Nehemaia 6

1 Anante Sanbalati'ma, Tobia'ma, Araputi ne' Gesemu'ene mago'a ha' vahetimo'za, nagrama mago kankamuma otre'nama kuma keginama huvagaroa nanekea antahi'naze. Hianagi kuma keginamofo kafaramintera kahana hageonte'noe.

Kuin Sanballat, Tobia ja Gesem Arabialainen, ja muut meidän vihollisemme kuulivat minun muurit rakentaneeksi, ja ettei yhtään rakoa siihen jäänyt, (vaikka en minä vielä ollut pannut portteja siallensa);

2 Sanbalatike Gesemukea amanage huke kea atrenantena'e, Kagra enketa Keferimie nehaza kumama Ono agupofima me'nere atru hanune huke hu'na'e. Hianagi zanagra nagri nazeri haviza hunaku havige hu'na'e.

Niin Sanballat ja Gesem lähettivät minun tyköni nämät sanat: tule, ja kokoontukaamme maakyliin Onon laaksoon; mutta he ajattelivat minulle tehdä pahaa.

3 Anagema hake'na ana kezani'amofo nona'a amanage hu'na kea atrezamantoge'za, mago'a vahe'mo'za eri'za vu'naze. Nagra ra eri'za eri agafa hunte'nena e'neruanki'na ana eri'zana atre'na uoramigahue. Na'agafare eri'zana atresanugeno me'nesige'na tanagritega uramigahue?

Mutta minä lähetin heille sanansaattajat, sanoen: minulla on sangen suuri työ tehtävänä, en minä saa tulla alas. Miksi pitäis työ lakkaaman, minun jättäissäni sitä ja tullessani alas teidän tykönne?

4 Hianagi zanagra ana netremokea anahukna nanekea 4'a zupa atrenantakeno e'ne. Hige'na anama atrenantakeno'ma eterema hia knarera, ko'ma ese zupama kezanire'ma ke nonama hu'noa nanekege'za atrezanante'noe.

Ja he lähettivät minun tyköni täyttä neljä kertaa sillä tavalla; ja minä vastasin heitä jälleen sillä tavalla.

5 Anama hugeno'a 5 furera, ko'ma atrenanta'a nanekegna kea Sanbalati'a avontafete kreteno, fukina reokamareno amne amigeno eri'za vahe'amo erino e'ne.

Niin Sanballat lähetti viidennen kerran palveliansa minun tyköni avoimen kirjan kanssa kädessänsä,

6 Ana avompina amanage huno krente'ne, Nagra Sanbalati'nama zaho kema antahuana tvaontire'ma mani'naza kumapi vahe'mo'za nehazageno, Gesemu'enema hiana, kagrane Jiu vahe'mota kuma kegina nehuta, kini ne'mofo agorga omaniku nehaze. Ana nehanagenka kagra Nehemaiaga kini zamia maniku nehane.

Jossa näin oli kirjoitettu: se on pakanain eteen tullut, ja Gasmu on sanonut, että sinä ja Juudalaiset ajattelette luopua pois: ja sentähden sinä rakennat muureja; ja sinä tahdot olla heidän kuninkaansa tässä asiassa.

7 Ana nehunka kasnampa vahe huhampri zamantanke'za Jerusalemi kumapi huama hu'za, Juda moparera mago kini mani'ne hu'za nehaze. Ana hu'neankino ana kemo'a Pesia kini nete vugahie. E'ina hu'negu kagra egeta, ana zamofo nanekea erinte fatgo ha'maneno.

Ja sinä olet toimittanut prophetat jotka sinua pitää kuuluttaman Jerusalemissa ja sanoman: hän on Juudalaisten kuningas. Ja nyt pitää se asia tuleman kuninkaan eteen; sentähden tule nyt ja pitäkäämme neuvoa toinen toisemme kanssa siitä asiasta.

8 Hagi Sanbalati kerera nona'a amanage hu'na avona kre'noe. Amama hana nanekemo'a magore huno tamagea omne'neanki, kagra'a antahintahifinti eri fore nehane.

Mutta minä lähetin hänen tykönsä ja annoin hänelle sanoa: ei se ole niin tapahtunut kuin sinä sanot; vaan sinä olet sen ajatellut omasta sydämestäs.

9 Na'ankure ha' vahetimo'za amanage hu'za antahi'naze, nanekefinti zamazeri koro hanunke'za, zamesra hu'za eri'zana eri vagaoresaze hu'za anara hu'naze. Hianagi Anumzamoka nazana eri hankavetige'na eri'zana eri'neno hu'na nunamuna hu'noe.

Sillä he kaikki tahtoivat meitä peljättää, ja ajattelivat: heidän kätensä pitää väsymän työstä, ettei he enää työtä tekisi. Nyt siis vahvista minun käteni!

10 Anante mago zupa Mehetabeli negeho ne' Delaia nemofo Simai'a noma'a kafana erigino mani'nere nantu antente'na vugeno, amanage huno hu'ne, Anumzamofo mono nompima ruotage'ma hu'nefinka ome franekita, mono no kafana erigisanu'e. Na'ankure meni kenagera ha' vahekamo'za eme kahe friku keaga hu'naze.

