Maki 13
1 Hagi Jisasi'ma Ra mono nompinti atiramigeno'a, amage'ma nentaza disaipol nagapinti mago'mo'a anage hu'ne, Hurami ne'moke, asinentike havereti'ma hiro naro nontamina ki'nazanki ko!
Ja kuin hän meni ulos templistä, sanoi yksi hänen opetuslapsistansa: Mestari! katso, minkäkaltaiset kivet ja minkäkaltaiset rakennukset ovat nämät.
2 Higeno Jisasi'a anage huno zamasami'ne, Tamagra ama hironaro nontami negazo? Mago havemo'a, mago havemofo agofetura omane'tfa hugahie. Mika havemo'a fragu vazi ramigahie.
Ja Jesus vastaten sanoi hänelle: näetkös nämä suuret rakennukset? Ei näistä jätetä kiveä kiven päälle, jota ei maahan jaoteta.
3 Anante ra mono nomofo kantu kaziga, Olive agonare Jisasi'a marerino umaninege'za, Pita'ma, Jemisi'ma, Joni'ma, Endru'ma hu'za zamagrake emanine'za Jisasina amanage hu'za antahige'naze.
Ja kuin hän istui Öljymäellä, templin kohdalla, kysyivät häneltä erinänsä Pietari ja Jakob, ja Johannes ja Andreas:
4 Tagrira tasamio, nankna zupa anazana fore hugahie? Anazama fore hunaku'ma hanigeno'a, nankna avame'za fore hinketa ketenunkeno, ana knazana fore hugahie? hu'za hu'naze.
Sano meille, koska nämä tapahtuvat? Ja mikä merkki on, koska nämät kaikki päätetään?
5 Hazageno Jisasi'a agafa huno zamasami'ne, Mago'mo havige huno tamavareno havi kante vu'zankura, kva hiho.
Niin Jesus, vastaten heitä, rupesi sanomaan: katsokaat, ettei joku teitä petä.
6 Rama'a vahe'mo'za Nagri nagifi ne-eza anage hugahaze, nagra ana ne' ama'i neoe nehu'za, rama'a vahe havi kante zamavrentegahaze.
Sillä monta tulevat minun nimeeni, sanoen: minä olen, ja pettävät monta.
7 Hanki ha'ma hania kema nentahita, ha'mofo zaho nanekema antahisanuta korora osiho. E'ina hu'zana fore hugahie. Hianagi vagare kna ome'ne.
Mutta kuin te kuulette sotia ja sotain sanomia, niin älkäät hämmästykö; sillä ne pitää tapahtuman; vaan ei vielä loppu ole.
8 Hanki anantera mago kumate naga'mo'za, oti'za mago kumate nagara zamahegahaze. Mago kaziga vahe'mo'za oti'za, mago kaziga vahera ha' rezmantegahaze. Ana nehanageno mago'a kumapina imi e'nerisigeno, mago'a kumapina agate'za fore hugahie. Ama ana zamo'a, a'mo'ma mofavre kasentenaku higeno, agafa huno ata negriankna ataza fore hugahie.
Sillä kansa pitää nouseman kansaa vastaan ja valtakunta valtakuntaa vastaan, ja maanjäristykset pitää oleman jokaisessa paikassa, ja tulee nälkä ja metelit.
9 Hanki tamagratamia kva hutma maniho. Kanisolo vahete tamavare'za nevu'za, osi mono nompinti tamavre'za kanonkeve ome nerami'za, rankuma kva vahete'ene kini vahe zamavure tamavrentesageta otigahaze. Na'ankure nagriteku ana hanageno, e'i anazama fore'ma haniana nagri musenkema eri'ama hutma nezmasami'za zanteku fore hugahie.
Nämät ovat murhetten alut. Mutta kavahtakaat itse teitänne; sillä he antavat ylön teidät raastupiin ja synagogiin. Ja te pieksetään ja johdatetaan päämiesten ja kuningasten eteen minun tähteni, heille todistukseksi.
10 Hanki esera maka mopane mopanena vahe'mo'za Knare Musenkea huama hanageno antahi vagaretesageno'e.
Ja ennen pitää saarnattaman evankeliumi kaikessa kansassa.
11 Hagi keaga hurmanteku tamazeri'za vanagetma, na'ane huta hugahune hutma antahintahi hakarea osiho. Ana knafima hiho huno'ma hania nanekea amane hiho. Na'ankure ana nanekea tamagra'a osugahazanki, Ruotage Avamumo hugahie.
