Jovu 31

1 Hanki nagrama navuma kezani'afima mago huvempa kema hu'noana, mago mofa'ma negesuna havi antahintahia e'orisnue hu'na huvempa hu'noe.

Minä olen tehnyt liiton silmäini kanssa, etten minä katsoisi neitseen päälle.

2 E'inahu havi avu'ava'zama hanugeno'a, manisgama hu'nea Hankavenentake Anumzamo'a ana havi avu'ava zanirera havi mizana namigahie.

Mutta mitä Jumala ylhäältä antaa minulle osaksi ja Kaikkivaltias korkialta perinnöksi?

3 Havizama hu'za refkoma hu so'ema nosaza vahera Anumzamo'a knaza nezamino, kumi'ma haza vahetera hazenkeza atregeno ne-e.

Eikö väärän pitäisi näkemän senkaltaista vaivaisuutta, ja pahantekiän senkaltaista surkeutta kärsimän?

4 Ana nehuno maka zama hua zampina Anumzamo'a avua anteno nenageno, nagama rerakaure'na vuana nenage.

Eikö hän näe minun teitäni ja lueskele kaikkia minun askeleitani?

5 Nagra mago vahera havigea hu'na revataga nosu'na, havige zantera nagia re'na ovu'noe.

Olenko minä vaeltanut turhassa menossa, eli minun jalkani kiiruhtaneet petokseen?

6 Atrenkeno Anumzamo'a navu'navazania erinteno, fatgoma huno refko'ma nehia sigerire negeno refko huno nageno. Na'ankure nagrama fatgo navu'nava zama nehuana Agrake keno antahino hu'ne.

Punnitkaan hän minua oikialla vaa'alla, niin Jumala ymmärtää minun vakuuteni.

7 Hagi Anumzamofo kama atre'na hazama negre'na, navumo kea zante'ma havi antahintahima hu'na kumi'ma hu'nesnua kumiro, mago'a kumi'enema hu'nesnuana,

Jos minun askeleeni ovat poikenneet tieltä, ja minun sydämeni seurannut silmiäni, ja jotakin riippunut minun käsissäni,

8 atrenkeno nagrama hankre'nesnua ne'zana, ru vahe'mo'za vasage'za neho. Hagi nagrama hankre'nesnua avimzana eri tasagi hutreho.

Niin minä kylväisin ja toinen söis, ja minun sikiäni hukkuis juurinensa.

9 Hagi mago a'ma nege'na havi antahintahima eri'nesnuano, tvaonire'ma nemanisnia ne'mofo a'ma nege'na kenunuma hu'nesanuana,

Jos minun sydämeni on vietelty vaimon perään, ja olen väijynyt lähimmäiseni ovella,

10 atrenkeno nagri a'mo'a ru vemofo a' nemanina, ru venenemo'za a'ni'a ante'za maseho.

Niin minun emäntäni häväistäkään muilta, ja muut maatkaan hänen;

11 Hagi nagra mago vemofo a'enema hazenkema hu'nesanuana, nagra'a tusi nagaze eri nami'noanki'na, ana kumi'ma hu'nesua zantera mizama'a nagra'a erigahue.

Sillä se on häpiä ja paha työ tuomarien edessä;

12 E'i ana kumi'mo'a, mago tevegna hu'neankino, tevava huno nevuno, teve kumapi vugahie. Ana hu'neankino ana maka'zama ante'noa zana, tevemo te fanene hugahie.

Sillä se olis tuli joka polttais kadotukseen, ja kaiken minun saatuni peräti hukuttais.

13 Hagi ko'ma nagri eri'za venenemozane a'nemo'zanema, knazamima eri'za neazage'nama, knazazamima e'orinesnuana,

Jos olen katsonut ylön palveliani eli palkkapiikani oikeuden, riidellessänsä minun kanssani,

14 inankna hu'na Anumzamofo avurera nagra keagafina otigahue? Inankna hunka eri'za vaheka'a kegava hu'nane huno Anumzamo'ma nagenokama hanige'na, na'ane hu'na kenona huntegahue?

Mitä minä sitte tekisin kuin Jumala nousee? eli mitä minä vastaisin häntä, kuin hän kostaa?

