< Ruku 18 >

1 Zamavesra osu maka zupa nunamu hanagu, fronka ke Jisasi'a amagema nentaza disaipol naga'a anage huno zamasami'ne,
Niin hän sanoi myös heille vertauksen, että aina tulee rukoilla ja ei väsyä,
2 Mago rankumatera ke refkohu (jas) kva nera mani'neakino, Anumzamofonku korera nosuno, vahe'mokizmia zmagefenkami netrea nere.
Sanoen: yksi tuomari oli yhdessä kaupungissa, joka ei peljännyt Jumalaa eikä hävennyt ihmisiä.
3 Magora kento ara ana rankumapina mani'nea amo, ke refko nehia kva nete eva eva nehuno, anage hu'ne. Mago vahe'mo nazeri haviza nehianki naza huo hu'ne.
Niin oli myös yksi leski siinä kaupungissa, joka tuli hänen tykönsä, sanoen: auta minua riitaveljeltäni.
4 Mago'a knafina ana a'mofo kea antahi omi'neanagi, henka anage huno agesa antahine. Nagra Anumzamofonkura korera nosu'na, vahe'mokizmia zmagefenkami netroanagi,
Ja ei hän tahtonut kauvan aikaa. Mutta viimein sanoi hän itsellensä: vaikka en minä Jumalaa pelkää, enkä häpee ihmisiä,
5 ama kento a'mo tutu hunenanteno hakare zupa evava nehuno nazeri navesra nehianki, ru evava huno nazeri naveresra hanigi aza hanue hu'ne.
Kuitenkin, että tämä leski vaivaa minua, tahdon minä häntä auttaa, ettei hän viimein tulisi ja nurisisi minua.
6 Ramo'a anage huno zamasmi'ne, Fatgo osu ke refkohu kva nemo'ma hu'nea kegu tamagesa antahiho hu'ne.
Niin Herra sanoi: kuulkaat, mitä tämä väärä tuomari sanoo:
7 Hanki Anumzamo'ma huhampri zmantenea vahe'mo'za, hanine zagene antahigevava nehanageno'a, fatgo avu'avara huno zavikezmia antahino zamaza osugahio?
Eikös Jumalan pitäisi valituita auttaman, jotka yötä ja päivää häntä huutavat, pitäiskö hänen sitä kärsimän?
8 Amanage hu'na neramasamue. Agra ame huno zamasu ragizmanteno zamaza hugahie. Ana hugahianagi Vahe'mofo Mofavremo'ma esuno'a, Agra ama mopafi vahe'mofo zamentintia eme zamagegahifi eme ozamagegahie?
Minä sanon teille: hän auttaa heitä pian. Kuitenkin, kuin Ihmisen Poika on tuleva, löytäneekö hän uskoa maan päältä?
9 Mago'ane fronka kea huno, zamagrazmigu antahi'za tagra fatgo vahe mani'none nehu'za, ruga'amo'za knare osu vahe mani'naze hu'za zamagefenkami netrazamokizmi zamasami'ne,
Niin hän myös sanoi muutamille, jotka itse päällensä uskalsivat, että he olivat hurskaat, ja muita katsoivat ylön, tämän vertauksen:
10 Tare netremoke nunamu hunaku ra mono nompi mareri'na'e. Magora Farisi nere, magora takisi zago e'neria nere.
Kaksi ihmistä meni ylös templiin rukoilemaan, yksi Pharisealainen ja toinen Publikani.
11 Farisi ne'mo'a otineno anage huno agra'agu nunamu hu'ne. Anumzamoka Nagra susu huna muse nehue, mago'a vaheknama osu'na havige huno musufa nesea vaheknara nosuna, kefoza nehaza vahekna osu'na, arave netanaza vahekna nosuna, ama takesi zago eneria ne'kna osu'noe.
Pharisealainen seisoi ja rukoili näin itsellensä: minä kiitän sinua, Jumala, etten minä ole niinkuin muut ihmiset, ryöväri, väärä, huorintekiä, taikka myös niinkuin tämä Publikani.
12 Maka sontamofo agu'afina tare zupa ne'zana a'o nehu'na, maka'zama atrena zagoma erufintira, 10ni'a kevufintira musezana mago kevu refko huna Anumzamoka negamue.
Kahdesti viikossa minä paastoon, ja annan kymmenykset kaikista mitä minulla on.
13 Hianagi takisi zagoma e'neria ne'mo ogantu otino manino monafinka kesga huno nonkeno, kepri huno amimizare nemasagino amanage hu'ne. Kumike vahe mani'noanki Anumzamoka kasuntaginanto huno hu'ne!
Ja Publikani seisoi taampana, eikä tahtonut silmiänsäkään nostaa ylös taivaasen päin, mutta löi rintoihinsa ja sanoi: Jumala, armahda minun syntisen päälleni!
14 Amanage hu'na neramasamue, takisi eneria ne'mo'a Farisi ne'mofona agetereno Anumzamofo avurera fatgo huteno noma'arega vu'ne. Na'ankure agra avufga erisagama hanimofona, Anumzamo'a azeri fenka atregahie. Hianagi iza'o avufama anteramisimofona, Anumzamo'a azeri sga hugahie.