Ja minä tulin Semajan huoneesen, Delajan pojan, Mehetabelin pojan, joka oli sulkenut itsensä sisälle. Ja hän sanoi: käykäämme kokoon Jumalan huoneesen keskelle templiä ja sulkekaamme templin ovet; sillä he tulevat tappamaan sinua, ja he tulevat yöllä sinua tappamaan.

11 Hianagi nagra amanage hu'na kenona hu'noe, Nagra amanahu vahe'mo'na korora fregahufi? Inankna hu'na kva vahe'mo'na korora frena vu'na mono nompina ome frakina nagura vazigahue? I'o, nagra anara ovutfa hugahue.

Minä vastasin; pitääkö senkaltaisen miehen kuin minä olen pakeneman? ja kuka olis niinkuin minä, joka menis templiin, että hän sais elää? En minä mene sinne.

12 Nagrama antahi ama'ma huana ama ana nanekea Anumzamo asamigeno onasami'ne. Hianagi Tobiake Sanbalatike zago nemike hakeno, havi kasnampa ke nagritera hu'ne.

Sillä katso, minä ymmärsin hyvin, ettei Jumala ollut häntä lähettänyt; vaan hän ennusti minua vastaan, sillä Tobia ja Sanballat olivat palkanneet hänen.

13 Hanki nagri'ma nazeri koro'ma hanake'na koroma fre'na vu'na mono nompima ome frakisua zamo'ma hanige'na kumi'ma hanugeke, havi nagi nenamike huhaviza hunantesnanku, zanagra zago nemike huntakeno koro kea hunante'ne.

Sentähden hän oli palkattu, että minä olisin peljännyt ja olisin niin tehnyt, ja syntiä tehnyt, että he olisivat saaneet pahan huudon, jolla he olisivat minua häväisseet.

14 Hige'na zanazeri haviza hinogu Anumzamofontega nunamuma hu'na nagri Anumzamoka ko, Tobiake Sanbalatikema nagri'ma hunante'na'a zanavu zanavara negenka, kasnampa a' Naodia'ene mago'a kasnampa vahe'mo'zanema nazeri kore'ma hunaku'ma nehaza zana hago zamage'nane.

Minun Jumalani! muista Tobiaa ja Sanballatia näiden heidän töidensä jälkeen, ja Noadiaa naisprophetaa ja muita prophetaita jotka minua tahtoivat peljättää.

15 Hanki Elul ikamofona 25 zupa Jerusalemi kuma keginama nehuna eri'zana erivaga re'none. Ana eri'zama eri'nonana 52'a zagegnamofo agu'afi eri'none.

Ja muuri tuli valmiiksi viidennellä päivällä kolmattakymmentä Elulin kuuta, kahden päivän kuudettakymmentä kuluttua.

16 Ana hunke'za tva'ontire'ma me'nea mopafima mani'naza ha' vahetimozama ana nanekema nentahi'za tusi koro hazageno, amuha zazamia omane'ne. Na'ankure zamagrama antahi'zana tagri Anumzamo taza higeta kuma kegina huvaga re'none.

Niin tapahtui, että kuin kaikki meidän vihollisemme sen kuulivat, niin kaikki pakanat pelkäsivät, jotka meidän ympärillämme olivat, ja he hämmästyivät kovin keskenänsä; sillä he ymmärsivät tämän työn olevan meidän Jumalaltamme.

17 Hagi ana knafina Juda ranra vahe'mo'za Tobiana rama'a zupa avona kre'za atrente'naze. Ana hazageno Tobia'a agranena anazanke huno avona atrezamantege'za avona omi ami hu'naze.

Ja siihen aikaan oli monta Juudan ylimmäisistä siellä, joiden kirjat menivät usein Tobialle ja Tobian kirjat heidän tykönsä.

18 Ana hige'za Juda vahepintira hakare'a vahe'mo'za Tobiana kza hugahune hu'za kea hu hagerafite'za aza hu'naze. Na'ankure Tobia'a Ara negeho Sikania mofa ara erigeno, Tobia nemofo Jehohanani'a Berekia nemofo Mesulamu mofa eri'negu hu'za anara hu'naze.

Sillä monta oli Juudalaisista, jotka olivat vannoneet hänen kanssansa; sillä hän oli Sekanian Aran pojan vävy, ja hänen pojallansa Johananilla oli Mesullamin Berekian pojan tytär.

19 Ana hige'za ana ranra vahetamimo'za Tobia'ma hia knare avu'ava zama'agura eme nenasami'za, nagrama hua nanekenena ome asami'naze. Ana hazageno Tobia'a nazeri koro hunaku nagritega avona kre atrevava hu'ne.

Ja he puhuivat hyvin minun edessäni hänestä ja veivät minun puheeni hänen tykönsä; niin Tobia lähetti kirjan minulle peljättääksensä minua.