Matiu 22
1 Hagi Jisasi'a fronka kea mago'ene zamagrikura anage huno zamasami'ne.
Ja Jesus vastaten puhui taas heille vertauksilla, sanoen:
2 Mona kumamo'a mago kini ne'mo mofavre'amo arave huku higeno kave retro hu'neankna hu'ne.
Taivaan valtakunta on kuninkaan vertainen, joka teki häitä pojallensa,
3 Huteno agra kazokzo eri'za vahe'a, zamagima hu'noa vahe'zaga ome kehinke'za, aravemahu nezantera eho huno huzmantege'za vazanagi, zamagra omegahune hu'naze.
Ja lähetti palveliansa kutsumaan kutsutuita häihin, ja ei he tahtoneet tulla.
4 Mago'ene ruga'a kazokzo eri'za vahera hunezmanteno, anage hu'ne, zamagima hu'noa nagara zamasamiho, Nagra aravehu ne'zana hago retro huntogeno me'ne. Ve bulimakaone agusage afu'zagani'a, ko ahe'za traga huvazi antazageno, mika'zana retro hunte'naze. Ana hu'negu aravemahu nezante eho.
Taas hän lähetti toiset palveliat, sanoen: sanokaat kutsutuille: katso, minä valmistin atriani, härkäni ja syöttilääni ovat tapetut, ja kaikki ovat valmistetut: tulkaat häihin!
5 Hianagi anankea ontahiza atre'za vu'za e'za hu'naze. Mago'mo'a hoza arega vigeno, mago'mo'a zago eri'za ma'are vu'ne.
Mutta he katsoivat ylön, ja menivät pois, yksi pellollensa, toinen kaupallensa.
6 Ruga'amo'za eri'za vahe'zamia zamazeri haviza nehu'za, zamahe fri'naze.
Mutta muut ottivat kiinni hänen palveliansa, ja pilkkasivat heitä, ja tappoivat.
7 E'ina hazazamo, kini ne'mofona tusiza huno rimpa haviza higeno, sondia vahe'a huzmantege'za vu'za ana vahe'ma zamahe fri'naza vahera ome zamahe nefri'za, rankumazmia teve taginte'naze.
Mutta kuin kuningas sen kuuli, vihastui hän, ja lähetti sotaväkensä, ja hukutti ne murhamiehet, ja heidän kaupunkinsa poltti.
8 Anante Agra kazokzo eri'za vahe'agura anage huno zamasmi'ne, aravema hu ne'zana hago trotra hunte'ne. Hu'neanagi zamagima hu'nona vahe'mo'za efregara osu'naze.
Silloin hän sanoi palvelioillensa: häät tosin ovat valmistetut, mutta kutsutut ei olleet mahdolliset.
9 E'ina hazagu, ranra kampi vutma inankna vahe'ma zmagesuta, zmagi hinke'za aravema hu nezantera eho.
Menkäät siis teiden haaroihin, ja kaikki, jotka te löydätte, kutsukaat häihin.
10 Hige'za ana kazokzo eri'za vahe'amo'za rankuma kampi vu'za e'za hu'za zmagaza vahe'a, havi avu'ava nehaza vahero, knare vahero kehutru hazage'za, ana aravehu nompina, zamagi hu'naza vahe'krerfamo'za avite'naze.
Ja palveliat menivät ulos teille, ja kokosivat kaikki, jotka he löysivät, pahat ja hyvät; ja häähuone täytettiin vieraista.
11 Hu'neanagi, Kini ne'mo'ma efreno arave hutema zmagi hu'nea vahepima eme keana, anampina mago nera aravehu kukena osu'nea ne' emani'negeno ke'ne.
Niin kuningas meni katsomaan vieraita, ja näki siellä yhden ihmisen, joka ei ollut vaatetettu häävaatteilla.
12 Hagi Agra ana neku anage hu'ne, nenfuga aravemahu kukenama osu'nenka kagra inankna hunka amafina efre'nane? Hianagi agrama hukeaga omne'geno mago keaga osu'ne.
Niin hän sanoi hänelle: ystäväni, kuinkas tänne tulit, ja ei sinulla ole häävaatteita? Mutta hän vaikeni.
13 Anante Kini ne'mo eri'za vahe'a zamasamino, azeritma nofi agare azante anakitetma, asgahutma tusi'a hanizampi matevutrenkeno, anampinka zavira neteno, ave aninkreki hino hu'ne.
Silloin sanoi kuningas palvelioille: sitokaat hänen kätensä ja jalkansa, ottakaat ja heittäkäät häntä ulkoiseen pimeyteen; siellä pitää oleman itku ja hammasten kiristys.
14 Na'ankure ra'ma'amokizmi ke hu'neanagi, osi'a naga huhampri nezmante.
Sillä monta on kutsuttu, mutta harvat ovat valitut.
