< Jovu 32 >

1 Jopuna 3'a rone'amo'za agri kere'ma ru'enema kenona hunte'zankura zamavaresra hu'naze. Na'ankure Jopu'ma agra'agu'ma huama huno, hazenkeni'a omane'neanki fatgo hu'na mani'noe huno'ma hu'nea zanku anara hu'naze.
Niin ne kolme miestä lakkasivat vastaamasta Jobia, että hän piti itsensä hurskaana.
2 Hianagi mago nehazave nera, Barakeli nemofokino agi'a Elihu'e. Ana hu'neankino agra Rami nagapinti nekino, Jopuna tusi arimpa ahente'ne. Na'ankure agrama agesama antahiana Anumzamo'a agri kumiku huno knazana nemianagi, nagafare Jopu'a huamara huno tamage hago kumi hu'nogeno Anumzamo'a knazana nenamie hunora nosie nehuno, Jopuna arimpa ahente'ne.
Mutta Elihu Barakelin poika Busista, Ramin sukukunnasta, vihastui Jobin päälle, että hän piti sielunsa hurskaampana Jumalaa,
3 Ana nehuno Jopuna 3'a rone'a raminku'ene tusi arimpa ahezamante'ne. Na'ankure Jopu nanekere'ma kenona hunte so'ema nosu'za, Jopu'a hazenke hu'negeno Anumzamo'a knazana nemie hu'zama, hazenke'amofo agafama ke'za eri fore'ma osaza zanku anara hu'ne.
Ja närkästyi kolmen ystävänsä päälle, ettei he mitään vastausta löytäneet, ja kuitenkin tuomitsivat Jobin.
4 Elihu'a agra nehazave mani'negu huno kea osu mani'nege'za, Jopuna 3'a rone'amo'za zamagra ranra vaheki'za, Jopu'enena keaga vugote'za hu'naze.
Sillä Elihu odotti niinkauvan kuin he puhuivat Jobin kanssa, että he olivat vanhemmat häntä.
5 Hianagi ana ranra naga'mo'zama Jopu nanekere'ma mago'enema kenona huontaza zankura, tusi arimpa ahe'ne.
Kuin Elihu näki, ettei vastausta ollut kolmen miehen suussa, vihastui hän.
6 Ana higeno Buzi kumateti ne' Barakeli nemofo Elihu'a amanage hu'ne, Nagra kasefa vahe manugeta tamagra ranra vahe mani'nazagu nagazegu nehu'na koro hu'na ke'nima huama huzankura ete azeri'noe.
Ja näin vastasi Elihu Barakelin poika Busista ja sanoi: minä olen nuori, ja te olette vanhat, sentähden minä häpesin ja pelkäsin osoittaa teille minun taitoani.
7 Nagrama antahuana rama'a kafuma hu'naza vahe'mota knare antahi'zana huama hugahaze hu'noane. Na'ankure knare antahi'zamo'a e'inahu vahepinti ne-e.
Minä ajattelin: puhukaan vuodet, ja vanhuus osoittakoon taitonsa.
8 Hianagi Anumzamo'a avamu'a huhu huvazigeno vahepina avamu'a mani'neankino, ana avamumo hige'za ama' antahi'zane vahera mani'naze.
Mutta henki on ihmisessä; ja Kaikkivaltiaan henki tekee hänen ymmärtäväiseksi.
9 Mago'a zupa ranra vahe'mo'za knare antahi'zana e'norizage'za, mago'a zupa kafuzmimo'ma rama'a hu'nea vahe'mo'za fatgo huno'ma refakohu avu'ava'zana antahi amara osu'naze.
Suuret ei ole taitavimmat, eikä vanhat ymmärrä, mikä oikeus on.
10 E'ina hu'negu nagranena antahintahini'a Jopuga menina kasami'za huanki antahio.
Sentähden minäkin puhun. Kuulkaat minua: minäkin osoitan tietoni.
11 Tamagrama keagama nehuta knare'nare antahintahima erinteta kema hugantugama hazankea, akohe'na mani'ne'na antahi'noe.
Katso, minä olen odottanut teidän puhuissanne, minä olen ottanut teidän ymmärryksestänne vaarin, siihenasti että te olisitte osanneet oikeuden.
12 Nagra nagesama ante so'ema hune'na keagatamima antahufina, magomo'e huno Jopunkura havige hie hunora huama huonte'ne. Ana nehutma Jopu'ma hia nanekerera kenona huonte'naze.
Ja minä olen ottanut teistä vaarin; ja katso, ei ole yksikään teistä Jobia nuhdellen voittanut, eli hänen sanaansa vastata taitanut.
13 Hagi tamagra amanage huta osiho, Jopuna agri knare antahi'zamo'a tagri antahi'zana agatereankino, agri kerera vahe'mo'a kenona huontesnianki, Anumzamoke kenona huntesie.
Ettette sanoisi: me olemme löytäneet taidon; että Jumala on hänen hyljännyt, ja ei yksikään muu.
14 Jopu'a nagranena keaga osu'neanki tamagranenke keaga hu'ne. Hagi nagranema keagama hiresina, tamagrama kenonama huntazankna hu'na kenona huontosine.
Sillä ei hän ole minua vastaan puhunut, enkä minä vastaa häntä niinkuin te puhuitte.
15 Hagi tamagrira keagatamia omanegetma antahintahi hakare nehuta, Jopu'ma hia nanekerera kenona huonte'naze.
He pelkäävät, ja ei taida silleen mitään vastata, eikä mitään puhua.
16 Hianagi tamagrama kenona osu, akoheta zazate'ma manizaza hu'na nagranena akohe'na manigahufi? I'o.
Että minä olen odottanut, ja ei he taida mitään puhua; vaan he vaikenivat, ja ei enää vastaa mitään.
17 Nagranena antahintahini'a huama hu'na Jopuga kasamigahue.
Niin minä vastaan kuitenkin osani, ja osoitan tietoni.
18 Na'ankure rama'a naneke nagu'afina avite'neanki'na nagu'amo'ma huama huo huno'ma nazeri otisanige'na huama hugahue.
Sillä minä olen niin täynnä sanoja, että minun henkeni ahdistaa minun vatsaani.
19 Hagi nagri nagu'afina mememofo avufgareti'ma tro'ma hu'naza tintafepima kasefa waini tima ante'nazageno'ma me'neno ruhavahavu huno rupro hunaku'ma hiaza nagu'amo'a hu'ne.
Katso, minun vatsani on niinkuin viina, jonka henki ei avattu ole, joka uudet leilit särkee.
20 Hanki nagra menima kasaminaku'ma hanua nanekema kasamisnugeno'a narimpamo'a fru hugahie. Hagi menina nagu'afima avi'mate'nea nanekea hugaho hugahue.
Minun täytyy puhua, että minä saisin henkeni vetää: minun täytyy avata huuleni ja vastata.
21 Nagra mago vahe'mofo kazigagera antene'na agrikera azana nosu'na, mago vahera havigea hu'na husga huontegahue.
En minä muotoa katso, enkä ihmisen mielen perään puhu.
22 Hagi nagrama havigema nagiteti'ma hu'na vahe'ma husga hunte'zante'ma knare'ma hu'noresi'na, nagri'ma tro'ma hunante'nea Anumzamo'a nagrira nazeri fanane hiresine.
Sillä en minä tiedä (jos minä niin teen), että minun Luojani tempaa äkisti minun pois.

< Jovu 32 >