Zeremaia 52

1 Hagi Zedekaia'a 21ni'a kafu nehuno kinia fore huno Jerusalemi kumate mani'neno, 11ni'a kafufi Juda mopa kegava hu'ne. Hagi nerera'a Libna kumateti ne' ru Jeremaia mofakino, agi'a Hamutali'e. (2 King 24:18-25:7 Jeremaia 39:1-10)

Zedekia oli yhdenkolmattakymmentä vuoden vanha tullessa kuninkaaksi, ja hallitsi yksitoistakymmentä vuotta Jerusalemissa. Hänen äitinsä nimi oli Hamutal Jeremian tytär Libnasta.

2 Hagi Jehoiakimi'ma hu'neaza huno Ra Anumzamofo avurera Zedekaia'a kefo avu'avaza hu'ne.

Ja hän teki pahaa Herran edessä, niinkuin Jojakimkin oli tehnyt.

3 Hagi Jerusalemi kumapima nemaniza vahe'mo'zane, Juda vahe'mo'zanema haza havi zamavu'zmava zamo higeno, Ra Anumzamofona arimpa ahegeno Agri avure'ma mani'naretira zamahe kasopetrege'za ru moparega umani'naze. Hagi Zedekaia'a Babiloni kini ne'mofo kea antahino amagera onte'neanki ha' arente'ne.

Sillä Herran viha oli Jerusalemin ja Juudan päällä, siihenasti että hän heitti heidät pois kasvoinsa edestä. Ja Zedekia luopui Babelin kuninkaasta.

4 Hagi Zedekaia'ma kinima mani'no egeno 9nima hia kafufina, 10ni ikamofona 10ni zupa, Babiloni kini ne' Nebukatnesa'a sondia vahe'aramine eno Jerusalemi kumara ha'hunte'naku eme avazagi kagine'za, manine'zama ha'ma hanaza zana, kuma keginamofo tva'ontera megi'a mopa kate'za ante hihi hu'za mareri'naze.

Ja tapahtui hänen valtakuntansa yhdeksäntenä vuotena, kymmenentenä päivänä, kymmenennessä kuukaudessa, että Nebukadnetsar, Babelin kuningas tuli kaiken joukkonsa kanssa Jerusalemia vastaan; ja he sioittuivat sen eteen, ja rakensivat saarron sen ympärille joka taholta.

5 Hagi Babiloni vahe'mo'za atre'za ovu'za Jerusalemi kumara vazagi kagiza mani'nageno vuno, Zedekaia'ma kinima manino vigeno, 11nima hia kafure uhanati'ne.

Ja kaupunki oli niin piiritetty hamaan yhteentoistakymmenenteen kuningas Zedekian vuoteen asti.

6 Hagi ana kafufina 4 ikamofona 9ni zupa, Jerusalemi rankumapina tusi agatontoza fore higeno, vahe'mo'zama ne'zama ne'saza zana omanetfa hu'ne.

Yhdeksäntenä päivänä neljännessä kuukaudessa sai nälkä vallan kaupungissa, ja ei ollut maakunnan kansalla enään mitään syötävää.

7 Hagi e'i ana knazupa Babiloni sondia vahe'mo'za Jerusalemi rankumapina ufrenaku kuma kegina tapage hu'naze. Hianagi ana'ma nehu'za avazagi kagi'nazama'agu Zedekaia'ene sondia vahe'amo'zanena kenage kumara atre'za, kini ne'mofo hozama me'neregama tare kazigati'ma kuma keginamoke'ma eme renagema ante'nateti atirami'za fre'za, Araba kaziga vu'naze.

Niin kukistettiin kaupunki, ja kaikki sotamiehet pakenivat ja menivät ulos kaupungista, yöllä, porttitietä, joka oli kahden muurin välillä kuninkaan yrttitarhaa kohden; mutta Kaldealaiset makasivat kaupungin ympärillä, ja nämät menivät pois tietänsä myöten kedolle.

8 Hianagi Babiloni sondia vahe'mo'za kini ne' Zedekaiana rotago hu'za vu'za Jeriko agupofi ome azeri'naze. Ana hazage'za maka Zedekaia sondia vahe'mo'za agrira atre'za panani hu'za ufre efre hu'naze.

Niin ajoi Kaldealaisten sotajoukko kuningasta takaa, ja saavutti Zedekian Jerikon kedolla, ja kaikki hänen sotajoukkonsa oli hänestä hajonnut.

9 Hagi Zedekaina azerite'za, Babiloni kini ne'ma mani'nerega Hamati mopafi Ribla kumate avre'za vazageno, keagafi azeri otiteno agrama hu'nea avu'ava zantera, e'inahu knaza erigahane huno hunte'ne.

