Jovu 31

1 Hanki nagrama navuma kezani'afima mago huvempa kema hu'noana, mago mofa'ma negesuna havi antahintahia e'orisnue hu'na huvempa hu'noe.

"Minä olen tehnyt liiton silmäini kanssa: kuinka voisinkaan katsoa neitosen puoleen!

2 E'inahu havi avu'ava'zama hanugeno'a, manisgama hu'nea Hankavenentake Anumzamo'a ana havi avu'ava zanirera havi mizana namigahie.

Minkä osan antaisi silloin Jumala ylhäältä, minkä perintöosan Kaikkivaltias korkeudesta?

3 Havizama hu'za refkoma hu so'ema nosaza vahera Anumzamo'a knaza nezamino, kumi'ma haza vahetera hazenkeza atregeno ne-e.

Tuleehan väärälle turmio ja onnettomuus väärintekijöille.

4 Ana nehuno maka zama hua zampina Anumzamo'a avua anteno nenageno, nagama rerakaure'na vuana nenage.

Eikö hän näkisi minun teitäni ja laskisi kaikkia minun askeleitani?

5 Nagra mago vahera havigea hu'na revataga nosu'na, havige zantera nagia re'na ovu'noe.

Jos minä ikinä valheessa vaelsin, jos jalkani kiiruhti petokseen,

6 Atrenkeno Anumzamo'a navu'navazania erinteno, fatgoma huno refko'ma nehia sigerire negeno refko huno nageno. Na'ankure nagrama fatgo navu'nava zama nehuana Agrake keno antahino hu'ne.

punnitkoon minut Jumala oikealla vaa'alla, ja hän on huomaava minun nuhteettomuuteni.

7 Hagi Anumzamofo kama atre'na hazama negre'na, navumo kea zante'ma havi antahintahima hu'na kumi'ma hu'nesnua kumiro, mago'a kumi'enema hu'nesnuana,

Jos minun askeleeni poikkesivat tieltä ja minun sydämeni seurasi silmiäni tahi tahra tarttui minun käsiini,

8 atrenkeno nagrama hankre'nesnua ne'zana, ru vahe'mo'za vasage'za neho. Hagi nagrama hankre'nesnua avimzana eri tasagi hutreho.

niin syököön toinen, mitä minä kylvän, ja minun vesani revittäköön juurinensa.

9 Hagi mago a'ma nege'na havi antahintahima eri'nesnuano, tvaonire'ma nemanisnia ne'mofo a'ma nege'na kenunuma hu'nesanuana,

Jos minun sydämeni hullaantui toisen vaimoon ja minä väijyin lähimmäiseni ovella,

10 atrenkeno nagri a'mo'a ru vemofo a' nemanina, ru venenemo'za a'ni'a ante'za maseho.

niin jauhakoon oma vaimoni vieraalle, ja halailkoot häntä muut;

11 Hagi nagra mago vemofo a'enema hazenkema hu'nesanuana, nagra'a tusi nagaze eri nami'noanki'na, ana kumi'ma hu'nesua zantera mizama'a nagra'a erigahue.

sillä se olisi ollut ilkityö ja raskaasti rangaistava rikos,

12 E'i ana kumi'mo'a, mago tevegna hu'neankino, tevava huno nevuno, teve kumapi vugahie. Ana hu'neankino ana maka'zama ante'noa zana, tevemo te fanene hugahie.

tuli, joka kuluttaisi manalaan saakka ja hävittäisi kaiken saatuni.

13 Hagi ko'ma nagri eri'za venenemozane a'nemo'zanema, knazamima eri'za neazage'nama, knazazamima e'orinesnuana,

Jos minä pidin halpana palvelijani ja palvelijattareni oikeuden, kun heillä oli riita minun kanssani,

14 inankna hu'na Anumzamofo avurera nagra keagafina otigahue? Inankna hunka eri'za vaheka'a kegava hu'nane huno Anumzamo'ma nagenokama hanige'na, na'ane hu'na kenona huntegahue?

niin mitä minä tekisin, jos Jumala nousisi, ja mitä vastaisin hänelle, jos hän kävisi tutkimaan?