15 Anante Farisi vahe'mo'za magopi omeri truhu'za, rehesageno, Agra'a hania kefinti azerisune hu'za ke retro hu'naze.
Silloin Pharisealaiset menivät pitämään neuvoa, kuinka he hänen sanoissa solmeaisivat.
16 Hute'za zamagri zmage nentaza naga'ene, Herodima amage nentaza disaipol naga'ane, magoka huzmantage'za Jisasinte vu'za anage hu'naze. Rempi huzami nere, tagra antahi'none, Kagra tamage ne'tfa mani'nenka, tamage ke'moma hu'nea kante antenka Anumzamofo kankura rempi hunezmine. Mago'mofonkukera nosane, na'ankure mago'mofontega nontane.
Ja he lähettivät hänen tykönsä opetuslapsensa Herodilaisten kanssa, sanoen: Mestari, me tiedämme sinun totiseksi, ja sinä opetat Jumalan tien totuudessa, et myös tottele ketään; sillä et sinä katso ihmisten muotoa.
17 Hagi tagrira tasmio. Kagra nankagesa nentahi'ne? Knare hu'negu, Sisama ami takisi zagoa amigahumpi omigahune?
Sano siis meille, kuinkas luulet: sopiiko keisarille antaa veroa taikka ei?
18 Hianagi Jisasi'a havi antahi'zama eri'zana nezmageno anage hu'ne, Tamagra tavre vahere! Na'a higetma renvatga huta negaze?
Mutta kuin Jeesus ymmärsi heidän pahuutensa, sanoi hän: mitä te ulkokullatut kiusaatte minua?
19 Mago'ma takisima nehaza zagofinti eri naveriho, hige'za mago zago eri'za Agrite e'naze.
Osoittakaat minulle veroraha. Niin he antoivat hänelle verorahan.
20 Jisasi'a zamagriku anage hu'ne, Ama aza amema'ane aza naneke krente'naze?
Ja hän sanoi heille: kenenkä on tämä kuva ja päällekirjoitus?
21 Zamagra ke nona'a hu'naze, Sisa su'ane hazageno, Agra zamagriku anage hu'ne, anama huno, Sisa'zama me'nesiana, Sisa amiho. Hagi Anumzamofo zama me'nesiana, Anumzamofo amiho.
He sanoivat hänelle: keisarin. Niin hän sanoi heille: antakaat keisarille, mitkä keisarin ovat, ja Jumalalle, mitkä Jumalan ovat.
22 Anankema nentahi'za antri nehu'za, Agrira atre'za vu'naze.
Ja kuin he nämät kuulivat, ihmettelivät he, ja luopuivat hänestä, ja menivät pois.
23 Ana zupage Satusi mono vahe'mo'za, (vahe'mo'za fripintira o'otigahaze nehaza vahe'mo'za) Jisasinte e'za eme antahige'naze,
Sinä päivänä tulivat Saddukealaiset hänen tykönsä, jotka sanovat, ettei ylösnousemusta ole, ja kysyivät häneltä,
24 Rempi huzami ne'moka, Mosesie'a huno, Mago'ne'mo'ma mofavre kase onte'nenoma frisigeno'a, nefu'a ana kentora a'erineno nefu fri'nea ne'mofo mofavre kasentegahie.
Sanoen: Mestari! Moses sanoi: jos joku kuolee lapsetoinna, niin hänen veljensä pitää naiman hänen emäntänsä ja herättämän veljellensä siemenen.
25 Hagi tagripina 7ni'a kogna mani'nafinti, agonesa mofavremo a' eriteno, mofavre onteno fri'geno, ana ara negna erinte'ne.
Niin oli meidän seassamme seitsemän veljestä, ja kuin ensimäinen nai, niin se kuoli. Ja ettei hänellä ollut siementä, jätti hän emäntänsä veljellensä.
26 Anantemo'a anazanke hu'ne, hagi 3mo'a anazanke huno tamino 7nimofonte vu'ne.
Niin myös toinen ja kolmas, hamaan seitsemänteen asti.
27 Ana ara henka fri'ne.
Mutta kaikkein viimein kuoli myös se vaimo.
28 Ana hu'negu Fripinti otisaza kna'zupa, ana kognafintira iza a' manigahie? Na'ankure ana miko'mo'za ana ara erinte'naze.
Kenenkä emännän siis näistä seitsemästä pitää hänen ylösnousemisessa oleman? Sillä kaikki ovat häntä pitäneet.
29 Jisasi'a kenona'a anage huno zamasmi'ne, Tamagratmi tamazeri havia nehaze, na'ankure avontafero, Anumzamofo hanavea antahi'amara nosaze.
Niin Jesus vastaten sanoi heille: te eksytte ja ette tiedä Raamatuita, eikä Jumalan voimaa.