Minä sanon teille: tämä meni kotiansa hurskaampana kuin toinen; sillä jokainen joka itsensä ylentää, se alennetaan, ja joka itsensä alentaa, se ylennetään.
15 Mago'a veamo'za ne'one mofavre'zmia Jisasi zamufare zmavako nehuno, asomu ke huzmantenogu zamavare'za neage'za, amage'ma nentaza disaipol naga'mo'za nege'za, ke zamasu'naze.
Niin he toivat myös hänen tykönsä lapsia, että hän heihin rupeais. Mutta kuin opetuslapset sen näkivät, nuhtelivat he niitä.
16 Hianagi Jisasi'a mofavreramina ke hige'za Agrite azageno amagema nentaza disaipol nagara zamagi huno zamasmi'ne, Zamatrenke'za ne'one mofavreramina Nagrite eho. Kazmia renkanire ozmanteho. Na'ankure Anumzamofo Kumara, e'inahu vahe'mokizmi kuma me'ne.
Mutta kuin Jesus oli heitä kutsunut tykönsä, sanoi hän: sallikaat lasten tulla minun tyköni, ja älkäät heitä kieltäkö; sillä senkaltaisten on Jumalan valtakunta.
17 Tamage hu'na neramasmue, iza'zo ama mofavre'mo'za enerizankna hu'za Anumzamofo Kumama e'orisamo'za, uofregahaze.
Totisesti sanon minä teille: joka ei ota vastaan Jumalan valtakuntaa niinkuin lapsi, ei hän ikinä siihen tule siihen sisälle.
18 Mago afufenone kva ne'mo'a amanage huno Jisasina antahige'ne, Knare Rempi Hurami Ne'moke, nankna hute'na mani vava asimura erigahue? (aiōnios g166)
Ja häneltä kysyi yksi päämiehistä ja sanoi: hyvä Mestari, mitä minun pitää tekemän, että minä ijankaikkisen elämän saisin? (aiōnios g166)
19 Higeno Jisasi'a anage huno kenona ana ne'mofona asmi'ne, Na'a higenka Nagrikura knare hu'nane hunka nehane? Mago vahe'mo'a knarera osu'neanki, Anumzana magokemo knarera hu'ne.
Niin Jesus sanoi hänelle: mitäs minua hyväksi kutsut? Ei ole kenenkään hyvä, vaan yksi, Jumala.
20 Hanki kagra kasegea antahinane, rumofo aro vea avazu osuo. Vahera aheofrio. Maka'zana musufa oso. Ru vahe'mofonkura havigea huonto. Negrerane negafane keznia erizafa huo, hu'nea kea antahinane. Huno Jisasi'a higeno, (Eks-Ati 20:12-16, Diu-Kas 5:16-20)
Käskysanat sinä tiedät: ei sinun pidä huorin tekemän: ei sinun pidä tappaman: ei sinun pidä varastaman: ei sinun pidä väärää todistusta sanoman: kunnioita isääs ja äitiäs.
21 ana kva ne'mo'a mofavre mani'na enoregatira ana mika kesegea amage ante'na e'noe, huno higeno,
Niin hän sanoi: nämät kaikki olen minä minun nuoruudestani pitänyt.
22 Jisasi'a ana ke antahiteno amanage huno ana ne'mofona asmi'ne, Mago zantfa atupara hu'nane, maka zanka'a zagore atrenka zago erinka, zamunte omne vahe nezamigeno, monafi fenonka'a mesigenka enka eme namage anto.
Kuin Jesus sen kuuli, sanoi hän hänelle: yksi sinulta vielä puuttuu: myy kaikki, mitä sinulla on ja vaivaisille, niin sinulla pitä oleman tavara taivaassa: ja tule, seuraa minua.
23 Hianagi ama ana naneke nentahino, rimpagna afufenoma'agura hu'ne. Na'ankure agra tusi'a afufeno antenegu ana hu'ne.
Vaan kuin hän sen kuuli, tuli hän murheelliseksi; sillä hän oli sangen rikas.
24 Jisasi'a ana nemofo negeno anage hu'ne, Fenozmine vahe'mo'za Anumzamofo Kumapima vunaku'ma hanazana tusi'a maraguzatigahaze!
Mutta kuin Jesus näki hänen murheissansa olevan, sanoi hän: kuinka työläästi rikkaat tulevat Jumalan valtakuntaan;
25 Na'ankure kemorimo'za fru hu'za nekazamofo kampina ufregahazanagi, afufenone vahe'mo'za tusi'a maraguzati'za Anumzamofo Kumapina ufregahaze.
Sillä huokiampi on kamelin käydä neulan silmän lävitse, kuin rikkaan tulla Jumalan valtakuntaan.
26 Anampi mani'naza vahe'mo'za ana ne'kuma asamia kema nentahiza, hagi iza manivava asimura erigahie hu'za antahige'naze?
Niin he sanoivat, jotka sen kuulivat: ja kuka taitaa autuaaksi tulla?
