< Maki 10 >

1 Hagi Jisasi'a ananku'ma atreno Judia kaziga vuno Jodani tina takaheno kantu kaziga vu'ne. Nevige'za tusi'a veamo'za mago'ene Agrite emeri atru hazageno anante umani'neno, ko'ma nehiaza huno naneke mago'ene agafa huno rempi huzami'ne.
Ja kuin hän sieltä läksi, tuli hän Juudan maan äärille sen maakunnan kautta, joka on sillä puolella Jordania. Ja kansa kokoontui taas hänen tykönsä, ja niinkuin hän oli tottunut, niin hän taas opetti heitä.
2 Farisi vahe'mo'za e'za Jisasina rehe'za anage hu'za antahige'naze, vemoma nenaro atrezamo'a kasege amage antegahifi?
Ja Pharisealaiset tulivat ja kysyivät häneltä: saako mies vaimonsa hyljätä? kiusaten häntä.
3 Hu'za nehazageno ana kenona'a anage huno zamasami'ne, Na'a hiho huno Mosesi'a kasegea krerami'ne?
Mutta hän vastaten sanoi heille: mitä Moses teille käski?
4 Hige'za Zamagra anage hu'naze, Mosesi'a avompina, vemo'a nenaro atrenakura amane katroe huno eriamahu avona kre nemino, huntenkeno vugahie.
He sanoivat: Moses salli kirjoittaa erokirjan ja hyljätä.
5 Hianagi Jisasi'a amanage huno zamasmi'ne, Na'ankure tamarimpamo'a hankavetino erigi'nea zanku huno Mosesi'a ana kasegea kreno tamami'ne.
Ja Jesus vastaten sanoi heille: teidän sydämenne kovuuden tähden kirjoitti hän teille sen käskyn.
6 Hianagi Anumzamo'a ese agafare vene a'ene trohu zanante'ne.
Mutta luomisen alusta on Jumala heidät luonut mieheksi ja vaimoksi.
7 E'i ana agafare vemo'a nefane nereranena netreno, nenaro'ene hagerfino, (Diu-Kas 24:1, Jen-Agf 1:27, 5:2)
Sentähden pitää ihmisen eriämän isästänsä ja äidistänsä, ja pitää vaimoonsa yhdistymän.
8 erimago znavufa neseke, mago'ane tare vahera omanina'anki, magoke mani'na'e.
Ja niin tulevat kaksi yhdeksi lihaksi, niin ettei he ole silleen kaksi, mutta yksi liha.
9 E'ina hu'negu nazano Anumzamo'ma eri hagerafi neniazana, atregeno mago vahe'mo'a eri ovasaneno.
Mitä siis Jumala on yhteen sovittanut, ei ihmisen pidä sitä eroittaman.
10 Ete mago'ene nompi umareri'za mani'neza amage'ma nentaza disaipol naga'mo'za aravema refutagizankura antahige'naze.
Ja hänen opetuslapsensa kysyivät taas häneltä kotona siitä asiasta.
11 Jisasi'a ke'nona zamire anage huno zamasami'ne, Iza'o ese a'ma netreno aru a'ma erisia ne'mo'a, ese a'mofona kumi hunteno monko avu'avaza hugahie.
Ja hän sanoi heille: kuka ikänä hylkää vaimonsa, ja nai toisen, se tekee huorin häntä vastaan.
12 Hagi mago a'moma neve netreno, aru ve eri snimo'a, monko avu'ava hugahie.
Ja jos vaimo hylkää miehensä ja huolee toiselle, hän tekee huorin.
13 Anante vahe'zagamo'za ne'one mofavreramina Jisasi'ma azanteno asomu huzmantenogu zmavare'za neage'za, amage'ma nentaza disaipol naga'mo'za kezamasu'za azeri amuho osiho hu'naze.
Ja he toivat hänen tykönsä lapsia, että hän heihin rupeais; niin opetuslapset nuhtelivat niitä, jotka heitä toivat.
