< Maki 7 >

1 Hagi Farisi mono vahe'mo'zane kasegere ugagota hu'naza vahe'mo'za Jerusalemi kumateti' e'za, Jisasinte emeri atru nehu'za,
Ja hänen tykönsä kokoontuivat Pharisealaiset ja muutamat kirjanoppineista, jotka Jerusalemista tulleet olivat.
2 Jisasi amage'ma nentaza disaipol nagapinti mago'amo'za zamazana sese osu'za bretia nenage'za ke'naze.
Ja kuin he näkivät muutamat hänen opetuslapsistansa yhteisillä (se on: pesemättömillä) käsillä syövän leipää, laittivat he sitä.
3 Na'ankure Farisi vahe'ene, mika Jiu vahe'mo'za, zmagehe'mofo zamavu zmavama avaririza, zamazana sese huso'e osune'za ne'zana nonaze.
Sillä pharisealaiset ja kaikki Juudalaiset ei syö, ellei he usein pese käsiänsä, pitäin vanhimpain säätyä.
4 Hagi maketi kumapinti ne-e'za, zamagra ne'zana onene'za zamazana sese hute'zage ne'zana nenaze. Hagi zamagra rama'a zmagehemofo kasegea eri'naze. Kapuma kavoma tinkavoma nezama anteno ne' zantamima sesehu agruma hute'za, ne'zama ne'zana azenerize.
Ja kuin he turulta tulevat, ei he syö pesemättä. Ja monta muuta on, jotka he ovat ottaneet pitääksensä, jota on: juoma-astiain, kivi-astiain, ja vaski-astiain ja pöytäin pesemiset.
5 Hagi Farisi vahe'mo'zane, kasegere ugagota hu'naza vahe'mo'za Jisasina antahige'za, Nahige'za kamage'ma nentaza disaipol nagakamo'za tagehe'i avu'avamofo kea amage onte'za, ne'zama nenakura zamazana sese nosaze?
Sitte kysyivät Pharisealaiset ja kirjanoppineet häneltä: miksi ei sinun opetuslapses vaella vanhinpain säädyn jälkeen, vaan syövät pesemättömillä käsillä leipää?
6 Hazageno Jisasi'a anage huno zamasmi'ne, Aisaia'a fatgo huno krunage vahere huno krenteneana, tamagriku hu'ne, Ama vahe'mo'za zamagiteti nagi'a ahentesga nehaze. Hianagi zamagu'amo'a nagritera omaneno, afete'are me'ne.
Mutta hän vastaten sanoi heille: Jesaias on hyvästi teistä ulkokullaisista ennustanut, niinkuin kirjoitettu on: tämä kansa kunnioittaa minua huulilla, vaan heidän sydämensä on kaukana minusta.
7 Amegati nezama'a omane mono hunenante'za, vahe'mofo kasege rempi nehaze.
Mutta turhaan he minua palvelevat, opettain sitä oppia, joka on ihmisten käskyjä.
8 Hagi Anumzamo'ma hihoma hu'nea kasegea netre'za, vahe'mofo zamuzma'mofo ke azeri hanavetiza amage nentaze.
Sillä te hylkäätte Jumalan käskyn, ja pidätte ihmisten säädyn, kivi-astiain ja juoma-astiain pesemiset, ja muita senkaltaisia te paljon teette.
9 Anage huno mago'ane zamasami'ne, Anumzamofo kasegema eritre kaziga knare hu'naze. Hanki tamagehe'i avu'ava'mofo amagera nentaze.
Ja hän sanoi heille: hyvin te hylkäätte Jumalan käskyn, että te teidän säätynne pitäisitte.
10 Na'ankure Mosesi'a anage hu'ne, negafane negreranena antahiminka agoraga'a manio. Hagi iza'o nefama nererama agoraga'a omanino, huhaviza huntesimofona, ahe friho hu'ne hutma nehaze.
Sillä Moses sanoi: kunnioita isääs ja äitiäs! ja joka kiroilee isää eli äitiä, hänen pitää kuolemalla kuoleman.
11 Hianagi tamagra anage nehaze, aza'o nefama nererama asamino, Nagrama tanaza hu'zama ante'noana, Anumzamofo ami'naku ante'noe haniana e'i knare hu'ne huta nehaze.
Mutta te sanotte: jos ihminen sanoo isälle taikka äidille: korban, (se on uhrattu) jolla sinua piti minulta autettaman.
