Matiu 14
1 Hagi ana knafina Heroti'a Galili kumate ugota kva ne'mo, Jisasi agenke antahiteno,
Siihen aikaan kuuli Herodes tetrarka Jesuksen sanoman,
2 eri'za vahe'a zamasmino, E'i mono ti frente Joni fri'nefinti otine, e'ina hu'negu kagu'vaza hu hanavea agripina me'ne.
Ja sanoi palvelioillensa: tämä on Johannes Kastaja: hän on noussut kuolleista, ja sentähden tekee hän senkaltaisia väkeviä töitä.
3 Hagi Heroti'a Jonina azerino kina nompi kina rente'ne. Na'ankure nefu Filipi a' Herodiasi eri'nea zanktekure.
Sillä Herodes oli ottanut Johanneksen kiinni, sitonut ja vankiuteen pannut, Herodiaksen, veljensä Philippuksen emännän tähden.
4 Na'ankure Joni'a anage huno asmi'ne, negafu a'ma rehanre'nanana tra kea hantaginane.
Sillä Johannes oli hänelle sanonut: ei sinulle ole luvallinen häntä pitää.
5 Ana higeno Heroti'a ahe frinaku hianagi, rama'a vahe kevu mani'nageno kore hu'ne. Na'ankure Jonina mago kasnampa ne' mani'ne hu'za vahe'mo'za ke'za antahi'za hu'naze.
Ja kuin hän tahtoi hänen tappaa, pelkäsi hän kansaa; sillä he pitivät hänen prophetana.
6 Hianagi Herotima kasente kna egeno, Herodiasi mofa'mo zamavuga avo eme reazamo, Herotina tusiza huno azeri muse higeno,
Mutta kun Herodeksen syntymäjuhlaa pidettiin, hyppäsi Herodiaksen tytär heidän edessänsä; ja se kelpasi Herodekselle.
7 tusi'za huno avesinteno, agra hanave ke huno huvempa huno, Na'anku'ma nantahigenanke'na amne kamigahue huno asmi'ne.
Sentähden lupasi hän hänelle vannotulla valalla antaa, mitä hän anois.
8 Nerera'ma amia antahizante ana mofa'mo'a huno, Mono ti frente Joni agenopa kitaginka zuompafi eme namio.
Mutta niinkuin hän äidiltänsä ennen neuvottu oli, anna minulle, hän sanoi, tässä vadissa Johannes Kastajan pää.
9 Kini ne'mo'a kamigahue hu'nea kegura keke hianagi, ne'zama nenaza vahe'mokizmi zamavufi huvempa hu'negu, amigahaze huno huzmante'ne.
Ja kuningas tuli murheelliseksi; mutta kuitenkin valan tähden ja niiden, jotka ynnä atrioitsivat, käski hän antaa hänelle,
10 Agra mago'mofo huntegeno kina nompi vigeno, sondia vahe'mo'za Joni agenopa akafri amizageno,
Ja lähetti leikkaamaan Johanneksen kaulaa tornissa.
11 aseni'a tafepi erinteno, ana mofa'mofo eme amigeno, erino vuno nerera ome ami'ne.
Ja hänen päänsä kannettiin vadissa ja annettiin piialle, ja hän vei sen äidillensä.
12 Anante Joni amage nentaza disaipol vahe'amo'za e'za avufa'a emeri'za, ome asentete'za vu'za Jisasina ana kea ome asami'naze.
Ja hänen opetuslapsensa tulivat, ja ottivat pois hänen ruumiinsa, ja hautasivat sen; ja menivät ja ilmoittivat Jesukselle.
13 Heroti'ma Jonima ahe fri'nea naneke Jisasi'a nentahino, ana kuma atreno vahe omani'nea ka'ma mopare agrake votifi marerino vu'ne. Vige'za hakare veamo'za nentahi'za maka kumateti eri hantge'za avariri'za mopafi vu'naze.
Ja kuin Jesus sen kuuli, meni hän sieltä pois haahdella erämaahan yksinänsä. Ja kuin kansa se kuuli, noudattivat he häntä jalkaisin kaupungeista.
14 Vu'za uhanatizageno, Jisasi'a ventefinti takaunereno keana hakare vea nezmageno tusi'za huno asunku hunezmanteno kri eri'namokizmi zamazeri so'e hu'ne.
Ja Jesus meni ulos, ja näki paljon kansaa, ja armahti heidän päällensä, ja paransi heidän sairaitansa.
15 Kinaga sege'za, amage nentaza disaipol naga'mo'za Jisasinte e'za anage hu'naze, ama vahe omani ka'ma kopi mani'nonkeno, hago hani hu'za nehianki, ama vahe'zaga huzmantege'za kumatega vu'za, zamagra'a nesaza ne'zana ome miza seho.
Mutta kun ehtoo tuli, tulivat hänen opetuslapsensa hänen tykönsä, ja sanoivat: tämä on erämaa, ja aika on jo kulunut: laske kansa, että he menisivät kyliin itsellensä ruokaa ostamaan.
16 Hianagi Jisasi'a anage huno zamasmi'ne, Zamagra ovugahazanki ne'zanku keta zaminke'za neho!
Niin Jesus sanoi heille: ei tarvitse heidän mennä pois: antakaat te heidän syödä.
17 Hige'za, zamagra anage hu'za Jisasina asmi'naze, 5fu'a bretigi, tare nozaki huta ama eri'none hazageno,
Mutta he sanoivat hänelle: ei meillä ole tässä enempi kuin viisi leipää ja kaksi kalaa.
18 Erita eme namiho, huno hige'za eri'za eme ami'naze.
Hän sanoi: tuokaat minulle ne tänne.
