Jasi Vahere 16
1 Mago zupa Samsoni'a Filistia vahe kumate Gaza vuno mago savri a' mani'negeno ome keno ana a'ene umase'ne.
Niin Simson meni Gassaan, ja hän näki siellä porton ja meni sen luo.
2 Hagi Gaza kumate vahe'mo'zama Samsoni'ma ana a'enema emase'ne naneke'ma nentahi'za, ana kumara avazagi kagi'za ana kumamofo kafantera kafona ante'za kenagera mani'naze. Ana kenagera ranke'nankea osu akohe'za mani'ne'za amanage hu'naze, Kafonteta mani'nesunkeno ko'matanigeno esnigeta ahegahune.
Kun gassalaisille kerrottiin, että Simson oli tullut sinne, niin he piirittivät hänet ja väijyivät häntä koko yön kaupungin portilla. Mutta he olivat hiljaa koko yön, ajatellen: "Kun aamu valkenee, surmaamme hänet".
3 Hianagi Samsoni'a kenage amu'nompi otino vuno rankuma'mofo vihu kafane, kafama azeri'nea zafanena maka akasi zuzu huno afunte eri konefino Hebroni tava'onte me'nea agonafi mareri'ne.
Ja Simson makasi siellä puoliyöhön asti. Mutta puoliyön aikana hän nousi, tarttui kaupungin portin oviin ja molempiin pihtipieliin, nosti ne salpoineen paikaltansa, asetti hartioilleen ja vei ne sen vuoren laelle, joka on vastapäätä Hebronia.
4 Hagi anama huteno'a mago'a kna evutegeno Soreki agupofi nemania a' agi'a Dilailae nehaza a' kenunu huno avesinte'ne.
Sen jälkeen hän rakastui erääseen Soorekin laaksossa asuvaan naiseen, jonka nimi oli Delila.
5 Ana'ma higeno'a Filistia kumate kva vahe'mo'za ana a'te e'za amanage eme hu'naze, Samsonina inampi hanave'a me'nefi masavenke hunka revatga hugeno negasamino, inankna huta azerita anakigahumpi kasamina azerita anakimneno. Hagi e'inama hananketa magoke magokemota 1tausen 100'a silva zago kamitere hugahune.
Niin filistealaisten ruhtinaat tulivat naisen luo ja sanoivat hänelle: "Viekoittele hänet ja ota selko, missä hänen suuri voimansa on ja miten voisimme voittaa hänet, että saisimme hänet sidotuksi ja masennetuksi; niin me annamme sinulle kukin tuhat ja sata hopeasekeliä".
6 Hagi Dilaila'a amanage huno Samsonina antahige'ne. Muse hugantoanki nasamio, inampi hanaveka'a me'ne? Inankna hanageno hanaveka'a omanesige'za kazeri'za anakigahazafi nasamio?
Silloin Delila sanoi Simsonille: "Ilmaise minulle, missä sinun suuri voimasi on ja miten sinut voidaan sitoa ja masentaa".
7 Anagema higeno'a Samsoni'a amanage huno kenona hu'ne, Atima negraza kasefa nofi'ma 7ni'a eri'za nagare nazante'ma anakinageno'a hankaveni'a omnesige'na, amne vahekna hugahue.
Simson vastasi hänelle: "Jos minut sidotaan seitsemällä tuoreella jänteellä, jotka eivät ole kuivuneet, niin minä tulen heikoksi ja olen niinkuin muutkin ihmiset".
8 Anagema higeno'a Filistia kumate kva vahe'mo'za atima negraza nofira kasefa 7ni'a eri'za Dilailana eme amizageno, Samsonina agare azantera rugagi rugagi huno anakinte'ne.
Niin filistealaisten ruhtinaat toivat naiselle seitsemän tuoretta jännettä, jotka eivät olleet kuivuneet, ja hän sitoi hänet niillä.
9 Ana hunteno ana a'mo'a mago'a vahera zamavareno ana nomofo agu'a hunaraginte'nefinka frakizamanteteno, amanage huno Samsoninkura hu'ne, Samsoniga Filistia vahera ama aze! Hianagi Samsoni'a ana nofira tevefima krenegeno'ma temramrama hiaza huno rukampru hutre'ne. Ana higeno hankave'ama me'neama'a ke'za eriforera osu'naze.