12 Ana nehutma, ana ne'mofona atrageno nefane nereranena mago'zana aza nosie.
Ja ette salli hänen mitään tehdä isällensä taikka äidillensä.
13 Tamagri tami tamavu tamava'za rempima huzamiza'zamo higeta Anumzamofo ke'mofo hanavea eri netreta, rama'a ama anahu'zana nehaze.
Ja hylkäätte Jumalan sanan teidän säädyllänne, jonka te säätäneet olette, ja senkaltaisia paljon te teette.
14 Hagi maka veaku Jisasi'a ke hige'za ageno anage huno zamasmi'ne, Tamagra nanekeni'a nentahita antahi ama' hiho.
Ja hän kutsui tykönsä kaiken kansan ja sanoi heille: kuulkaat kaikki minua, ja ymmärtäkäät.
15 Magore huno fegiatima vahe'mofo agu'afima ufresiazamo'a, vahera azeri pehena osugahie. Hianagi vahe'mofo agu'afinti atiramino esiazamo, vahera azeri pehena hugahie.
Ei ole ulkona ihmisestä mitään, joka häneen menee sisälle, ja taitaa hänen saastuttaa; mutta ne, mitkä hänestä tulevat ulos, ne ovat ne, jotka saastuttavat ihmisen.
16 [Kagesa antahinamoka antahio.]
Jos jollakin on korvat kuulla, se kuulkaan.
17 Anage huteno, ana vahe zamatreno Jisasi'a nompi marerige'za, amage'ma nentaza disaipol naga'mo'za, ana fronka ke'mofo agafa'agu antahige'naze.
Ja kuin hän kansan tyköä meni huoneeseen, kysyivät hänen opetuslapsensa häneltä tästä vertauksesta.
18 Anante Jisasi'a anage huno zamasami'ne, Tamagrira knare antahi'zana omane'nefi? Tamagra antahi amara nosazo, inankanzamo'ma fegiatima vahe'mofo agu'afinka ufrezamo'a, vahe'mofona azeri pehena nosie.
Ja hän sanoi heille: oletteko tekin niin ymmärtämättömät? ettekö ymmärrä, että kaikki mikä ulkoa menee ihmiseen, ei se häntä taida saastuttaa?
19 Na'ankure anazamo'a vahe'mofo agu'afina novie. Hanki rimpafi uramiteno, anantetira rifa kerifi nevie. (Jisasima anagema hu'nea kemo'a, mafka ne'zamo'a agru huno hu'ne.)
Sillä ei se mene hänen sydämeensä, vaan vatsaan, ja menee luonnollisesti ulos, kaikki ruat puhdistain.
20 Hagi Jisasi'a anage huno zamasami'ne, Vahe'mofo zmaguafinti atiramiazamo, zamazeri pehena nehie.
Ja hän sanoi: mitä ihmisestä tulee ulos, se saastuttaa ihmisen.
21 Vahe'mofo agu'afinti'ma efore'ma nehiana, havi agu'agesa antahi'zane, monko zane, kumzafa se'zane, vahema ahe fri'zana ne-e,
Sillä sisältä ihmisten sydämestä tulevat ulos pahat ajatukset, huoruudet, salavuoteudet, miestapot,
22 arave hu'nea a'ene vene monko avu'ava hu'zane, agraguke antahi'zane, havi avu'ava'ene, vahe'mofo krunage hunte'zane, vahe'mofo kumipi avrente avu'avazane, vahe'mofo zanku kenunu hu'zama, knare vahe'mofo havige hunte'zane, neginagi avu'ava hu'zane, avufga eriantesga hu'zane,
Varkaudet, ahneudet, pahat juonet, petos, irstaisuus, pahansuomuus, Jumalan pilkka, ylpeys, hulluus.
23 ana mafkazana vahe'mofo agu'afinti atiramiazamo vahera azeri pehena nehie.
Kaikki nämät pahuudet sisältä tulevat ulos ja saastuttavat ihmisen.
24 Hagi Jisasi'a otino ana mopa atreno Tairi kuma kaziga vu'ne. Vuno mago nompi ufreno, vahe'mo'za emenine huza ontahisaze nehuno umanine, hianagi frakigara osu'ne.
Niin hän nousi ja meni sieltä Tyron ja Sidonin maan ääriin, ja meni sisälle huoneeseen, eikä tahtonut sitä kenellekään antaa tietää: ja ei hän taitanut salaa olla.
