Joni 17
1 Hagi Jisasi'a ana naneke huvareteno, Agra kesga huno monafi negeno amanage hu'ne, Nenfaga hago kna (aua) eforehie, Negamofona ra agi amigeno, Negamofo anazanke huno, Kagrira rankagi kamino.
Näitä puhui Jesus, ja nosti silmänsä taivasta päin ja sanoi: Isä, hetki tuli, kirkasta sinun Poikas, että sinun Poikas kirkastais myös sinun!
2 Maka vahete kvahu hihamu ami'nane, ana hankeno maka ami'nana vahera, Agra zamaza huno manivava mani'za zamigahie. (aiōnios g166)
Niinkuin sinä annoit hänelle vallan kaiken lihan päälle, antaa ijankaikkisen elämän kaikille, jotka sinä hänelle annoit. (aiōnios g166)
3 Ama'i manivava mani'zane hu'za, zamagra kage'za antahi'za nehu'za, magoketfa tamage Anumzane nehu'za, Jisas Kraisi huntankeno e'ne huza keza antahiza hugahaze. (aiōnios g166)
Mutta tämä on ijankaikkinen elämä, että he sinun ainoan totisen Jumalan tuntisivat, ja jonkas lähetit, Jesuksen Kristuksen. (aiōnios g166)
4 Nagra ama mopafi Kagri kagi eri ra nehu'na, Nagri'ma eri'za erio hunka nami'nana eri'zana hago eri vagare'noe.
Minä kirkastin sinun maan päällä: minä täytin sen työn, jonkas minulle annoit tehdäkseni.
5 Menina Nenfaga, Kagra kaziga navrento, korapa'ma mopa fore osu'nere mani'neta hu'no'a konariri zampi, Kagrane umanisu'e. (Eks-Utr 3:14.)
Ja nyt Isä, kirkasta sinä minua itse tykänäs sillä kirkkaudella, joka minulla sinun tykönäs oli ennenkuin tämä maailma olikaan.
6 Nagra Kagri kagi kagenkeka'a kokankoka vahe'pinti'ma avare nami'nana vahera zamasmi ama hu'noe. Zamagra Kagrika'a vahe maninagenka Kagra Nagrira nami'nane. Hagi zamagra keka'a antahi'za amage ante'naze.
Minä ilmoitin sinun nimes ihmisille, jotkas minulle maailmasta annoit: he olivat sinun, ja minulle sinä ne annoit, ja sinun sanas he kätkivät.
7 Menina maka nami'nana zankura, Kagra nami'nane hu'za ke'za antahi'za hugahaze.
He tiesivät nyt kaikki olevan sinusta, mitkä sinä minulle annoit.
8 Na'ankure Kagrama nasmi'nana kea Nagra zamasmi'noe. Zamagra anankea eneri'za Nagrikura tamage Agriteti e'ne nehu'za, Agra huntegeno e'ne hu'za zamentinti hu'naze.
Sillä ne sanat, jotka sinä minulle annoit, annoin minä heille; ja he ne ottivat vastaan, ja totisesti tunsivat minun sinusta lähteneen, ja uskoivat, että sinä minun lähetit.
9 Nagra, zamagri zamagi' eri'na nunamuna nehue. Nagra kokankoka vahe zamagi' eri'na nosue, hagi Nagri'ma nami'nana vahe zamagi' eri'na nunamuna nehue. Na'ankure zamagra Kagri suza mani'naze.
Minä rukoilen heidän edestänsä: en minä maailman edestä rukoile, vaan niiden edestä, jotka sinä minulle annoit, että he ovat sinun omas.
10 Hagi maka Nagri vahe'mo'za Kagri vahere, maka Kagri vahera Nagri vahere, ana vahe'mo'za Nagrira ra nagi nenamize.
Ja kaikki minun omani ovat sinun, ja sinun omas ovat minun: ja minä olen kirkastettu heissä.
11 Mago'ene Nagra ama mopafina omanigahue, zamagrazmi ama mopafina manigahaze. Hige'na Nagra Kagritega neoe. Ruotge hunana Nenfaga, Kagrama ante nami'nana nagifi zamagu vazisanke'za, tagrama mago huno'ankna hu'za zamagra mago hugahaze.
En minä silleen ole maailmassa, mutta he ovat maailmassa, ja minä tulen sinun tykös. Pyhä Isä! kätke niitä, jotka sinä minulle annoit, sinun nimes tähden, että he olisivat yksi niinkuin mekin!
12 Nagra zamagranema mani'nena, Kagri kagire manisnaze hu'na zamagu'vazina kva huzmante'noe. Kagrama nami'namokizmia mago'mo'a fanane osu'ne, hianagi magoke'mofo fanane hinogura huhamprinte'ne, ana hanigeno Anumzamofo avontafe'mo hu'nea kantera avufa'a fore hugahie. (Sam-Zga 41:9)
Kuin minä olin heidän kanssansa maailmassa, niin minä kätkin heitä sinun nimessäs: ne, jotkas minulle annoit, kätkin minä, ja ei niistä kenkään kadonnut, vaan se kadotuksen lapsi, että Raamattu täytettäisiin.
13 Hu'neanagi Nagra, Kagrite menina ne-e'na, ama mopafina Nagra amanahu kea nehuankino, Nagri muse zamo'a (joy) zamagripi avitegahie.