15 Na'ankure Anumzamo'a Agrake nagri'ene eri'za vahe'ni'anena, antatimofo arimpafina tro hurante'ne.

Eikö sama, joka äidin kohdussa loi minut, luonut häntäkin, eikö sama meitä äidin sydämen alla valmistanut?

16 Hagi zamunte omane vahe'mo'zama mago'a zanku'ma kema nehazage'na, i'ora osu'na amne nezami'na, kento a'nanemo'zama zamazama hanuegu'ma nagrite'ma zamavuma nentazage'na amne zamaza nehu'na,

Olenko minä kieltänyt vaivaisilta heidän toivomuksensa ja saattanut lesken silmät sammumaan?

17 nagragukera ontahi'noanki megusa mofavreramina, ne'zana refko hu'na zami'noe.

Olenko syönyt leipäpalani yksinäni, orvonkin saamatta syödä siitä?

18 Nagra osi'ma mani'noregati'ma eno meninte'ma e'neana, megusa mofavre nagara nafa zamigna hu'na kegava hunezmante'na, kento a'nane nagara zamaza hu'na e'noe.

En, vaan nuoruudestani saakka minä kasvatin häntä niinkuin oma isä ja äitini kohdusta asti minä holhosin häntä.

19 Hagi nonkumazmima omne vahe'ma kukenagu'ma atupa'ma nehazage'na, kukena nezami'na, mago'a zanku'ma atupa'ma nehaza vahera kukenane nakreku'enena zami'noe.

Jos minä näin menehtyväisen vaatteetonna ja köyhän verhoa vailla,

20 Ana nehu'na zamazeri amuhoma hanigu sipisipi azokateti'ma trohu'naza nakre kura zamuge'za antani'za amuhogu'ma nehu'za musema nehu'za, nagrira husga hunante'naze.

jos hänen lanteensa eivät minua siunanneet eikä hän saanut lämmitellä minun karitsaini villoilla,

21 Hagi keaga refkohu ne'mo'a, nagri kaziga antegahie nehu'na, nagra keagafina oti'na megusa mofavre naga'ma keagama huzmantesnuana,

jos minä puin nyrkkiä orvolle, kun näin puoltani pidettävän portissa,

22 nazamo'a nazo'nafinti rutasagi huramigahie.

niin irtautukoon olkapääni hartiastani, ja murtukoon käsivarteni sijoiltansa.

23 Na'ankure nagrama koro'ma nehuana, Anumzamo'a knazana atreni'geno eme nazeri haviza hugahie hu'na nentahue. Hagi Anumzamo'ma hankaveareti'ma nazeri havizama nehaniana, nagrira amuhazani'a omane'ne.

Sillä silloin olisi minun peljättävä turmiota Jumalalta, enkä kestäisi hänen valtasuuruutensa edessä.

24 Hagi nagra zagofina amuha zani'a nonte'na, golimo'a naza hugahie hu'na namentintia nosue.

Jos minä panin uskallukseni kultaan ja sanoin hienolle kullalle: 'Sinä olet minun turvani',

25 Nagra'a nazapinti'ma erifore hu'na ante'noa zago fenokura navufga erisga nosu'na,

jos iloitsin siitä, että rikkauteni oli suuri ja että käteni oli saanut paljon hankituksi,

26 monare'ma me'neno nerea zagere'ene ikamo'ma knare zantfama huno remsama nehige'na monora huonte'na,

jos katsellessani aurinkoa, kuinka se loisti, ja kuuta, joka ylhänä vaelsi,

27 e'i ana zantera mago narimpa hu'na monora hunonte'na, nzantetira zanahe'na antakora osu'noe.

sydämeni antautui salaa vieteltäväksi ja käteni niille suudelmia heitti,

28 Hanki nagrama anama hu'nesanuana kumi hu'noankino, kema refko'ma hunantesnia nemo'a knaza namigahie. Na'ankure onagamu monafinkama nemania Anumzamofontera havige hu'na eri fraki'nogu anara hugahie.

niin olisi sekin raskaasti rangaistava rikos, sillä minä olisin kieltänyt korkeuden Jumalan.