Mutta sisähuoneessa hänellä istui väijyjiä. Ja hän sanoi hänelle: "Filistealaiset ovat kimpussasi, Simson!" Silloin tämä katkaisi jänteet, niinkuin katkeaa tulen kärventämä rohdinlanka. Ei siis päästy hänen voimansa perille.
10 Hagi anante Dilaila'a amanage huno Samsonina asami'ne, Ko kagra kizazokogo ke hunantenka havige hu'nane. Hagi muse hugantoanki, inankna hu'za anaki kantegahazafi nasamio?
Ja Delila sanoi Simsonille: "Katso, sinä olet pettänyt minut ja valhetellut minulle. Ilmaise nyt minulle, miten sinut voidaan sitoa."
11 Anagema higeno'a Samsoni'a amanage huno kenona hu'ne, Mago'a kasefa nofinu'ma anaki antrokoma hunante'nageno'a hankaveni'a omnesige'na amne vahekna hugahue.
Niin hän sanoi hänelle: "Jos minut sidotaan uusilla köysillä, joilla ei ole tehty työtä, niin minä tulen heikoksi ja olen niinkuin muutkin ihmiset".
12 Anage higeno mago'a vahe'mo'za nompi frakiza mani'nazageno, Dilaila'a kasefa nofitami erino agare azantera anakinteteno amanage hu'ne, va'i Samsoniga, Filistia vahe'mo'za kahenaku aze, higeno'a, Samsoni'a kukena hati nofi'ma erikano hiankna huno ana nofira rukano hutre'ne.
Niin Delila otti uudet köydet, sitoi hänet niillä ja sanoi hänelle: "Filistealaiset ovat kimpussasi, Simson!" Ja sisähuoneessa istui väijyjiä. Mutta hän katkaisi ne käsivarsistaan niinkuin langan.
13 Anante Dilaila'a anage huno Samsonina asmi'ne, Kagra renevatga hanke'na nagazegu hue, hagi menina tamage hunka nasamio, higeno Samsoni'a huno, Kagra 7ni'a za'za nazokama erinka strini nofi'ma nezagi'za masinifi rusi nehunka nilima erinka ahentrakoma hanankeno, hanaveni'a omnena, amne vahekna hu'na manigahue.
Niin Delila sanoi Simsonille: "Sinä olet tähän asti minua pettänyt ja valhetellut minulle; ilmaise minulle, miten sinut voidaan sitoa". Niin hän vastasi hänelle: "Jos kudot minun pääni seitsemän palmikkoa kankaan loimiin".
14 Anagema higeno'a, Samsoni'ma mase'neama'agu azokara erino 7ni'a aragafa hanenteno, azoka'ma anaki nilinu eri hankavenetino amanage hu'ne, va'i Samsoniga Filistia vahe'mo'za kahenaku aze, higeno'a Samsoni'a mase'nefintira otino ana nofi'ene nilinena azokapintira eri avazu hutre'ne.
Ja hän löi ne lujaan iskulastalla. Sitten hän sanoi hänelle: "Filistealaiset ovat kimpussasi, Simson!" Kun hän heräsi unestansa, repäisi hän irti iskulastan ja loimet.
15 Ana'ma higeno'a Dilaila'a amanage hu'ne, Kagu'amo'ma nagri'enema omne'negenka nahigenka kavesinegantoe hunka nehane? Kagra 3'a zupa kizazokago kea hunantenka hankaveka'a inampi me'ne nagrira onasami'ne.
Niin nainen sanoi hänelle: "Kuinka sinä saatat sanoa: 'Minä rakastan sinua', vaikka sydämesi ei ole minun kanssani? Jo kolme kertaa olet pettänyt minut etkä ole minulle ilmaissut, missä sinun suuri voimasi on."