Kuin he niin teitä vievät ja antavat ylön, niin älkäät edellä murehtiko, mitä teidän puhuman pitää, älkäät myös ennen ajatelko: vaan mitä teille sillä hetkellä annetaan, se puhukaat; sillä ette te ole, jotka puhutte, vaan Pyhä Henki.
12 Ana knafi nefuna ahe frinogu avare nezaminkeno, nefa'a nemofona avreno ahe frinogu ana zanke nehinkeno, mofavremo'za ana zanke huza nerera nefana zamahe frinogu avare zamigahaze.
Niin on veli antava ylön veljensä kuolemaan, ja isä pojan; ja lapset nousevat vanhempia vastaan, ja antavat tappaa heitä.
13 Maka vahe'mo'za tamagrira zamarimpa kna huneramante'za ha' reramantegahaze. Na'ankure Nagri nagimo'a tamagripi me'negu hu'za anara huramante'gahaze. Hianagi iza'o oti hanavetino manino vu refarega vanimofona agu vazigahie.
Ja tulette vihattavaksi kaikilta minun nimeni tähden; vaan joka vahvana pysyy loppuun asti, se tulee autuaaksi.
14 Hagi Jisasi'a anage huno zamasami'ne, Nanekema hampri snamota, nehamprita ama hiho. Tusi'a havizantfa huno agotenesiazamo, agra otiga osu'nenia trate otina, ana knazupa Judiama mani'nesaza veamo'za freza agonare viho. (Dan 9:27, 11:31, 12:11)
Mutta kuin te saatte nähdä hävityksen kauhistuksen, josta Daniel prophetan kautta sanottu on, seisovan kussa ei pitäisi: (joka sen lukee, hän ymmärtäköön; ) silloin, jotka Juudeassa ovat, ne paetkaan vuorille.
15 Nomofo agofetuma mani'nesamo'za, uramiza nompintira mago'a zana eriza atioramigahaze.
Ja joka katon päällä on, älköön astuko alas huoneeseen, ja älköön menkö sisälle jotakin ottamaan huoneestansa.
16 Hozafima mani'ne snimo'a, kuma'aregati nakre ku'a eme e'orino.
Ja joka pellolla on, älköön palatko takaisin ottamaan vaatettansa.
17 Ananknafima amu'ene hu'nesnia a'negu'ene, mofavre aminte mani'nesnia a'negura, nasunku huzmantoe.
Voi raskaita vaimoja ja imettäväisiä niinä päivinä!
18 Hianagi nunamuna nehinkeno, tusi'a zasi knafina anazana forera osino.
Mutta rukoilkaat, ettei pakonne tapahtuisi talvella.
19 Na'ankure ananknafina tusi'a knaza fore hugahiankino, Anumzamo'ma mopama tro hu'nereti eno menima ehanatinerera, fore osu'neankna knaza fore hugahie. Hagi henka'a ana hukna knazana fore osutfa hugahie.
Sillä niinä aikoina pitää oleman senkaltainen vaiva, jonka kaltaista ei ole ollut luomisen alusta, kuin Jumala luonut on, niin tähän asti, eikä tuleman pidä.
20 Ramo'a ana knama eri atupa osanigeno'a, mago'a vahera omanigahie. Hianagi Nagri vahere huno hunefinti huhampri'nea vahekuma agesama antahiteno, ana kna eri atupa hugahie.
Ja ellei Herra olisi lyhentänyt niitä päiviä, niin ei yksikään liha tulisi autuaaksi; mutta valittujen tähden, jotka hän on valinnut, lyhensi hän ne päivät.
21 Ana knafi mago'a vahe'mo'za hu'za, keho ama'i kraisi'e huge, agra antu mani'ne hanagetma tamentintia osutfa hiho!
Ja silloin, jos joku sanoo teille: katso, tässä on Kristus, taikka: katso, siellä; niin älkäät uskoko.
22 Na'ankure ana knafina mago'a havige kraisi'e huza efore nehu'za, kasnampa vahe efore hu'za, haviza hu'za kagu'vazane avame'za hugahaze. Anama hanazana Anumzamo'ma huhampri zmante'nea vahe'mokizmi, rezmataga hu'naku hugahaze. Hianagi zamagra Anumzamo'ma huhampri zamante'nea vahe'ma zamazeri savari hu'nakuma hanuza anara hugahaze.
Sillä väärät Kristukset ja väärät prophetat nousevat, ja merkkejä ja ihmeitä tekevät, pettääksensä, jos mahdollinen olis, valituitakin.