19 Ana vahetmina apepate maniho huno nezmasmino, ana 5fu'a bretine, tare nozara erino, monafi ke'nagamuteno negeno, asomu ke huno susu huteno, bretia korino amage'ma nentaza disaipol naga zamige'za, ana vahetmina zami'ne.
Ja hän käski kansan istua ruoholle, ja otti ne viisi leipää ja kaksi kalaa, katsahti ylös taivaasen, kiitti, ja mursi, ja antoi leivät opetuslapsille, ja opetuslapset antoivat kansalle.
20 Makamo'za ana ne'za nageno zamu hu'ne. Nege'za atrazama'a zogi'za 12fu'a ekaeka kupi zogiri avitente'naze.
Ja he söivät kaikki, ja ravittiin. Niin he kokosivat tähteistä muruja, kaksitoistakymmentä koria täyteen.
21 5 tauseni'a vene'ne nazamo'za ne'naze, hagi a'nene mofavre'zaga ohampri'naze.
Mutta niitä, jotka olivat syöneet, oli lähes viisituhatta miestä, ilman vaimoja ja lapsia.
22 Amage'ma nentaza disaipol naga ame huno huzmanteno, Ko votifi mareritma kantu kaziga viho nehuno, anampima mani'naza vahekrerfa huzmantege'za vu'za e'za hu'naze.
Ja kohta vaati Jesus opetuslapsiansa haahteen astumaan, ja menemään hänen edellään toiselle rannalle, niinkauvan kuin hän kansan olis tyköänsä laskenut.
23 Ana veara huzmantege'za vutageno, Agra agonarega nunamu hunaku mrerino umani'negeno, kinagasegeno Agra'ake anante mani'ne.
Ja kuin hän oli kansan laskenut, astui hän yksinänsä vuorelle rukoilemaan. Ja kuin ehtoo joutui, oli hän siellä yksinänsä.
24 Anama nehige'za, amage'ma nentaza disaipol naga'mo'za ti amu'nompi nevazageno, hanave zahoko atigeno timo'a kranto kranto huno votia eri rukrahe hu'za hu'ne.
Mutta haaksi oli jo keskellä merta, ja ahdistettiin aalloilta; sillä vastatuuli oli.
25 Ana nehigeno kotu afa'za nentegeno, Jisasi'a ana ti avozare ne-egeno,
Mutta yöllä, neljännessä vartiossa, tuli Jesus heidän tykönsä, käyden merellä.
26 amage'ma nentaza disaipol naga'mo'za negageno ti avozare ne-ege'za tusi koro nehu'za, Amanu hankrore nehu'za koro hu'za krafa hu'naze.
Ja kuin opetuslapset näkivät hänen merellä käyvän, peljästyivät he, ja sanoivat: kyöpeli se on; ja huusivat pelvon tähden.
27 Hianagi ame huno Jisasi'a anage huno zamasmi'ne, Korora osuta akoheta maniho, ama Nagre, huno higeno,
Niin Jesus puhui kohta heille ja sanoi: olkaat hyvässä turvassa! minä olen: älkäät peljästykö.
28 Pita'a anage huno asmi'ne, Ra'moka kagrama mani'nenunka, eno hunka huge'na kagritega va'neno.
Niin vastasi Pietari häntä ja sanoi: Herra, jos sinä olet, niin käske minun tulla tykös vetten päällä.
29 Higeno Knareki eno! higeno Pita'a votifinti uramino ti avozare Jisasintega vu'ne.
Niin hän sanoi: tule! Ja Pietari astui ulos haahdesta ja kävi vetten päällä, että hän menis Jesuksen tykö.
30 Hianagi tusi'a zaho enerigeno negeno koro huno, ana timpi uneramino kezatino, Ramoka nazahuo!
Ja kuin hän näki ankaran tuulen, niin hän peljästyi, ja rupesi vajoomaan, huusi sanoen: Herra, auta minua!
31 Higeno Jisasi'a ame huno azana antegantu ateno avazu nehuno, anage huno asmi'ne, Kagra osi kamentinti hane, Na'a higenka tare kagu kagesa nentahine? huteno,
Niin Jesus ojensi kohta kätensä, ja tarttui häneen, ja sanoi hänelle: oi sinä heikko-uskoinen, miksis epäilit?
32 ana votifi marerikeno, zaho'mo amane hu'ne.
Kuin he astuivat haahteen, niin tuuli tyveni.
33 Ana votifi mani'namo'za Jisasina mono hunente'za, tamage Kagra Anumzamofo mofavre mani'nane hu'za hu'naze.
Mutta ne, jotka olivat haahdessa, tulivat ja kumarsivat häntä, ja sanoivat: totisesti olet sinä Jumalan Poika.
34 Hagi ana timofo kantu kaziga ankenare, Kenesareti mopare vu'naze.
Ja kuin he olivat menneet ylitse, tulivat he Genesaretin maalle.
35 Ana kumate vahe'mo'za Jisasi'ma e'ne hazankema nentahi'za, kea huzmantageno ana kumamofo tava'onte me'nea kumapi vahe'mo'za kri eri'naza vahera zamavare'za Jisasinte e'naze.
Ja kuin sen paikan miehet tunsivat hänen, lähettivät he ympäri kaikkea sitä maata, ja toivat hänen tykönsä kaikkinaisia sairaita,
36 Kri vahe'mo'za Jisasinku muse hugantonanki tatregeta kena atupaka'are avako hamneno, nehu'za avako'ma hazamokizmi krizamimo'a vagare'ne.
Ja rukoilivat häntä, että he ainoastaan hänen vaatteensa palteeseen saisivat ruveta. Ja kaikki, jotka siihen rupesivat, tulivat terveiksi.