Mutta nyt minä tulen sinun tykös ja puhun näitä maailmassa, että heissä olis minun iloni täydellinen.
14 Nagra, Kagri nanekea ko zamasmi'noe, huge'za mopa kagi'afi vahe'mo'za zamesra huzmante'naze, na'ankure zamagra ama mopafi vahera omani'naze, Nagrama ama mopafi vahe'ma omani'noa kna hu'naze.
Minä annoin heille sinun sanas, ja maailma vihasi heitä; sillä ei he ole maailmasta, niinkuin en minäkään maailmasta ole.
15 Nagra ama mopareti zamavare atrogura nosue, hagi havi ne'mofo azampinti zamazeri anovazisanegu nehue.
En minä rukoile, ettäs heitä ottaisit pois maailasta, vaan ettäs heitä pahasta varjelisit.
16 Zamagra ama mopafi vahera omani'naze. Nagra'enena anahu hu'na, ama mopafi vahera omani'noe.
Ei he ole maailmasta, niinkuin en minäkään maailmasta ole.
17 Tamage kefi zamazeri avusese hunka zamazeri otage huo. Kagri keka'amo'a tamage me'ne.
Pyhitä heitä totuudessas! Sinun puhees on totuus.
18 Kagrama hunantanke'na ama mopafina e'noankina, Nagra ana zanke hu'na mopa kagi'afi hunezmantoe.
Niinkuin sinä minun lähetit maailmaan, niin minä myös lähetin heidät maailmaan,
19 Nagra zamagri huzmeri'na avusese hu'na mani otage hu'noe, ana nehuanki'za zamagranena anazanke hu'za Kagrite avusese nehu'za, tamage hu'za mani otage hugahaze.
Ja minä pyhitän itseni heidän tähtensä, että hekin olisivat totuudessa pyhitetyt.
20 Nagrima namage nentaza disaipol nagakuke hu'na nunamuna nosue, hagi ke'ni'a huama nehzage'za, Nagrite zamentinti hanaza naga'enenku nehue,
Mutta en minä ainoasti heidän edestänsä rukoile, vaan myös niiden edestä, jotka heidän sanansa kautta uskovat minun päälleni:
21 ana hanige'za zamagra maka'mo'za magoke hu'za, Nenfaga, Nagrane mago huta mani'no'a kna hu'za, Tagra ene mago hu'za zamagra mani'nesage'za, kokankokati vahe'mo'za nege'za, Kagra hunantankena e'noe hu'za zamentinti hugahaze.
Että he kaikki yhtä olisivat, niinkuin sinä Isä minussa olet ja minä sinussa, että hekin meissä niin yhtä olisivat: että maailma uskois sinun minua lähettäneeksi.
22 Kagrama hanavema Nagri nami'nana hanavea, Nagra zamagri zami'noe. Tagrama mago huta mani'no'a kna hu'za manisazegu zami'noe.
Ja minä annoin heille sen kunnian, jonka sinä minulle annoit, että he yhtä olisivat, niinkuin mekin yhtä olemme.
23 Nagra zamagripi manugenka, Kagra, Nagripi mani'nane, hanige'za zamagra magoke zamarimpa hu'za manigahaze. Ana hananke'za ama mopafi vahe'mo'za nege'za, Kagra hunantankena ama mopafina e'noe hu'za keza antahiza nehanagenka, Nagri'ma kavesi nante'nana kna hunka, zamavesi nezmantane huza keza antahiza hugahaze.
Minä olen heissä ja sinä minussa, että he niin yhdessä täydelliset olisivat, ja maailma tietäis, että sinä minun lähetit, ja että sinä heitä rakastit, niinkuin sinä minua rakastit.
24 Nenfaga, Nagri'ma nami'nana vahe'zaga, Nagrama manisufi manisazegu nave'nesie. Ana hu'ne'za Nagri'ma nami'nana hanavea kesaze, na'ankure Kagra korapa mopa omne'nea knafi, Nagrira kavesinantenka kagu'a antenka hanavea nami'nane.
Isä, minä tahdon, että kussa minä olen, siellä nekin olisivat minun kanssani, jotka sinä minulle antanut olet: että he minun kunniani näkisivät, jonkas minulle annoit; sillä sinä rakastit minua ennenkuin maailman perustus laskettu oli.
25 Fatgo Nenfaga, kokankoka vahe'mo'za kage'za antahi'za osugahazanagi, Nagra kage'na kantahi'na hu'noe, hagi amama namage'nentaza naga'moza Kagra hunantakena e'noe hu'za keza antahiza nehaze.
Vanhurskas Isä! ei maailma sinua tuntenut, mutta minä tunsin sinun, ja nämät ymmärsivät, että sinä minun lähetit.
26 Nagra, Kagri kagi'a hu'ama hu'na zamagrira nezmasamue, hagi'na mago'ene hagerfi'na hu'ama hu'na zamasmigahue. Kavesima nenantana kavesi zamo'a, zamagri zamagu'afi mesige'na, Nagra anazanke hu'na zamagripi manigahue.
Ja minä julistin heille sinun nimes, ja vielä julistan: että se rakkaus, jolla sinä minua rakastit, heissä olis, ja minä myös heissä.