16 Hagi Dilaila'ma maka knama anagema huva huvama higeno'a, Samsoni'a anankema antahizankura tusi avesra nehuno,
Ja kun hän joka päivä ahdisti häntä sanoillansa ja vaivasi häntä, niin hän kiusautui kuollakseen
17 anante hufra'ma nekiazana maka hufore huno Dilailana amanage huno asami'ne, Kasema nantetegati'ma e'neana nazokara taga osu'noe. Na'ankure Anumzamofo eri'za vahe manigahane huno nenrera rimpafima mani'nogeno ko huhamprinante'ne. Hagi nazoka'ma tagama hanugeno'a hankaveni'a omanesige'na amne vahekna hugahue.
ja paljasti hänelle koko sydämensä ja sanoi hänelle: "Ei ole partaveitsi minun päätäni koskettanut, sillä minä olen Jumalan nasiiri äitini kohdusta asti; jos minun hiukseni ajetaan, niin voimani poistuu minusta, ja minä tulen heikoksi ja olen niinkuin kaikki muutkin ihmiset".
18 Hagi Dilaila'ma kegeno'ma Samsoni'ma agu'areti'ma huama'ma huno maka oku'ama me'neazama asamigeno'a, amanage huno Filistia kva vahe'tamintega kea atregeno vu'ne. Ete mago'ane eho. Na'ankure agra hago agu'areti huno maka oku'zama'a huama huno nasami'ne. Anagema higeza Filistia kva vahe'tmimo'za zagone zamazampina eri'ne'za ete emareri'naze.
Kun Delila huomasi, että hän oli paljastanut hänelle koko sydämensä, niin hän lähetti kutsumaan filistealaisten ruhtinaat sanoen: "Nyt tulkaa, sillä hän on paljastanut minulle koko sydämensä". Niin filistealaisten ruhtinaat tulivat hänen luoksensa tuoden mukanaan rahat.
19 Hagi Dilaila'a amote Samsonina azeri avukoko higeno mase'negeno, mago ne'ku higeno eazamo 7ni'a ragafa'a eme taga huno vazagetetre'ne. E'inama hutegeno'a, Dilaila'a Samsonina ata hoza nemigeno hankave'a omane'ne.
Ja hän nukutti hänet polvilleen ja kutsui miehen, joka leikkasi hänen päänsä seitsemän palmikkoa. Niin hän alkoi saada hänet masennetuksi, ja hänen voimansa poistui hänestä.
20 Hagi Dilaila'a amanage hu'ne, va'i Samsoniga Filistia vahe'mo'za kahe'naku aze, huno'ma higeno'a, Samsoni'a mase'nefintira otino, ko'ma nehuaza hu'na ruvakanegahue huno hu'ne. Hianagi Ra Anumzamo'ma agri'ma atre'no vu'nea zana ontahi'ne.
Ja Delila sanoi: "Filistealaiset ovat kimpussasi, Simson!" Kun hän heräsi unestaan, niin hän ajatteli: "Kyllä minä selviydyn niinkuin aina ennenkin ja pudistan itseni vapaaksi". Eikä hän tiennyt, että Herra oli poistunut hänestä.
21 Hagi ana'ma hige'za Filistia vahe'mo'za azeri'za tarega avurga reragati atrete'za avre'za Gaza kumate vu'za bronsire seni nofi'nu agare azantera anakintazageno kina nompi witi refuzafu nepeno mani'ne.
Silloin filistealaiset ottivat hänet kiinni ja puhkaisivat hänen silmänsä. Ja he veivät hänet Gassaan ja kytkivät hänet vaskikahleisiin, ja hänen täytyi jauhaa vankilassa.
22 Hianagi ana azoka'ma vazagatetre'naza azokamo'a ete agafa huno hage'ne.
Mutta hiukset rupesivat jälleen kasvamaan hänen päähänsä sen jälkeen, kuin ne olivat ajetut.
23 Hagi Filistia kva vahe'mo'za emeritru hu'za Dagonie nehaza havi anumzazimirera ofa nehu'za musena hu'za amanage hu'naze, Tagri anumzantimo'a ha' vahetia Samsonina tazampi avrente hu'za hu'naze.
Niin filistealaisten ruhtinaat kokoontuivat uhraamaan suurta uhria jumalalleen Daagonille ja iloa pitämään, sillä he sanoivat: "Meidän jumalamme on antanut vihollisemme Simsonin meidän käsiimme".
24 Hagi Filistia vahe'mo'za Samsonima nege'za anumzazimimofo agi erisga nehu'za amanage hu'naze, Vahe'tima zamahe hana'ma nehuno mopatima eri havizama hu'nea nera Samsonina anumzantimo avreramigeno menina tagri hanavefi mani'ne.