14 Hianagi Jisasima nezmageno asi vazigeno, anage huno zamasami'ne, Zamazeorita zamatrenke'za osi mofavre'mo'za Nagrite eho. Na'ankure Anumzamofo kumara e'inahu vahe'mofo kuma me'ne.
Mutta kuin Jesus sen näki, närkästyi hän ja sanoi heille: sallikaat lasten tulla minun tyköni, ja älkäät kieltäkö heitä; sillä senkaltaisten on Jumalan valtakunta.
15 Tamage hu'na neramasamue, iza'o Anumzamofo kumama mofavre'moma eneriaza huno e'orisimo'a, uofretfa hugahie.
Totisesti sanon minä teille: jokainen, joka ei Jumalan valtakuntaa ota vastaan niinkuin lapsi, ei hän suinkaan siihen tule sisälle.
16 Jisasi'a anage huteno, ana mofavre'rami zamavareno, azana zamagofetu anteno agafa huno asomu kea huzmante'ne.
Ja hän otti heitä syliinsä, ja pani kätensä heidän päällensä, ja siunasi heitä.
17 Hagi Jisasi'a otino kantega nevigeno mago ne'mo negeno, agareno agafi rena omenereno anage huno hu'ne, knare rempi hurami ne'moka, nankna hanuna manivava asimura erigahue? (aiōnios g166)
Ja kuin hän oli lähtenyt ulos tielle, tuli yksi juosten, lankesi polvillensa hänen eteensä ja kysyi häneltä: hyvä Mestari! mitä minun pitää tekemän, että minä ijankaikkisen elämän perisin? (aiōnios g166)
18 Higeno Jisasi'a anage huno ana nera asami'ne, Na'a higenka kagra knare hu'nane hunka nehane? Mago vahe'mo'e huno knare osu'neanki, Anumzamo Agrake knarera hu'ne.
Niin Jesus sanoi hänelle: miksis sanot minun hyväksi? Ei kenkään ole hyvä, vaan yksin Jumala.
19 Hagi kasegefina ko amanage hu'negenka antahinane, vahe ahe ofrio, rumofo a'enena monko'zana osuo, kumzafa oso, vahera havige huozmanteho, vahezana eri savarira osiho, negrerane negafa kea antahi zanaminka zanamage antegahane hu'negenka antahinane.
Kylläs käskyt tiedät: ei sinun pidä huorin tekemän: ei sinun pidä tappaman: ei sinun pidä varastaman: ei sinun pidä väärää todistusta sanoman: ei sinun pidä pettämän: kunnioita isääs ja äitiäs.
20 Anante ana ne'mo'a Jisasina anage huno asami'ne Rempi hurami ne'moka, osi'ma mani'noretima eno menima ama knarema eana, nagu'areti hu'na maka ana kasegea amage ante'noe.
Mutta se vastasi ja sanoi hänelle: Mestari, nämä kaikki olen minä pitänyt hamasta minun nuoruudestani.
21 Jisasi'a ana nera negeno avesinteno anage hu'ne, Mago'zanku atupa hu'nane, vunka inanknazama ante'nesnana zana, maka zagore ome atrenka eritenka, ana zago erinka zamunte omane vahe nezamigeno, monafinka fenonka'a meno. Ana nehunka kagra, Nagri eme namage'anto.
Mutta kuin Jesus katsahti hänen päällensä, rakasti hän häntä, ja sanoi hänelle: yksi sinulta puuttuu: mene, myy kaikki, mitä sinulla on, ja anna vaivaisille; ja sinulla pitää oleman tavara taivaassa: ja tule, seuraa minua, ottain risti.
22 Ana naneke nentahigeno, avugosamo ruzahe higeno, rama'a afufeno ante'negu rimpagna nehuno atreno oti'no vu'ne.
Mutta hän tuli siitä puheesta murheelliseksi, ja meni pois murheissansa; sillä hänellä oli paljo tavaraa.
23 Vigeno Jisasi'a ome zamage eme zamage nehuno, amanage huno amage'ma nentaza disaipol naga'a zamasmi'ne, Afufenozamine vahe'mo'za Anumzamofo kumapi ufrenaku'ma hanazana, tusi'a amuho hugahaze!