Ja he ottivat kuninkaan kiinni ja veivät hänet Babelin kuninkaan tykö Riblatiin, joka on Hamatin maalla, ja hän sanoi tuomion hänestä.

10 Hagi Ribla kumate Zedekaia mani'neno negegeno agri avufi, Babiloni kini ne'mo'a ne' mofavre naga'a zamahe nefrino, Juda kva vahetaminena ana maka zamahe fri vagare'ne.

Ja Babelin kuningas antoi tappaa Zedekian lapset, hänen silmäinsä edessä; ja tappoi kaikki Juudan ruhtinaat Riblatissa.

11 Hagi ana'ma huteno'a anante Zedekaiana tare avuraga reragati atreteno, bronsireti tro hu'naza seninofiteti kina renteteno avreno Babiloni vuno ome kina huntegeno mani'neno anampi fri'ne. (2 Kin 25:8-17)

Mutta Zedekialta hän antoi puhkaista silmät, ja antoi hänen sidottaa kaksilla vaskikahleilla; ja Babelin kuningas vei hänen Babeliin, ja hän pani hänen vankihuoneesen, siihenasti kuin hän kuoli.

12 Hagi Babiloni kini ne' Nebukatnesama kinima manino egeno 19nima hia kafufina 5fu ikamofo 10ni zupa, Nebukatnesa avate'ma kvama nehaza sondia vahete'ma ugotama hu'nea kva ne' Nebusaradani'a Jerusalemi kumatera e'ne.

Kymmenentenä päivänä, viidentenä kuukautena, joka oli Nebukadnetsarin, Babelin kuninkaan yhdeksästoistakymmenes vuosi, tuli Nebusaradan, huovinhaltia, joka seisoi Babelin kuninkaan edessä, Jerusalemiin.

13 Ana'ma huteno'a agra Ra Anumzamofo mono nona teve taginenteno, kini ne'mofo nonena teve taginenteno, Jerusalemi kumapima me'nea nontamina maka teve taginte'ne. Ana nehuno zamagima me'nea vahe'mokizmi nontaminena teve tagintegeno te'ne.

Ja poltti Herran huoneen ja kuninkaan huoneen, ja kaikki huoneet Jerusalemissa; kaikki suuret huoneet poltti hän tulella.

14 Hagi kini ne'mofo avate'ma kvama nehaza sondia vahete'ma ugotama hu'nea ne'enema e'naza sondia vahe'mo'za, Jerusalemi kumamofo keginarera mani kagine'za ana kegina maka tapage hutrazageno kegina omane'ne.

Ja kaikki Kaldealaisten sotajoukko, joka huovinhaltian kanssa oli, jaotti kaikki muurit Jerusalemissa joka taholta ympärinsä.

15 Hagi kini ne'mofo avate'ma kvama nehaza sondia vahete'ma ugotama hu'nea ne' Nebusaradani'a, zamunte omane vahe'ma mani'nazana nezamavareno, rankumapima mago'ama zamatre'naza vahe'enena nezamavareno, koro'ma hu'za Babiloni vahe zamazampima atre'za umani'naza vahe'enena nezamavareno, ruzahu ruzahu zantamima troma nehaza vahe'ma mago'ama mani'naza vahe'enena zamavareno Babiloni vuno ome kina huzmante'ne.

Mutta köyhän väen ja muun kansan, joka oli vielä jäänyt kaupunkiin, ja ne, jotka olivat itsensä antaneet Babelin kuninkaan alle, ja jääneet kansasta, vei Nebusaradan, huovinhaltia, vangittuna pois.

16 Hianagi Nebusaradani'a, Juda mopafi mani'neta waini hozane, mago'aza hozanena erita nenteta maniho huno zamunte omane vahera mago'a zamatrege'za mani'naze.

Ja Nebusaradan, huovinhaltia, antoi monikahdat köyhästä maan väestä jäädä viinamäkien ja peltoin rakentajiksi.

17 Hagi Babiloni vahe'mo'za Ra Anumzamofo mono nompi vu'za, bronsireti'ma tro'ma hu'naza fumaza zafaramina runafe'nafu hu'za e'neri'za, Ra Anumzamofo mono nompima bronsireti'ma tro'ma hu'naza zuompama tima afintageno'ma nemanea zuompane, agia'a raminena ru tamana tamanu hute'za ana maka bronsiramina eri'za Babiloni vu'naze.

Mutta vaskipatsaat, jotka olivat Herran huoneessa, ja istuimet ja vaskimeren, joka Herran huoneessa oli, rikkoivat Kaldealaiset, ja veivät kaiken vasken Babeliin.