30 Na'ankure fri'nehnafinti'ma oti snazana, arave hu'zana omnesigeno, ara vasi omiami hu'zana omnesigeno, monafinka ankero vahe'kna hu'za manigahaze.
Sillä ylösnousemisessa ei naida eikä huolla, mutta he ovat niinkuin Jumalan enkelit taivaassa.
31 Hianagi fri'naza vahe'ma otisaza zanku'ma Ra Anumzamo'ma tamagriku'ma hu'nea kea hamprita ontahinazo.
Mutta ettekö te ole lukeneet kuolleitten ylösnousemisesta, mitä teille on Jumalalta sanottu, joka sanoo:
32 Nagra Abrahamuma Aisaki'ma Jekopu Anumza mani'noe hu'neana? Agra fri vahe'mofo Anumzana omani'ne, hagi kasefa hu'za mani'naza vahe'mofo Anumzane. (Eks-Ati 3:6)
Minä olen Abrahamin Jumala, ja Isaakin Jumala, ja Jakobin Jumala? Ei ole Jumala kuolleiden Jumala, mutta elävien.
33 Tusi'a vea kevumo'za ana nanekema nentahi'za, rempima huzmia kegura tusi antri hu'naze.
Ja kuin kansa sen kuuli, hämmästyivät he hänen oppiansa.
34 Hianagi Farisi vahe'mo'zama antahi'zama, Satusi vahera keosza kema Jisasi huzmantege'za, Farisi vahe'mo'za magopi eritru hu'naze.
Mutta kuin Pharisealaiset sen kuulivat, että hän oli Saddukealaisten suun tukinnut, kokoontuivat he yhteen.
35 Zamagripinti mago'zmimo'a, kasegere ugagota hu'nemo, reheno kenaku anage huno agenoka hu'ne.
Ja yksi lain-opettaja heistä kysyi häneltä, kiusaten häntä, ja sanoi:
36 Rempi huramine'moka, inana tra kemo mareri'agetereno vugagota hu'ne?
Mestari, mikä on suurin käsky laissa?
37 Jisasi'a kenona'a asmino, Rana, kagrika'a Anumzana, mika tumokareti ene, mika kagu kamenteti ene, mika antahintahi ka'areti avesinto. (Diu-Kas 6:5)
Niin Jesus sanoi hänelle: sinun pitää rakastaman Herraa sinun Jumalaas, kaikesta sydämestäs, ja kaikesta sielustas, ja kaikesta mielestäs:
38 Ama e'i pusama huno, vugagote'nea kasege.
Tämä on ensimäinen ja suurin käsky.
39 Anante'ma hu'neana, kagragu'ma kavesi'nentanaza hunka, tva'onkarema nemanisimofona avesinto hu'ne. (Lev-Pris 19:18)
Toinen on tämän kaltainen: sinun pitää rakastaman lähimmäistäs niinkuin itse sinuas.
40 Mika kase'gemo'ene, kasnampa vahe'mofo kemo'a, asma tare tra kemofonte aniri'ne.
Näissä kahdessa käskyssä kaikki laki ja prophetat riippuvat.
41 Farisi vahe'ma eri'tru'ma nehazageno'a Jisasi'a mago zamagenoka ke zmantahige'ne,
Koska Pharisealaiset koossa olivat, kysyi heiltä Jesus,
42 Tamagra Kraisinkura nankna tamagesa nentahi'ze? Agra iza ne' mofavre? Huno zmantahigege'za, Deviti mofavre hu'naze.
Sanoen: mitä teille näkyy Kristuksesta, kenenkä poika hän on? he sanoivat hänelle: Davidin.
43 Agra zamagrira anage huno zamasmi'ne, Nahigeno Avamumo'a Devitina asmigeno Ranimoke hu'ne?
Hän sanoi heille: kuinka siis David kutsuu hengessä hänen Herraksi? sanoen:
44 Ramo'a nagri Rantega anage hu'ne, tamaga kazigani'a mani'negena, ha' vaheka'a zamare kagri kagafi antaneno hu'ne. (Psa-Zga 110:1)
Herra sanoi minun Herralleni: istu minun oikealla kädelläni, siihenasti kuin minä panen vihollises sinun jalkais astinlaudaksi.
45 Deviti'ma, Rane huno'ma hu'neana, inankna huno agri mofavrea manigahie?
Jos siis David kutsuu hänen Herraksi, kuinka hän on hänen poikansa?
46 Ana kemofo nona'a, mika'amo'za mago'a kea huntega osu'za, ana knareti'ma vu'neana koro hunente'za mago'anena, Agrira agenoka osu'naze.
Ja ei kenkään taitanut häntä mitään vastata: ei myös yksikään rohjennut sen päivän perästä häneltä enempää kysyä.