Ja kuin Jesus katsahti ympärillensä, sanoi hän opetuslapsillensa: kuinka työläästi ne, joilla varaa on, tulevat Jumalan valtakuntaan!
24 Anagema hige'za amagema nentaza disaipol naga'mo'za antri ana kegura hu'naze. Hianagi mago'ene Jisasi'a anage huno zamasami'ne, Mofavre naga'mote, Anumzamofo kumapima ufrezamo'a tusi'a amuho hu'ne!
Mutta opetuslapset hämmästyivät näistä hänen sanoistansa. Niin Jesus taas vastaten sanoi: rakkaat pojat! kuinkas työläs on niiden tulla Jumalan valtakuntaan, jotka tavaroihinsa uskaltavat.
25 Kemoli afumo'za nekazamofo kampima ufrenakuma nehazana amuhoa hunozmante. Hianagi afufenone vahe'mo'za Anumzamofo kumapi ufre'naku hanazana, tusi amuho huzmantegahie.
Huokiampi on kamelin käydä neulan silmän lävitse, kuin rikkaan Jumalan valtakuntaan sisälle tulla.
26 Mago'ene antri hu'za tusi zmagogogu nehu'za, zamagra zamagra anage hu'naze, hagi iza manivava manizana erigahie?
Mutta he hämmästyivät vielä sitte sangen suuresti, sanoen keskenänsä: ja kuka taitaa autuaaksi tulla?
27 Hazageno Jisasi'a nezmageno ana kenona amanage huno hu'ne, Vahetfamota amanahu'zana hugara osu'nazanki, Anumzamo'a amane maka'zana hugara hu'ne.
Niin Jesus katsahti heidän päällensä, ja sanoi: ihmisten tykönä on se mahdotoin, mutta ei Jumalan tykönä; sillä kaikki ovat Jumalan tykönä mahdolliset.
28 Higeno Pita'a anage huno Jisasina asmi'ne, ko, tagra mafka'zana atreta kagri kamage'nentone.
Niin Pietari rupesi sanomaan hänelle: katso, me olemme kaikki antaneet ylön, ja seuranneet sinua.
29 Higeno Jisasi'a anage hu'ne, Tamage hu'na neramasamue, iza'o Nagriku'ene Knare Musenkereku'ma huno noma'afi, afuhe'impi, asarahehe'impi, nererampi, nefampi, mofavre'zaga'afi hoza ramima'ama atresimo'a,
Mutta Jesus vastasi ja sanoi: totisesti sanon minä teille: ei ole kenkään, joka jätti huoneen, taikka veljet eli sisaret, taikka isän eli äidin, taikka vaimon eli lapset, taikka pellot, minun ja evankeliumin tähden,
30 ana nona'a maka'zana 100'a agatereno menina ama knafina rama'a e'nerino, rama'a kuma'ene, nefu'zane nesaro'zane nererane mofavre' naga'ane, hoza'ane e'nerisige'za, vahe'mo'za azeri haviza nehanageno, henkama esia knarera manivava asimu erigahie. (aiōn g165, aiōnios g166)
Ellei hän saa jälleen satakertaisesti nyt tällä ajalla huoneita ja veljiä, ja sisaria, ja äitejä, ja lapsia, ja peltoja vastoinkäymisillä, ja tulevaisessa maailmassa ijankaikkisen elämän. (aiōn g165, aiōnios g166)
31 Hianagi rama'amo'za ugagota hu'nenamo'za, henka esnage'za, rama'a henka e'nenamo'za, ugagota hu'za vugahaze.
Mutta monta ensimäistä tulee jälkimäiseksi, ja jälkimäistä ensimäiseksi.
32 Hagi Jerusalemi vu kantega mareri'za nevazageno, Jisasi'a ugota huno vu'ne. Hianagi amagema nentaza naga'mo'za antri nehazageno, zamavaririza vu'naza vahe'mo'za koro hu'naze. Hianagi Jisasi'a 12fu'a amage'ma nentaza disaipol nagara zamare kanti mago'ene zamanteno, agafa huno agrite'ma fore hania zamofo naneke zamasami'ne.