23 Hagi tamagra kva hutma maniho! Ana maka'zana fore osunege'na, tamagrira neramasamue.
Mutta te kavahtakaat: katso, minä olen teille kaikki ennen sanonut.
24 Hianagi ana knafina tusi'a knazamo vagama resigeno'a, zagemo hani hanigeno, ikamo'a remsa osanigeno,
Mutta niinä päivinä, sen vaivan jälkeen, pitää auringon pimenemän ja kuu ei anna valoansa.
25 monafinti hanafi tamimo'za atafri neraminage'za, monafi me'nea hanave zantamimo'za tore hugahaze. (Ais 13:10, 34:4, Joel 2:31-32)
Ja taivaan tähdet pitää putooman, ja taivasten voimat pitää liikutettaman.
26 Anante Vahe'mofo Mofavremo'a hampompi, tusi'a hihamu'ane masa'afi ne-esigeta kegahaze. (Dan 7:13)
Ja silloin heidän pitää näkemän Ihmisen Pojan tulevan pilvissä suurella voimalla ja kunnialla.
27 Anante ankero vahe'a huzmantena, Anumzamo huhampri zamante'nea vahera mona mopa ome tre emetre kazigatira ome zmavare eme zmavare hu'za zamazeri atru hugahaze.
Ja silloin hän lähettää enkelinsä, ja kokoo valittunsa neljästä tuulesta, hamasta maan äärestä niin taivaan ääreen asti.
28 Ama fronka kema fiki zafare'ma hanua fronka kereti antahi'zana eriho. Azanku'namo asinareno amosrema nehegetma, hago zagegna tava'o nehie hutma nentahize.
Mutta fikunapuusta oppikaat vertaus: kuin sen oksa on tuores ja lehdet puhkeavat, niin te tiedätte, että suvi on läsnä.
29 Hagi tamagra anahu zama fore'ma hanigetma negesnutma, hago Vahe'mofo Mofavre esia kna'a tava'o huno kafante me'ne hutma tamagesa antahiho.
Niin myös te, kuin te nämät näette tapahtuvan, niin tietäkäät, että se on läsnä oven edessä.
30 Tamage hu'na tamagrira neramasamue. Ama knafi veamota ofri mani'nesnageno, ana zana fore hugahie.
Totisesti sanon minä teille: ei suinkaan tämän sukukunnan pidä hukkuman ennen kuin kaikki nämät tapahtuvat.
31 Monane mopane fanane hugahianagi, Nagri nanekemo'a fanane osu mevava hugahie.
Taivas ja maa pitää hukkuman; mutta minun sanani ei pidä suinkaan hukkuman.
32 Hianagi mago vahe'mo'e huno anazama fore'ma hania knane zagenena ontahi'ne. Monare nemaniza ankero vahe'mo'za ontahi'zageno, Mofavre'amo'a ontahi'ne. Nefa Agrake ana kna antahi'ne.
Mutta siitä päivästä ja hetkestä ei tiedä kenkään, ei enkelitkään, jotka ovat taivaassa, ei Poikakaan, vaan Isä.
33 Kva hunetma retro hutma maniho. Na'ankure tamagra anazama efore'ma hania kna ontahi'naze.
Kavahtakaat, valvokaat ja rukoilkaat, sillä ette tiedä, koska se aika tulee.
34 Amanahu hugahie, mago ne'mo afete vunaku, kazokzo eriza vahe'a noma'a kegava hiho hunezmanteno, magoke magoke eri'za vahe'a eri'za refko hunezamino, kafante kva nekura kavu antenka maninenka kva hu so'e huo huno hunte'ne.
Niinkuin ihminen, joka muille maille vaelsi, jätti huoneensa ja antoi palveliainsa haltuun, ja kullekin hänen askareensa, ja käski ovenvartiain valvoa;
35 E'ina hu'negu tamagra anahu kna huta, kva hu so'e huta maniho. Nomofo nafa'amo esnia kna ontahi'naze. Kinaga esifi, kenage amu'no esifi, kokore ke nehinkeno esifi, nantera esifi ontahi'naze.
Niin valvokaat siis: (sillä ette tiedä, koska huoneen Herra tuleva on, ehtoona, taikka puoliyönä, eli kukon laulaissa, eli aamulla: )
36 Aru masenenageno, ame huno eno eme tamageno eri fore hanigi, kva hutma maniho.
Ettei hän äkisti tullessansa löytäisi teitä makaamasta.
37 Hanki tamagri'ma neramasmuana mifka veaku nehue. Kva huso'e hiho.
Mutta mitä minä teille sanoin, sen minä kaikille sanon: valvokaat!