29 Hagi ha' vahe'nimo'zama knazampima mani'nazage'na nezamage'na, nagra musena nehu'na zamagizana ore'noe.

Olenko iloinnut vihamieheni vahingosta, riemusta hykähtänyt, kun häntä onnettomuus kohtasi?

30 Ana nehu'na magore hu'na zamazeri haviza hu nanekea hu'na kumira nosu'na, havizama hunante'nazarera nona osu'noe.

En ole sallinut suuni syntiä tehdä, kiroten vaatia hänen henkeänsä.

31 Hagi nagri nompima nemaniza eri'za vahe'nimo'za hu'za, maka eri'za vahe'a ne'zana nezamino magore huno zamatrege'za amnea novaza ne' mani'ne hu'za nagrikura nehaze.

Eikö täydy minun talonväkeni myöntää, että kukin on saanut lihaa yllin kyllin?

32 Nagra ozamageno'a vahe'ma nonire'ma azage'na magore hu'na zamatroge'za megira omase'nazanki, kahana anagi hagaro nehu'na, zamavare nompi antoge'za maka zupa mase'naze.

Muukalaisen ei tarvinnut yötä ulkona viettää; minä pidin oveni auki tielle päin.

33 Mago'a vahe'mo'zama nehazaza hu'na kumi'ni'a nagu'afina eri frakinaku hu'noanagi, anara osu'noe.

Olenko ihmisten tavoin peitellyt rikkomuksiani, kätkenyt poveeni pahat tekoni,

34 Hagi rama'a vahe'mo'zama nenage'za, kiza zokago kema hunenantesage'za, naga'nimo'zama eme nasami'zankura korera hu'na nompina omani'noe.

säikkyen suurta joukkoa ja kaiken heimon ylenkatsetta peljäten, niin että pysyin hiljaa, ovestani ulkonematta?

35 Hagi nagra nagesama antahuana, nagrama nehuankema mago vahe'mo'ma agesama anteno antahiresina knare hisine. Nagra nazanko avona ama antoanki atre'nenkeno Hankavenentake Anumzamo negeno kenona hunanteno. Hagi mago vahe'mo'ma nagri'ma keagama hunantenaku'ma hanuno'a avompi krenteno.

Oi, jospa joku kuuntelisi minua! Katso, tuossa on puumerkkini! Kaikkivaltias vastatkoon minulle! Jospa saisin riitapuoleni kirjoittamaan syytekirjan!

36 Anama hanige'na muse nehu'na ana avona nazo'nare erigofi'na vano nehu'na, kini fetori'ma hiaza hu'na nasenire antanigahue.

Totisesti, olkapäälläni sitä kantaisin, sitoisin sen päähäni seppeleeksi.

37 Ana nehu'na kini vahe'mofo mofavremo'ma hiaza hu'na, Anumzamofo avuga uoti'na nagra'ama maka navu'nava zama hu'nesanuana ome eri ama hu'na asamigahue.

Tekisin hänelle tilin kaikista askeleistani ja astuisin hänen eteensä niinkuin ruhtinas.

38 Hagi mopa'nimo'ma haviza hu'nane huno'ma keagama hunantenigeno, hoza tinkamo'a tusi zavi'netenigeno,

Jos peltoni huusi minua vastaan ja sen vaot kaikki itkivät,

39 mago vahe'mofo hozafinti ne'za musufa sege, ana hozamofo nefa ahe frige'ma hu'nesanuana,

jos kulutin sen voiman maksamatta ja saatoin sen haltijat huokaamaan,

40 anama eri nafa'ama hu'nesanua mopafina witimo'a ohesianki ave've trazamoke hageno marenerisanigeno, amne tra'zamo balimofo nona erino hageno marerigahie. Ama ana nanekema huvagareteno'a, Jopua kea osu'ne.

niin kasvakoon nisun sijasta orjantappuroita ja ohran sijasta rikkaruohoa." Tähän päättyvät Jobin puheet.