Mutta he olivat tiellä menemässä ylös Jerusalemiin; ja Jesus kävi heidän edellänsä, ja he hämmästyivät, ja seurasivat häntä ja pelkäsivät. Ja hän otti taas ne kaksitoistakymmentä tykönsä ja rupesi heille sanomaan, mitä hänelle tapahtuva oli:
33 Keho, Jerusalemi kumate marerita meni nevunankino, Vahe'mofo Mofavrea azeriza ugagota mono kva vahete'ene kasegere ugota hu'naza vahe zamazampi avrentegahaze. Zamagra ahe friho nehu'za, fegi'a vahe zamazampi avrentegahaze.
Katso, me menemme ylös Jerusalemiin, ja Ihmisen Poika annetaan ylön pappein päämiehille ja kirjanoppineille, ja he tuomitsevat hänen kuolemaan ja antavat ylön hänen pakanoille;
34 Ana vahe'mo'za huhaviza hunente'za, zamavetu ahenente'za sefunemiza, ahe frigahaze. Hianagi tagufa zagekna zupa frinefintira otigahie.
Ja he pilkkaavat häntä, ja pieksävät hänen, ja sylkevät hänen päällensä, ja tappavat hänen; ja kolmantena päivänä hän nousee ylös.
35 Anante tare Zebeti nemofoke Joni'ene Jemisikea Jisasinte e'ne anage hu'na'e, Hurami ne'moka, menima tagrima tavemanesiza hurantogu kantahinego'e?
Niin tuli hänen tykönsä Jakob ja Johannes, Zebedeuksen pojat, sanoen: Mestari! me tahdomme, ettäs meille tekisit, mitä me anomme.
36 Jisasi'a anage hu'ne, Na'a huranantesuegu neha'e?
Niin hän sanoi heille: mitä te tahdotte minua teillenne tekemään?
37 Anage huke asami'na'e, monafima hihamu hanaveka'afima kinima umaninunka tatregeno, mago'mo'a kazantmaga manina, mago'mo'a kaza hoga'a maninogu nehue.
Vaan he sanoivat hänelle: anna toisen meistä istua oikialla ja toisen vasemmalla puolellas sinun kunniassas.
38 Hianagi Jisasi'a anage huno znasami'ne, Tanagra antahitna ketna osu na'azanku nantahinega'e! Tanagra nesua kapufintira negaha'o, hifi tima fresuaza hutna, tina fregaha'o?
Mutta Jesus sanoi heille: ette tiedä, mitä te anotte. Voitteko juoda sen kalkin, jonka minä juon, ja sillä kasteella kastettaa, jolla minä kastetaan?
39 Higeke ana netremoke anage huke Jisasina asami'na'e, tagra amane negahu'e huke hakeno, anante Jisasi'a anage huno znasami'ne, Nagrama nesua kapufintira amane neta, tima frezama nehua tina fregaha'e.
Vaan he sanoivat hänelle: voimme. Niin sanoi Jesus heille: sen kalkin tosin te juotte, jonka minä juon, ja sillä kasteella te kastetaan, jolla minä kastetaan;
40 Hu'neanagi nazantamaga mani'zane, naza hogama mani'zana Nagri'zana omane'ne. Anumzamo'ma huhampri zamanteno, retro'ma huzmanteno erigahazema hu'nea vahe'mo'za erigahaze.
Mutta istua minun oikialla ja vasemmalla puolellani, ei ole minun antamisellani, mutta niille, joille se valmistettu on.
41 Anage nehige'za 10'a amage'ma nentaza disaipol naga'mo'za ana naneke nentahi'za, Jemisine Jonigiznia agafa hu'za zamarimpa aheznante'naze.
Ja kuin ne kymmenen sen kuulivat, rupesivat he närkästymään Jakobin ja Johanneksen tähden.
42 Hagi Jisasi'a mika'amokizmi ke hige'za ageno anage huno zamasmi'ne, Megi'a vahepinti kva vahere hu'za antahizamiza vahe'mo'za ra vahe'zimi nemanizage'za, iza'zo ra zamagima eri'za vahe'mo'za hanave zamireti zmagatere'za kegava hunezmantaze.
