Jovu 18

1 Hagi anante Suha kumate ne' Bildati'a amanage hu'ne,

Sitten suuhilainen Bildad lausui ja sanoi:

2 Jopuga zazate nanekea hunka vane. Kagrama tagriku'ma kenonama hurantesiema hanunka kagesa antahinka nanekea huo.

"Kuinka kauan te asetatte sanoille ansoja? Tulkaa järkiinne, sitten puhelemme.

3 Hanki kagrama antahinana, tagra bulimakao afu mani'nompi? Hagi kagrama antahinana tagra kagri kavurera antahi'za omane vahe mani'none.

Miksi meitä pidetään elukkain veroisina, olemmeko teidän silmissänne tylsät?

4 Hagi kagrira tusi krimpa ahenigenka kazokara vararegahananagi, e'i ana krimpa ahe'zamo'a, mopa eri rukrahera osugahie. Huge ana krimpa ahe'zamo'a, have agona erinkria osegahie.

Sinä, joka raivossasi raatelet itseäsi-sinunko tähtesi jätettäisiin maa autioksi ja kallio siirtyisi sijaltansa?

5 Tamage huno kefo avu'ava'ma nehaze vahetmimofo tavi'mo'a asu hanigeno, akrukruma huno nerea tevemo'a ru'enena akrukru hunora ontegosie.

Ei, jumalattomain valo sammuu, eikä hänen tulensa liekki loista.

6 Hanki seli noma'afima neresia tavi'mo'a ome hanintiri nehanigeno, ana nompima hantinte'neni'a tavimo'a asu hugahie.

Valo pimenee hänen majassansa, ja hänen lamppunsa sammuu hänen päänsä päältä.

7 Hanki kefo avu'ava'ma nehia vahe'mo'ma ko'ma hanave'a me'negeno'ma afete'ma agiama renakenerea zana osugahianki, tava'onte renakeregahie. Hanki ru vahe'ma zamazeri haviza hu' antahintahima retro'ma nehia antahintahimo, agrira azeri haviza hugahie.

Hänen väkevät askeleensa supistuvat ahtaalle, ja hänen oma neuvonsa kaataa hänet maahan.

8 Kefo avu'ava'ma nehia vahera kukomo azenerigeno, agri'a agiamo avreno vigeno kerifina uneramie.

Sillä hänen omat jalkansa vievät hänet verkkoon, hän käyskentelee katetun pyyntihaudan päällä.

9 Hagi krifuma anaginte'naza zamo'a, agiamerumparera azeri'neno azeri antrako hugahie.

Paula tarttuu hänen kantapäähänsä, ansa käy häneen kiinni;

10 Hanki ana krifuma anaginte'neana zagaruruma hu'neama'a mopafi eri franekino azeri'niama'a, kama vanoma nehifi krifua hunte'ne.

hänelle on maahan kätketty pyydys, polulle häntä varten silmukka.

11 Kefo avu'ava'ma nehia vahera korozamo azeri kagintegeno, hazenke zamo'a avaririno nevie.

Kauhut peljättävät häntä kaikkialta ja ajavat häntä kintereillä kiitäen.

12 Hagi menina zamagate'zamo higeno hanavezmi nomnegeno, hazenke zamo'a zamazeri haviza hunaku, tanafa'ma hanagu zamavega ante'ne.

Nälkäiseksi käy hänen vaivansa, ja turmio vartoo hänen kaatumistaan.

13 Hagi krimo'a zamavufaga zamazeri haviza nehigeno, zamagia zamazamo'a kasrino nevie.

Hänen ruumiinsa jäseniä kalvaa, hänen jäseniänsä kalvaa kuoleman esikoinen.

14 Kefo avu'ava zama nehaza vahera nonkuma zamifintira ame huno zamazeri atresige'za, fri'za fri vahe'ma kegava hu'nea kini ne'mofo kvafi umanigahaze.

Hänet temmataan pois majastansa, turvastansa; hänet pannaan astumaan kauhujen kuninkaan tykö.

15 Hagi ana vahe'mofo nonkumara, Salfae nehaza tevenefa'ane haveramimo tefanane hugahie.

Hänen majassansa asuu outoja, hänen asuinpaikallensa sirotetaan tulikiveä.

16 Hagi ana vahe'mo'za zafa rafu'namo'ma hagegema hiankna hu'za hagege nehanageno, zafa azanku'namo amagino hagege hiankna hu'za, amagi'za osapa regahaze.

Alhaalta kuivuvat hänen juurensa, ylhäältä kuihtuvat hänen oksansa.

17 Hanki ana vahetmina ru'enena zamagesa antahi ozmisage'za fri'za fanane hanageno, ama mopafintira zamagimo'a fanane hugahie.

Hänen muistonsa katoaa maasta, eikä hänen nimeänsä kadulla mainita.

18 Hagi masafintira zamahe kasopenige'za hanimpi umanigahaze. Hagi ama mopafintira zmahenati atrenige'za ru'enena ama mopafina omanigahaze.

Hänet sysätään valosta pimeyteen ja karkoitetaan maan piiristä.

19 Hagi ana mofavrea kaseozmantesage'za, zamagehe'ina kaseozmantegahaze. Huge zamagrama ko'ma nemaniza kumapina mago vahera omanifta hugahie.

Ei sukua, ei jälkeläistä ole hänellä kansansa seassa, eikä ketään jää jäljelle hänen asuntoihinsa.

20 Hagi ana vahetaminte'ma fore'ma hiazankura zage fre kazigama nemaniza vahe'mo'za antri hu'za zamagogogu nehazageno, zage hanati kazigama nemaniza vahe'mo'za zamagranena antri nehu'za tusi'a zamagogogu nehaze.

Lännen asujat hämmästyvät hänen tuhopäiväänsä, idän asujat valtaa vavistus.

21 Ana nehu'za amanage hugahaze, kefo avu'ava'ma nehia vahe'mofo nonkuma'mo amanahura hie nehu'za, zamagra Anumzamofona zamefi'ma hunemiza vahetmimofo nonkumakino havizana hie, hu'za hugahaze.

Näin käy väärintekijän huoneelle, näin sen asuinpaikalle, joka ei Jumalasta välitä."