27 Hianagi Jisasi'a anage hu'ne, Maka'zama vahe'mota osugazana, Anumzamo'a amne hugahie higeno,
Mutta hän sanoi: ne mitkä ovat mahdottomat ihmisten tykönä, ne ovat mahdolliset Jumalan tykönä.
28 Pita'a amanage huno hu'ne. Ko, mika zantia atreta, Kagri kamage anteta neone.
Niin Pietari sanoi: katso, me jätimme kaikki ja seurasimme sinua.
29 Higeno Jisasi'a anage huno zamasami'ne, Tamage hu'na neramasamue, magomo'a noma'o nenarono, afu aganano, nererano nefano, mofavre'ama Anumzamofo Kumaku'ma huno atresimo'a,
Vaan hän sanoi heille: totisesti sanon minä teille: ei ole kenkään, joka jätti huoneen taikka vanhemmat taikka veljet taikka emännän taikka lapset Jumalan valtakunnan tähden,
30 amama mani'nea knafina rama'azantmi e'nerino, henkama esia knafina monarera, manivava asimura erigahie. (aiōn g165, aiōnios g166)
Joka ei paljoa enempää saa tällä ajalla jällensä, ja tulevaisessa maailmassa ijankaikkisen elämän. (aiōn g165, aiōnios g166)
31 Jisasi'a 12fu'a amage'nentaza disaipol naga'a zmavrekanti anteno, anage huno zamasami'ne, Antahiho, Tagra Jerusalemi kumate marerita vanunkeno, maka kema kasnampa vahe'mo'za, Vahe'mofo Mofavregu hu'za kre'naza kemofo avufa'a fore hugahie.
Ja hän otti tykönsä ne kaksitoistakymmentä, ja sanoi heille: katso, me menemme Jerusalemiin, ja kaikki pitää täytettämän mitkä prophetailta Ihmisen Pojasta kirjoitetut ovat.
32 Na'ankure megi'a vahe zamazampi avare amisageno, azanva ke hunente'za, azeri haviza nehu'za, avetu ahentegahaze.
Sillä hän annetaan ylön pakanoille, ja pilkataan, ja häväistään, ja syljetään.
33 Ana nehu'za, sefu amite'za, ahefrisageno friteno, ete tagufa knazupa otigahie.
Ja kuin he ovat hänen ruoskineet, tappavat he hänen, ja kolmantena päivänä on hän nouseva ylös.
34 Hianagi amage'ma nentaza disaipol naga'mo'za fritena otigahue hiankemofo agafa'amo'a frakino oku'a me'nege'za, ana kemofo agafa'a antahi amara osu'naze.
Ja ei he mitään näistä ymmärtäneet. Ja tämä puhe oli heiltä niin peitetty, ettei he ymmärtäneet, mitä sanottiin.
35 Jisasi'ma Jeriko kumate vugofa nehigeno, mago avusuhu ne'mo kamofo ankenarega meme nehuno mani'neno,
Niin tapahtui, kuin hän Jerikoa lähestyi, että yksi sokia istui tien vieressä kerjäten,
36 antahigeno rama'a vahe enevazageno, naza fore nehie? huno zmantahigege'za,
Ja kuin hän kuuli kansan käyvän ohitse, kysyi hän, mikä se olis?
37 zamagra asami'za, Nazareti kumateti ne' Jisasi enevie nehazageno,
He sanoivat hänelle: Jesus Natsarealainen tästä meni.
38 Ranke huno kezatino, Jisasio Deviti Nemofoga kasuntginanto! Higeno,
Ja hän huusi ja sanoi: Jesus, Davidin Poika, armahda minua!
39 kotama vaza vahe'mo'za ana ke nentahi'za kesu'za, kea osunka kagira hamunkinka manio hu'naze. Hianagi mago'ane kezatino, Deviti Nemofoga kasuntginanto!
Niin ne, jotka menivät ohitse, toruivat häntä vaikenemaan. Mutta hän huusi sitä enemmin: Davidin Poika, armahda minua!
40 Jisasi'a neviretira anante uotino, kehinkeno eno hige'za, ana nera ome avare'za erava'o hazageno, anage huno antahige'ne.
Niin Jesus seisahti ja käski häntä taluttaa tykönsä. Ja kuin hän lähestyi, kysyi hän häneltä,
41 Na'a huganteku hugenka nehane? Higeno, Ramoka ete navua keso'e hanuegu nehue!
Sanoen: mitäs tahdot, että minun pitää sinulle tekemän? Hän sanoi: Herra, että minä näköni jälleen saisin.
42 Higeno Jisasi'a anage huno asmi'ne. Kamentintimo kazeri hari hianki kavua ko higeno,
Ja Jesus sanoi hänelle: ole näkevä! sinun uskos autti sinua.
43 avurgamo'a ame huno anante hari higeno, ete knare huno negeno, Jisasina amage'anteno nevuno, Anumzamofo agi erisaga nehige'za, miko vahe'mo'za nege'za zamagranena Anumzamofo agi erisaga hu'naze.
Ja hän sai kohta näkönsä, ja seurasi häntä, ja kunnioitti Jumalaa. Ja kaikki kansa, jotka sen näkivät, kiittivät Jumalaa.

< Ruku 18 >