Ruku 21
1 Hagi Jisasi'a ra mono nompi mani'neno kesga huno nezmagege'za, feno vahe'mo'za zagoma ante taferopi ofa zagoa ante'naze.
Mutta kuin hän katsoi, näki hän rikkaat panevan lahjojansa uhri-arkkkuun.
2 Hagi amunte omne kento a'mo'a tare osi zago ana taferopi netregeno negeno,
Hän näki myös köyhän lesken panevan siihen kaksi ropoa.
3 Jisasi'a anage huno hu'ne, Tamage hu'na neramasamue, ama amunte omne kento a'mo'a makamokizmia zamagatereno ante'ne.
Ja sanoi: totisesti sanon minä teille: tämä köyhä leski pani enemmän kuin nämät kaikki.
4 Na'ankure zamagra rama'a antenafinti, taferopina mago'a eme ante'naze. Hianagi ama a'mo'a omnetfa hunefinti, agri'ma aza hanigeno manisiama'a miko ante vagarene.
Sillä kaikki nämät panivat siitä, mitä heillä liiaksi oli, Jumalan uhriski, vaan tämä pani köyhyydestänsä kaiken tavaransa, mikä hänellä oli.
5 Mago'a amagema nentaza disaipol naga'mo'za ra mono noma knare have eri'za noma negiza, vahe'mo'za museza eri'za ementazaza, eriza avasese hunte'naza zantaminku naneke nehazageno, Jisasi'a amanage hu'ne,
Ja kuin muutamat sanoivat hänelle templistä, kuinka kauniilla kivillä ja kappaleilla se kaunistettu oli, niin hän sanoi:
6 Amazama me'negeta negazazana, magokna esigeno'a mago havemo'e huno, mago havemofo agofetura atresageno omanegosianki, ana maka tagna vazitregahaze.
Näitäkö te katselette? Ne päivät pitää tuleman, joina ei pidä kiveä kiven päälle jätettämän, jota ei maahan jaoteta.
7 Hige'za, ana kegu anage hu'za antahige'za, rempi hurami ne'moka, nanknafi anazana fore hugahie? Ana knama atupama hinkeno'a nankna avame'za fore hinketa ketesunkeno anazana fore hugahie?
Niin he kysyivät häneltä ja sanoivat: Mestari, koskas nämät tapahtuvat? ja mikä merkki on, koska nämät tulevat?
8 Jisasi'a anage hu'ne, Tamagra kva huneta atrenkeno mago'a vahe'mo'za havi kantera tamavreza oviho. Na'ankure rama'a vahe'mo'za Nagri nagifina eza anage hugahaze, nagra ana neki, hago knamo'a koftahie hanigeta, tamagra zamage anteta ovutfa hiho.
Hän sanoi: katsokaat, ettei teitä petetä; sillä moni tulee minun nimeeni ja sanoo: minä se olen! aika on kyllä läsnä, älkäät kuitenkaan heitä seuratko.
9 Tamagra ha'ma hanaza agenkene, hazenkeza fore'ma haniazamofo agenkema antahisuta korera osiho, na'ankure ese'zana ana zantamina fore hugahianagi, ame huno vagarekna omegahie.
Mutta kuin te kuulette sotia ja kapinoita, niin älkäät peljästykö; sillä nämät pitää ensin tapahtuman, vaan ei kohta loppu ole.
10 Jisasi mago'ane huno, Mago rankumate vahe'mo'za, mago rankumate vahera hara huntesigeno, mago kinimofo naga'mo, mago kinimofo naga hara hunentesigeno,
Niin hän sanoi heille: kansa nousee kansaa vastaan, ja valtakunta valtakuntaa vastaan.
11 tusi'a imi enerisigeno, mago'a kaziga tusi'a kri fore nehinkeno, mago'a kaziga tusi'a zamaga netenkeno, monarera ruzahu ruzahu avameza fore huno vahera zamazeri zamagogofegahie.
Ja suuret maan vapistukset pitä joka paikassa tuleman, nälkä ja rutto, kauhistukset ja suuret ihmeet taivaasta tapahtuvat.
12 Hu'neanagi anazana fore osu'nena, esera tamagrira tamazeri'za kanonkeve neramami'za, tamavre'za osi mono nompine, kina nompi ome neramante'za, kini vahete'ene kamani vahetera, Nagri nagireku hu'za tamavre'za vugahaze.