18 Hagi ana nehu'za kavoramine, sipetiramine tavi'ma erisu'ma nehaza zotaramine, ranra zuomparamine ne'onse zuompa raminena eri'naze. Ana nehu'za bronsireti'ma tro'ma hu'naza zantamima mono nompima me'nege'za eri'zama e'neriza zantamina ana maka eri'za vu'naze.

Ja kattilat, lapiot, veitset, vaskimaljat, lusikat ja kaikki vaski-astiat, joilla palveltiin, ottivat he pois.

19 Hagi Babiloni kini ne'mofo avate'ma kvama nehaza sondia vahete'ma ugotama hu'nea ne' Nebusaradani'a, ana zanke huno ne'onse zuomparamine, tevema taginentaza kavoramine, ranra zuomparamine, waini ti ofama nehaza amu mani tin taferaminema golireti'ene silvareti'enema tro'ma hu'naza zantaminena, ana maka erino Babiloni vu'ne.

Otti myös huovinhaltia pois kaikki, mitkä kullasta ja hopeasta oli, juoma-astiat, savi-astiat, maljat, kattilat, kynttiläjalat, lusikat ja kupit.

20 Hagi ko'ma kini ne' Solomoni'ma Ra Anumzamofo mono nompi mesie huno bronsireti'ma tro'ma hu'nea zantamina, tare fumaza zafa rarenki, tima afinentaza zuompane, bulimakaomofo amema'a ramima fenka kazigama tro'ma hunte'nea zantamine, anazama azerisgama hu'nea agia raminena eri'za vu'naze. Hagi ana maka bronsireti'ma tro'ma hu'naza zantamimofo kna'amo'a agateregeno sigerirera erinteno kegara osu'ne.

Ne kaksi patsasta, sen yhden meren, ne kaksitoistakymmentä vaskihärkää, jotka seisoivat jalkain alla, jotka kuningas Salomo oli antanut tehdä Herran huoneesen, näistä astioista karttui ylönpalttinen vaski.

21 Hagi ana tare zafararema bronsireti'ma tro'ma hu'nazana, za'za amo'a 8mita higeno, kagi'amo'a 5mitagi 30'a sentimita higeno, agu'afina hagro hu'ne. Hagi anazama tro'ma hu'naza bronsimofo tapa'amo'a 75 milimita hu'ne.

Mutta patsaat oli kumpikin kahdeksantoistakymmentä kyynärää korkiat, ja kaksitoista kyynärää nuoraa oli mitta hänen ympäriltänsä, ja oli neljän sormenpaksuus, ja avoin sisältä.

22 Hagi ana fumaza zafararemofo zanesenirera bronsiretike kankrira tro hu'nazankino ana zamofo mareri'amo'a 2mitagi 20ti sentimita hu'ne. Ana hu'nege'za bronsiretike pomigreneti zafa rgamofo amema'a, anazantera krente'za avasase'a hugagi'naze. Hagi mago fumaza zafamofona anazanke hu'za pomigreneti zafa rgamofo amema'a krente'za avasase'a hunte'naze.

Ja kruunu sen päällä oli myös vaskesta, joka oli viisi kyynärää korkia, ja verkko ja granatin omenat ympäri kruunun olivat kaikki vaskesta; tainkaltainen oli myös toinen patsas ja granatin omenat.

23 Hagi ana fumaza zafa raremofo zanasenire'ma tro'ma hunte'naza zamofo asoparegama pomigreneti zafa rgamofo amema'ama krente'nazana, 96si'a krentetere hu'naze. Ana nehu'za ana fumaza zafararemofo zanesenire'ma tro'ma hunte'naza zantera, pomigrenetimofo raga 100'a tro huntetere hu'naze. (2 Kin 25:18-21)

Ja oli sen päällä yhdeksänkymmentä ja kuusi granatin omenaa; kaikki granatin omenat olivat sata yhden verkon päällä aina ympärinsä.

24 Hagi Babiloni sondia vahete kva ne' Nebusaradani'a vugota pristi ne' Seraiane agri amagenare'ma hu'nea pristi ne' Zefanaiane 3'a vahe'ma mono no kafante'ma kvama nehaza vahe'enena kina huzmanteno zamavareno vu'ne.

Ja huovinhaltia otti papin Serajan ensimäisestä järjestyksestä, ja papin Zephanian toisesta järjestyksestä ja kolme ovenvartiaa.

25 Hagi ana nehuno Nebusaradani'a Jerusalemi rankumapintira sondia vahete'ma kvama hu'nea nera nevreno, kini ne'ma antahintahima nemiza vahera 7ni'a vahe zamageno nezamavareno, sondia vahete'ma kvama hu'nea ne'mofo avonkre eri'zama e'rinenteno, sondia vahe'ma kasefa zamavareno zamazerinte fatgoma nehia ne'enena avre'ne. Ana nehuno Jerusalemi rankumapintira, 60'a vahe mani'nageno zamageno zamavare'ne.