15 Na'ankure Anumzamo'a Agrake nagri'ene eri'za vahe'ni'anena, antatimofo arimpafina tro hurante'ne.

Eikö hän ole tehnyt häntä, joka minunkin äitini kohdussa teki? ja on meidät molemmat kohdussa valmistanut.

16 Hagi zamunte omane vahe'mo'zama mago'a zanku'ma kema nehazage'na, i'ora osu'na amne nezami'na, kento a'nanemo'zama zamazama hanuegu'ma nagrite'ma zamavuma nentazage'na amne zamaza nehu'na,

Olenko minä kieltänyt tarvitsevaisilta, mitä he minulta ovat pyytäneet, ja antanut leskein silmät heikoksi tulla?

17 nagragukera ontahi'noanki megusa mofavreramina, ne'zana refko hu'na zami'noe.

Olenko minä syönyt palani yksinäni, ettei orpo ole myös siitä syönyt?

18 Nagra osi'ma mani'noregati'ma eno meninte'ma e'neana, megusa mofavre nagara nafa zamigna hu'na kegava hunezmante'na, kento a'nane nagara zamaza hu'na e'noe.

Sillä nuoruudestani olen minä ollut niinkuin isä, ja hamasta äitini kohdusta olen minä mielelläni holhonnut.

19 Hagi nonkumazmima omne vahe'ma kukenagu'ma atupa'ma nehazage'na, kukena nezami'na, mago'a zanku'ma atupa'ma nehaza vahera kukenane nakreku'enena zami'noe.

Jos minä olen nähnyt jonkun hukkuvan, ettei hänellä ollut vaatetta, ja sallinut käydä köyhän peittämättä;

20 Ana nehu'na zamazeri amuhoma hanigu sipisipi azokateti'ma trohu'naza nakre kura zamuge'za antani'za amuhogu'ma nehu'za musema nehu'za, nagrira husga hunante'naze.

Jos ei hänen lanteensa ole siunannut minua, kuin hän minun lammasnahoillani lämmitettiin;

21 Hagi keaga refkohu ne'mo'a, nagri kaziga antegahie nehu'na, nagra keagafina oti'na megusa mofavre naga'ma keagama huzmantesnuana,

Jos olen nostanut käteni orpoja vastaan, ehkä minä näin minun voimallisena porteissa olevan;

22 nazamo'a nazo'nafinti rutasagi huramigahie.

Niin kaatukoon minun hartiani lapaluiltani, ja minun käsivarteni särkyköön luinensa.

23 Na'ankure nagrama koro'ma nehuana, Anumzamo'a knazana atreni'geno eme nazeri haviza hugahie hu'na nentahue. Hagi Anumzamo'ma hankaveareti'ma nazeri havizama nehaniana, nagrira amuhazani'a omane'ne.

Sillä Jnmalan rangaistus on minulle vavistukseksi, ja en taida hänen korkeuttansa välttää.

24 Hagi nagra zagofina amuha zani'a nonte'na, golimo'a naza hugahie hu'na namentintia nosue.

Olenko minä asettanut kullan turvakseni? ja sanonut puhtaalle kullalle: sinä olet minun uskallukseni?

25 Nagra'a nazapinti'ma erifore hu'na ante'noa zago fenokura navufga erisga nosu'na,

Olenko minä iloinnut tavarani paljoudesta, ja että käteni paljon riistaa koonneet ovat?

26 monare'ma me'neno nerea zagere'ene ikamo'ma knare zantfama huno remsama nehige'na monora huonte'na,

Olenko minä katsonut valkeutta, koska se kirkkaasti paisti, ja kuuta, koska se täydellinen oli?

27 e'i ana zantera mago narimpa hu'na monora hunonte'na, nzantetira zanahe'na antakora osu'noe.

Onko minun sydämeni salaa minua vietellyt, suuta antamaan kädelleni?

28 Hanki nagrama anama hu'nesanuana kumi hu'noankino, kema refko'ma hunantesnia nemo'a knaza namigahie. Na'ankure onagamu monafinkama nemania Anumzamofontera havige hu'na eri fraki'nogu anara hugahie.