Mutta ennen näitä kaikkia heittävät he kätensä teidän päällenne, vainoovat ja antavat ylön teitä synagogiin ja vankiuteen, ja vetävät teitä kuningasten ja esimiesten eteen, minun nimeni tähden.
13 Zamagrama e'inama hanaza zamo'a, mago kankamu tamamisigeta, Nagri nagi nagenkea huama zamagritera hugahaze.
Mutta se tapahtuu teille todistukseksi.
14 Ana hu'negu antahiantahi hakare hutma, inankna hu kehuta tagra'a taguvazigahune hutma osiho.
Niin pankaat nyt se teidän sydämeenne, ettette ennen ajattelisi, kuinka teidän pitää edestänne vastaaman:
15 Na'ankure Nagra nanekema hanaza kene antahintahine tamisugeta, kea hanageno, kema huramantesaza vahe'mo'za, ana kema hanazana eri otregahaze.
Sillä minä annan teille suun ja viisauden, jota ei he voi puhua vastaan eikä seisoa vastaan, kaikki jotka teitä vastaan ovat.
16 Hianagi tamagritami tamarera tamafazane, tamafuhezane, tamagri'a naga'mo'zane, ronetamimozane, komoru hu'za mago'amota tamahe frigahaze.
Niin te myös annetaan ylön vanhimmilta, veljiltä, langoilta ja ystäviltä, ja muutamat teistä he tappavat,
17 Hagi maka'mo'za, tamagrira antahi haviza huramantegahaze. Na'ankure Nagri nagima tamagripi me'neazanteku anara hugahazanagi,
Ja te tulette vihattaviksi kaikilta, minun nimeni tähden.
18 magore huno tamasenifi tamazokamo'a fanane osugahie.
Vaan ei hiuskarvakaan pidä teidän päästänne hukkuman.
19 Tamagrama ana knazampima oti hanavetita vanutma tamasimura erigahaze.
Pitäkäät teidän sielunne kärsivällisyydessä.
20 Hianagi tamagrama negesageno sondia vahe'mo'za Jerusalemi kumama eme regagisagetma, Jerusalemi kuma azeri haviza hu'zamo'a egofta hie hutma antahiho.
Mutta kuin te näette Jerusalemin sotaväeltä piiritettävän, niin tietäkäät, että hänen perikatonsa on lähestynyt.
21 Anama hanigeno'a Judiama mani'naza vahe'mo'za freza agonarega vnageno, rankumamofo amunompi mani'nesamo'za atre'za vinkeno, megiama mani'nesamo'za rankumapina uofreho.
Silloin ne, jotka Juudeassa ovat, paetkaan vuorille, ja jotka hänen keskellänsä ovat, ne lähtekään sieltä ulos, ja jotka maalla ovat, älkään häneen menkö sisälle.
22 Na'ankure ama'i ana kna, Anumzamo kefozazmire nona'a huzmante knagino, maka avontafepi krente'nea kea eama hugahie.
Sillä ne ovat kostopäivät, että kaikki täytettäisiin, mitkä kirjoitetut ovat.
23 Zamu'enema hu'nesaza ananene, ana knafi mofavrema ami nemisaza nagamofonkura nasunku huzmantoe. Na'ankure Anumzamofo tusi'a rimpahe knazamo, ama mopafine vahete'enena egahie.
Mutta voi raskaita ja imettäväisiä niinä päivinä! Sillä suuri vaiva pitää maan päällä oleman ja viha tämän kansan päällä.
24 Hagi bainati kazinu eme zamahe nefri'za, zamavre'za maka kokantega kina ome hunezmantesageno, Jerusalemi kumara megi'a vahe'mo'za zamagiareti regugupa negrisageno, megi'a vahe'mofo knamo'a vagaregahie.
Ja heidän pitää lankeeman miekan terään, ja he viedään vangiksi kaikkinaisen kansan sekaan. Ja Jerusalem pitää tallattaman pakanoilta, siihen asti kuin pakanain aika täytetään.
25 Jisasi'a anage hu'ne, Avame'zana zagerema ikante'ma ofunte fore nehina, mopafina vahe'mokizmia antahintahizmimo'a savri nehina, hanavezmi nomnenkeno, hagerimo kranto kranto huno tusi'a agasasa nerina nentahiza tusi'a kore hugahaze. (Joel 2:31)
Ja merkit pitää oleman auringossa ja kuussa ja tähdissä, ja maassa kansalla ahdistus epäilyksen tähden. Ja meri ja aallot pitää pauhaaman.
