmi'naze.
Ja ne miehet, jotka Moses lähetti maata vakoomaan ja palasivat, saattaen kaiken kansan napisemaan häntä vastaan, ja olivat tuottaneet pahan sanoman maasta,
37 Hagi mopa afureho huno huzmantege'za vute'za, ete eza havige eme hu'naza vahera, Ra Anumzamo'a kri atregeno zamahe fri'ne.
Ne miehet kuolivat Herran rangaistuksesta, jotka toivat pahan sanoman maasta,
38 Hianagi huzamantege'za vuza mopama ome afure'za ome kete'za e'naza nagapintira, Nun nemofo Josuane, Jefune nemofo Kalepikizni znatregeke zanagrake mani'na'e.
Mutta Josua Nunin poika ja Kaleb Jephunnen poika jäivät elämään kaikista niistä miehistä, jotka menneet olivat maata vakoomaan.
39 Mosese'ma ana kema Israeli vahe'ma nezmasmige'za, vahe kevumo'za tusiza hu'za zavira nete'za zamasunku hu'naze.
Ja Moses puhui kaikki nämät sanat kaikille Israelin lapsille: silloin kansa murehti suuresti.
40 Hianagi ame' nanterampi oti'za mika'zazimia tro hu'za agonarega mareri'za nevu'za anage hu'naze, Tagra ama one, tamage kumi' hu'nonanagi, Ra Anumzamo'ma huhampri tante'nea moparega vugahune.
Ja he nousivat varhain huomeneltain ja menivät vuoren kukkulalle, ja sanoivat: katso, tässä me olemme, ja menemme siihen paikkaan, josta Herra on puhunut; sillä me olemme syntiä tehneet.
41 Hagi Mosese'a amanage huno zamasmi'ne, Tamagri antahizamo'a eri'zana e'origahie. Tamagra Ra Anumzamofo ke ruha'nentagize.
Mutta Moses sanoi: miksi te niin rikotte Herran sanan? ei se teille menesty.
42 Anantega Anumzamo'a tamagranena ovanigeno ha' vahetamimo'za tamahegahazanki tamagra mareorigahaze.
Älkäät menkö, sillä ei ole Herra teidän kanssanne, ettette lyötäisi teidän vihollisiltanne.
43 Tamagri ha' vahe'mo'za Ameleki vahe'ene Kenani vahe'mo'zatamavuga mani'nazeanki'za kazinknonteti tamahegahaze. Hagi Ra Anumzamofo ke'a tamefi hunte'naza nona'a, Ra Anumzamo'a tamagra'nena ovugahie.
Sillä Amalekilaiset ja Kanaanealaiset ovat siellä teidän edessänne, ja miekalla surmataan, että te itsenne käänsitte pois Herrasta: ja ei ole Herra teidän kanssanne.
44 Hianagi mago'a Israeli vahe'mo'za Mosese kea eri amne nehu'za, agonarega mareri'za vu'naze. Ra Anumzamofo huhagerafi huvempage vogisimo'a anampi me'negeno, Mosese'enena kumara atreno ovu'ne.
Mutta he rohkaisivat itsensä menemään vuoren kukkulalle, vaan Herran liitonarkki ja Moses ei menneet leiristä ulos.
45 Hagi Ameleki vahe'ene Kenani vahe'ma ana agona mopafi nemaniza vahe'mo'za erami'za zamahe'za zamarotgo hazage'za fre'za Homa kumate ehanati'naze.
Niin tulivat Amalekilaiset ja Kanaanealaiset, jotka vuorella asuivat, ja löivät heidät ja runtelivat heitä hamaan Hormaan asti.