Kun kansa näki hänet, niin he ylistivät jumalaansa, sillä he sanoivat: "Meidän jumalamme on antanut käsiimme vihollisemme, maamme hävittäjän, sen, joka surmasi meistä niin monta".
25 Hagi aka tima nenazageno antahintahi zamimo'ma savari'ma hige'za amanage hu'naze, Samsonina avre atiraminkeno mago'aza huno tazeri musena hino, hu'za hazageno Samsonina kina nompintira avre atirami'za noma azeri'nea zafaramimofo amu'nompi ome antageno oti'neno mago'azana huno zamazeri musena hu'ne.
Ja kun heidän sydämensä olivat tulleet iloisiksi, niin he sanoivat: "Noutakaa Simson huvittamaan meitä". Niin Simson noudettiin vankilasta huvittamaan heitä. Ja he asettivat hänet seisomaan pylvästen väliin.
26 Hagi ana'ma hazageno'a azante'ma azeri'nea nehaza ne'kura Samsoni'a amanage hu'ne, Navrenka noma azeri'nea zafare vuge'na nazana avako hu'na namagena renti ha'neno.
Silloin Simson sanoi palvelijalle, joka piti kiinni hänen kädestään: "Päästä minut tunnustelemaan pylväitä, joiden varassa rakennus on, nojatakseni niihin".
27 Higeno ana nompina Filistia kva vahe'mo'zane veamo'za avite'nageno, nomofo agofetura 3 tauseni'a vea'naza mani'ne'za negazageno, Samsoni'a zamazeri musena hu'ne.
Mutta huone oli täynnä miehiä ja naisia; myöskin kaikki filistealaisten ruhtinaat olivat siellä, ja katolla oli noin kolmetuhatta miestä ja naista katselemassa, kuinka Simson heitä huvitti.
28 Hagi Samsoni'a amanage huno Ra Anumzamofontega nunamuna hu'ne, Ra Anumzamoka mago'ene antahinaminka hanavea namio, muse hugantoanki hankavea namige'na Filistia vahera zamahe'na navurgama reragati'nazarera nagonagea haneno.
Silloin Simson huusi Herraa ja sanoi: "Herra, Herra, muista minua ja vahvista minua ainoastaan tämä kerta, oi Jumala, niin että saisin filistealaisille yhdellä kertaa kostetuksi molemmat silmäni!"
29 Hagi Samsoni'a anagema nehuno'a noma vazisga hu'nea zafararemofo amu'nompi otino azana kantigama ana zafararente rentinti nehuno,
Sitten Simson kiersi käsivartensa molempien keskipylväiden ympäri, joiden varassa rakennus oli, toisen ympäri oikean ja toisen ympäri vasemman käsivartensa, ja painautui niitä vastaan.
30 Samsoni'a amanage hu'ne, Filistia vahe'ene frisue, huno nehuno ana zafararena hanavetino retufegeno ana nomo'a pasaru huno maka kva vahe'ene, ana nompima mani'naza vahera zamahe vagare'ne. Ana higeno nefrino'ma zamahe'nea vahe'mofo nampamo'a, amanema mani'neno'ma zamahe'nea vahe'mofo nampana agatere'ne.
Ja Simson sanoi: "Menköön oma henkeni yhdessä filistealaisten kanssa!" Ja hän taivuttautui eteenpäin niin rajusti, että rakennus luhistui ruhtinasten ja kaiken siinä olevan kansan päälle. Ja kuolleita, jotka hän surmasi kuollessaan, oli enemmän kuin niitä, jotka hän oli surmannut eläessään.
31 Hagi ana'ma hutege'za, afuhezane naga'amo'za vu'za avufga'a omeri'za mareri'za Zorane Estaoli kumatremofo amu'nompi nefa Manoa matipi eme asente'naze. Hagi Samsoni'a 20'a kafufi kva mani'neno Israeli vahera keagazimia refko huzmante'ne.
Niin hänen veljensä ja koko hänen isänsä perhe menivät ja ottivat hänet ja veivät ja hautasivat hänet Soran ja Estaolin välille, hänen isänsä Maanoahin hautaan. Hän oli ollut tuomarina Israelissa kaksikymmentä vuotta.