26 Mopafima fore'ma hanizamofo nege'za vahe'mo'za zamu evuevu hanige'za traka hu'za masegahaze. Na'ankure monafima me'nea hanave zantamimo'a toretore hinke'za anara hugahaze.
Ja ihmiset maassa pitää nääntymän pelvon ja odottamisen tähden niitä, mitkä maan piirin päälle tulevat; sillä taivaan voimat pitää liikutettaman.
27 Ana nehina Vahe'mofo Mofavremo'a hampompi himamu'ane, tusi'a masa'afi ne-ena kegahaze. (Dan 7:13)
Ja silloin heidän pitää näkemän Ihmisen Pojan tulevan pilvissä suurella voimalla ja kunnialla.
28 Hianagi ana maka'za erigafa huno fore nehinketa, oti hanavetita tamasenia antesga hutma keho. Na'ankure tamagri'ma tamavresia knamo'a egofta nehie.
Mutta kuin nämät rupeevat tapahtumaan, niin katsokaat, ja nostakaat päänne ylös; sillä teidän lunastuksenne silloin lähestyy.
29 Anante Jisasi'a anage huno mago fronka kea zamasmi'ne, Fiki zafare'ene maka ruga'a zafataraminte keta antahita hiho.
Ja hän sanoi heille vertauksen: katsokaat fikunapuuta ja kaikkia puita.
30 Zafamo'ma kasefa asinama regeta, zagegna fore hunaku higeno'e hutma nehaze.
Kuin ne jo puhkeevat, niin te näette ja itse teistänne ymmärrätte, että suvi on jo läsnä.
31 E'inahu avame'zama negesutma, Anumzamofo kumara kofta hie hutma tamagesa antahiho.
Niin myös te, kuin te näette nämät tapahtuvan, tietäkäät, että Jumalan valtakunta on läsnä.
32 Nagra tamage hu'na neramasmue, ama knafi mani'naza veamo'za ofri mani'nesnageno, ana maka'zana fore hugahie.
Totisesti minä sanon teille: ei tämän sukukunnan pidä suinkaan hukkuman, siihenasti kuin nämät kaikki tapahtuvat.
33 Monane mopane fanane hugahianagi, Nagri kemo'a fanane osu mevava hugahie.
Taivas ja maa on hukkuva, vaan minun sanani ei pidä ikänä hukkaantuman.
34 Jisasi'a mago'ane anage hu'ne, Tamagra kva hiho. Ru negi ti neta negineneta, makazana kva huso'e nosuta, tmavufamofo zanku antahintahi hakare hanagi, e'inahuma hanageno'a krifumo zagagafa azeriankna hu'nenigeno, ana knamo'a ame huno onkesageno tamagritera efore hugahie.
Mutta kavahtakaat, ettei teidän sydämenne koskaan raskauteta ylönsyömisestä ja juopumisesta ja elatuksen murheesta, ja se päivä tulee äkisti teidän päällenne.
35 Na'ankure maka ama mopafi mani'naza vahete ana knamo'a efore hugahie.
Sillä se tulee niinkuin paula kaikkein ylitse, jotka koko maan päällä asuvat.
36 Hanki tamagra maka knafina kva hutma maninetma, nunamuna huvava nehutma, hankavetita mani'neta ana maka knazama efore'ma haniana agateneretma, Vahe'mofo Mofavrema esigura avega anteho.
Sentähden valvokaat ja aina rukoilkaat, että te mahdolliset olisitte kaikkia näit välttämään, jotka pitää tapahtuman, ja seisomaan Ihmisen Pojan edessä.
37 Maka mago mago knafina ra mono nompi veara rempi hunezmino, kinagasegeno'a Olivie huza nehaza agonare marerino umanine.
Ja hän opetti päivällä templissä, mutta yöllä meni hän ulos ja oli yötä vuorella, joka kutsutaan Öljymäeksi.
38 Hagi maka vahe'mo'za nanterampi otiza rempima huzamisige'za antahisagu ra mono nompi vutere hu'naze.
Ja kaikki kansa tuli varhain hänen tykönsä templiin, häntä kuulemaan.