25 Ana hianagi mago mofara havi avamu'mo agu'afi fre'nea mofa'mofo nerera'a Jisasi'ma emani'nea kema nentahino, ame huno eno agafi eme prihuno,
Sillä kuin yksi vaimo kuuli hänestä, jonka vähällä tyttärellä oli saastainen henki, niin se tuli ja lankesi hänen jalkainsa juureen,
26 ana ara Sairofonesia kumateti Griki megi'a vahepinti a'kino, Jisasinkura muse hugantoanki havi avamura ome hunto huno asami'ne.
(Mutta vaimo oli Gregiläinen, Syrophenisiassa syntynyt) ja hän rukoili häntä ajamaan pois perkelettä hänen tyttärestänsä.
27 Higeno Jisasi'a anage huno ana akura hu'ne, Mofavremofo bretima erita kramofo amizamo'a knarera osu'neanki, atregeno mofavremo kotazana nemu huteno.
Niin Jesus sanoi hänelle: salli ensin lapset ravittaa; sillä ei se ole kohtuullinen, ottaa lasten leipää ja heittää penikoille.
28 Higeno ana a'mo'a anage hu'ne, Ramoka tamage hananagi, itaretima mofavre'mo'za nenazageno ankrama heramiama'a kramo'za zogi'za nenaze.
Mutta hän vastasi ja sanoi hänelle: tosin Herra: syövät penikatkin pöydän alla lasten muruista.
29 Anante Jisasi'a anage hu'ne, E'inahu kenona hanku vuo, havi avamumo'a mofaka'amofo agu'afinti hago atiramino vu'ne.
Ja hän sanoi hänelle: tämän puheen tähden mene: perkele läksi ulos sinun tyttärestäs.
30 Higeno noma'arega vuno ome keana, mofa'amofona havi avamumo'a ko atreno vigeno, sipare mase'negeno ome ke'ne.
Ja kuin hän meni kotiansa, löysi hän perkeleen lähteneeksi ulos ja tyttärensä makaavan vuoteessa.
31 Anante Jisasi'a Tairi kumara atreno, Saido kumapinti rugitagino Dekapolisi kaziga, Galili tirutega uhanatige'za,
Ja taas kuin hän läksi Tyron ja Sidonin maan ääristä, tuli hän Galilean meren tykö, kymmenen kaupungin maan äärten keskitse.
32 mago agesa ankaniregeno kea nosia ne' avare'za e'za, Jisasinku muse hugantonanki kazana agofetu anto hu'naze.
Ja he toivat hänen tykönsä kuuron, joka myös mykkä oli, ja he rukoilivat häntä panemaan kätensä hänen päällensä,
33 Jisasi'a veara nezmatreno ana ne' avareno znagrake umanine'ne, agesa gampi azana nevazino, avetu aheno azankonu aganefunare avako nehuno,
Ja hän otti hänen erinänsä kansasta ja pisti sormensa hänen korviinsa, sylki ja rupesi hänen kieleensä,
34 kesga huno monafi negeno ra asimu nenteno, Efata huno hu'ne, (ana kemofo agafa'a ruhagro huo hu'ne.)
Ja katsahtain taivaaseen huokasi, ja sanoi hänelle; ephphata, se on: aukene.
35 Higeno ame huno ana ne'mofo agesamo'a ru hagro higeno, agefunamo'a oza higeno, knare huno kea hu'ne.
Ja kohta aukenivat hänen korvansa, ja hänen kielensä side pääsi vallallensa ja puhui selkiästi.
36 Jisasi'a amazama huazana vahera ozmasamiho huno nezmasamiana netre'za, ete mago'ane vahera huama hu'za zamasami'naze.
Ja hän haasti heidät kellenkään sanomasta. Mutta jota enemmän hän haasti, sitä enemmin he ilmoittivat.
37 Hagi tusi zamagogo fege'za, Agra mika' zana knare'za nehie hu'za nehu'za, zamagesa ankanire'naza vahe erinkro huzmantege'za, knare hu'za kea nentahize. Hagi zamagnefu'na kna hu'nea vahe zamazeri so'e hige'za knare hu'za kea nehaze hu'za hu'naze.
Ja he suuresti hämmästyivät, sanoen: hyvästi hän kaikki teki: kuurot hän tekee kuulemaan ja mykät puhumaan.

< Maki 7 >