Ja hän otti yhden kamarihaltian kaupungista, joka oli pantu sotaväen päälle, ja seitsemän miestä niistä, jotka aina seisoivat kuninkaan edessä, jotka kaupungissa löydettiin, niin myös joukon ylimmäisen kirjoittajan, joka kirjoitti maan väen, ja kuusikymmentä miestä maan kansasta, jotka kaupungissa löydettiin;

26 Hagi Babiloni sondia vahete kva ne' Nebusaradani'a anama zamavarea vahera ana maka zamavareno Babiloni kini ne'ma Ribla kumate'ma mani'nere vu'ne.

Nämät otti Nebusaradan, huovinhaltia, ja vei heidät Babelin kuninkaan tykö Riblatiin.

27 Hagi ana hutegeno Babiloni kini ne'mo'a Hamati kaziga Ribla kumate ana maka vahera zamahe fri'ne. Ana hute'za Juda vahera mopazamifintira zamavare'za kina ome huzmanteku Babiloni moparega vu'naze.

Ja Babelin kuningas tappoi heidät Riblatissa, Hamatin maalla. Niin Juuda vietiin vankina pois maaltansa.

28 Hagi Nebukatnesama kinima manino egeno 7nima hia kafufina, 3 tausen 23'a Jiu vahera zamavareno kina ome huzmante'ne.

Tämä on se kansa, jonka Nebukadnetsar vei pois: seitsemäntenä vuonna, kolmetuhatta ja kolme kolmattakymmentä Juudalaista;

29 Hagi Nebukatnesama kinima mani'negeno 18nima hia kafufina, Jerusalemi kumapintira 832'a vahe zamavareno kina ome huzmante'ne.

Mutta Nebukadnetsarin kahdeksantenatoistakymmenentenä vuotena, kahdeksansataa kaksineljättäkymmentä sielua Jerusalemista.

30 Hagi Nebukatnesama kinima manino egeno 23ma hia kafufina, Babiloni sondia vahete kva ne' Nebusaradani'a 745fu'a Jiu vahe zamavareno kina ome huzmante'ne. Ana higeno ana makara 4 tausen 600'a Jiu vahe zamavare'za kina ome huzmante'naze. (2 Kini 25:27-30)

Ja Nebukadnetsarin kolmantena vuonna kolmattakymmenentä vei Nebusaradan, huovinhaltia, pois seitsemänsataa ja viisiviidettäkymmentä sielua Juudasta; kaikki sielut ovat neljätuhatta ja kuusisataa.

31 Hagi Juda kini ne' Jehoiakini'ma kinafima manino egeno 37nima hia kafumofona 12fu ikamofo 25 zupa, Babiloni kini ne' Evil-Merodaki'a Jehoiakinina asunku hunteno kinafintira katufente'ne. Na'ankure agra ana kafufi Babiloni kinia efore huteno anara hu'ne.

Mutta seitsemäntenä vuonna neljättäkymmentä sen jälkeen kuin Jojakin, Juudan kuningas, oli viety pois, viidentenä päivänä kolmattakymmentä toisessa kuukaudessa toistakymmentä, nosti Evilmerodak, Babelin kuningas, sinä vuonna, jona hän tuli kuninkaaksi, Jojakinin Juudan kuninkaan pään ylös, ja otti hänen vankihuoneesta;

32 Hagi Evil-Merodaki'a Jehoaikinina so'e avu'ava hunenteno, mago'a kini vahe'ma agranema Babiloni kumapima umani'naza kini vahe'mo'zama nemaniza tra'ma agatere'nea trate higeno mani'ne.

Ja puhui hänen kanssansa ystävällisesti, ja asetti hänen istuimensa ylemmäksi niiden kuningasten istuimia, jotka hänen tykönänsä olivat Babelissa;

33 Hagi ana hutegeno Jehoaikini'a antanineno kinafima mani'nea kukena'a hatenetreno, kasefa kukena eri hankreteno, ananteti'ma agafama huno viana maka zupa Babiloni kini ne'mo'ma nezama nenea tratetira ne'zana netere hu'ne.

Ja muutti hänen vankiutensa vaatteet; ja hän söi hänen edessänsä leipää aina kaikkena elinaikanansa.

34 Hagi mago mago zupama ne'zama mizaseno'ma nesia zago'a, Babiloni kini ne'mo'a Jehoiakinina amitere huno nevigeno vuno agrama fri'nea knare ome vagare'ne.

Ja hänelle annettiin alinomaa Babelin kuninkaalta hänen elatuksensa, niinkuin hänelle oli määrätty kaikeksi hänen elinajaksensa, aina hänen kuolemaansa asti.