Joka myös vääryys on tuomarien edessä; sillä niin olisin minä kieltänyt Jumalan ylhäältä.

29 Hagi ha' vahe'nimo'zama knazampima mani'nazage'na nezamage'na, nagra musena nehu'na zamagizana ore'noe.

Olenko minä iloinnut viholliseni vastoinkäymisestä? taikka riemuinnut, että onnettomuus tuli hänen päällensä?

30 Ana nehu'na magore hu'na zamazeri haviza hu nanekea hu'na kumira nosu'na, havizama hunante'nazarera nona osu'noe.

Sillä en minä antanut minun suuni syntiä tehdä, sadatellakseni hänen sieluansa.

31 Hagi nagri nompima nemaniza eri'za vahe'nimo'za hu'za, maka eri'za vahe'a ne'zana nezamino magore huno zamatrege'za amnea novaza ne' mani'ne hu'za nagrikura nehaze.

Eivätkö miehet, jotka minun majassani ovat, sanoisi: jospa emme hänen lihastansa ravittaisi?

32 Nagra ozamageno'a vahe'ma nonire'ma azage'na magore hu'na zamatroge'za megira omase'nazanki, kahana anagi hagaro nehu'na, zamavare nompi antoge'za maka zupa mase'naze.

Muukalaisen ei pitänyt yötä ulkona oleman; vaan vaellusväelle avasin minä oveni.

33 Mago'a vahe'mo'zama nehazaza hu'na kumi'ni'a nagu'afina eri frakinaku hu'noanagi, anara osu'noe.

Olenko minä niinkuin ihminen peittänyt minun pahuuteni, salatakseni minun vääryyttäni?

34 Hagi rama'a vahe'mo'zama nenage'za, kiza zokago kema hunenantesage'za, naga'nimo'zama eme nasami'zankura korera hu'na nompina omani'noe.

Olenko minä hämmästynyt suurta joukkoa? eli olenko minä sukulaisteni ylönkatsetta peljännyt? ollut ääneti, ja en mennyt ovesta ulos?

35 Hagi nagra nagesama antahuana, nagrama nehuankema mago vahe'mo'ma agesama anteno antahiresina knare hisine. Nagra nazanko avona ama antoanki atre'nenkeno Hankavenentake Anumzamo negeno kenona hunanteno. Hagi mago vahe'mo'ma nagri'ma keagama hunantenaku'ma hanuno'a avompi krenteno.

Kuka antais minulle kuultelian, että Kaikkivaltias kuulis minun pyyntöni, että joku kirjoittais kirjan minun asiastani;

36 Anama hanige'na muse nehu'na ana avona nazo'nare erigofi'na vano nehu'na, kini fetori'ma hiaza hu'na nasenire antanigahue.

Niin minä ottaisin sen hartioilleni, ja sitoisin ympärilleni niinkuin kruunun.

37 Ana nehu'na kini vahe'mofo mofavremo'ma hiaza hu'na, Anumzamofo avuga uoti'na nagra'ama maka navu'nava zama hu'nesanuana ome eri ama hu'na asamigahue.

Minä ilmoittaisin hänelle minun askeleini luvun, ja niinkuin ruhtinas kantaisin sen edes.

38 Hagi mopa'nimo'ma haviza hu'nane huno'ma keagama hunantenigeno, hoza tinkamo'a tusi zavi'netenigeno,

Jos minun maani huutais minua vastaan, ja sen vaot kaikki ynnä itkisivät;

39 mago vahe'mofo hozafinti ne'za musufa sege, ana hozamofo nefa ahe frige'ma hu'nesanuana,

Jos minä olen sen hedelmän maksamatta syönyt, ja tehnyt peltomiesten elämän työlääksi;

40 anama eri nafa'ama hu'nesanua mopafina witimo'a ohesianki ave've trazamoke hageno marenerisanigeno, amne tra'zamo balimofo nona erino hageno marerigahie. Ama ana nanekema huvagareteno'a, Jopua kea osu'ne.

Niin kasvakoon minulle nisuista orjantappuria ja ohrista pahoja ruohoja. Jobin sanat loppuvat.