Mutta kuin Jesus kutsui heidät tykönsä, sanoi hän heille: te tiedätte, että ne, jotka ovat asetetut kansain päämiehiksi, hallitsevat heitä, ja heidän ylimmäisillänsä on valta heidän ylitsensä.
43 Hu'neanagi tamagra anahuknara osugahaze. Hianagi iza'o ra vahe mani'naku hanimo'a, tamagri amu'nompina eri'za vahe manino.
Mutta ei niin pidä oleman teidän keskenänne; vaan joka teidän seassanne tahtoo suurin olla, se olkaan teidän palvelianne.
44 Iza'o amunotamifintima ugagota huramante'nakuma hanimo'a, mika'motma kazo kazo eriza vahe manigahie.
Ja joka teistä tahtoo tulla ensimäiseksi, hän olkaan kaikkein orja;
45 Ana hu'negu Vahe'mofo Mofavre'mo enena, eri'za erintehogura ome'ne. Hianagi eri'za erino tamagri tamaza nehuno, Agra'a asimura atreno rama'mokizmi miza sezmantenaku e'ne.
Sillä ei myös Ihmisen Poika ole tullut, että häntä palveltaisiin, mutta palvelemaan ja antamaan henkensä lunastuksen hinnaksi monen edestä.
46 Hagi zamagrama Jeriko kumate ehanatite'za, Jisasi'ene amage'ma nentaza disaipol naga'ene tusi'a veamo'za ana kuma atre'za nevazageno, Timeasi nemofo Batamiasi'a avusuhu ne'mo, kamofo ankenarega mani'neno, azama hanagu meme hu'ne.
Ja he tulivat Jerikoon. Ja kuin hän läksi Jerikosta ja hänen opetuslapsensa ja paljo kansaa, niin istui tien ohessa sokia, Bartimeus Timein poika, kerjäten.
47 Hagi ana ne'mo'a antahiama Nazareti Jisasi ne-e hiankema nentahino'a, agafa huno kezatino, Jisasiga Deviti nemofoga nagrira kasunku hunantenka nazahuo!
Ja kuin hän kuuli, että se oli Jesus Natsaretista, rupesi hän huutamaan ja sanomaan: Jesus, Davidin poika, armahda minua.
48 Hage'za rama'a vahe'mo'za kesu'za, kagra tagano hu'naze. Hianagi mago'ene kezatino, Jisasiga Deviti nemofoga nagrira kasunku hunantenka nazahuo!
Ja moni nuhteli häntä, että hän olis ollut ääneti. Mutta hän huusi paljoa enemmin: Davidin Poika, armahda minua.
49 Higeno Jisasi'a nevifinti uotino, Ke hinkeno eno hige'za, zamagra ana avusuhu neku, kagriku ke nehianki krimpamo'a so'e nehinkenka otinka eno hu'za hu'naze.
Ja Jesus seisahti ja käski kutsua häntä. Ja he kutsuivat sokian ja sanoivat hänelle: ole hyvällä mielellä, nouse! hän kutsuu sinua.
50 Ana ne'mo zanra anakreku'a netreno ame huno otino Jisasinte e'ne.
Niin hän heitti pois vaatteensa yltänsä, nousi ja tuli Jesuksen tykö.
51 Higeno anante Jisasi'a anage hu'ne, Na'a hugante'nuegu kave'nesie? Hurami ne'moka, ete navu kenaku nehue.
Ja Jesus vastaten sanoi hänelle: mitäs tahdot, että minä sinulle tekisin? Niin sokia sanoi hänelle: Rabboni, että minä saisin näköni.
52 Higeno, Jisasi'a anage huno asami'ne, Kamentintimo kazeri so'e hianki vuo higeno, ame huno avurgamo'a ete hari higeno amage' avaririno kantega vu'ne.
Mutta Jesus sanoi hänelle: mene, sinun uskos vapahti sinun. Ja hän sai kohta näkönsä jälleen, ja seurasi Jesusta tiellä.

< Maki 10 >