< Zeremaia 39 >
1 Hagi Juda kini ne' Zedekaia'ma kinima mani'negeno 9nima hia kafumofona 10ni ikante, Babiloni kini ne' Nebukatnesa'ene maka sondia vahe'amo'zane e'za, Jerusalemi kumara eme avazagi kagine'za Jerusalemi vahera hara huzmante'naku hu'naze.
Akki Yerusaalem itti fudhatamte kana ture: Bara Zedeqiyaa Mooticha Yihuudaa keessa jiʼa kurnaffaa waggaa saglaffaatti, Nebukadnezar mootichi Baabilon loltoota isaa hunda wajjin duulee Yerusaalemin marse.
2 Hagi Zedekaia'ma kinima mani'negeno 11nima hia kafufina 4 ikamofona 9ni zupa kuma keginafinti anafe hu'za Jerusalemi kumapina ufre'naze.
Bara Zedeqiyaa keessa bultii saglaffaa jiʼa afuraffaa waggaa kudha tokkoffaatti, dallaan magaalaa sanaa ni cabsame.
3 Hagi anante maka Babiloni kini ne'mofo eri'za vahe'mo'za rankumapi ufre'za, kuma keginamofona Amu'no Kafanema nehaza kafante emani'naze. Ana vahe zamagi'a, Negal-Sareseliki Samgal-Neboki Sarsekimiki Rabsarisiki kini ne'ma antahintahima nemia ne' Negal-Sareseli'ene ruga'a Babiloni kini ne'mofo eri'za vahemo'zanena ananteke emani'naze.
Ergasii qondaaltonni mootii Baabilon hundi dhufanii Karra Giddu Galeessa dura tataaʼan; isaanis Nergaal-Sharezer namicha Samgaar, Neboo-Sarsekiim ajajaa hangafa, Nergaal-Sharezer shuumii hangafaa fi qondaaltota mootii Baabilon hundaa dha.
4 Hagi Juda kini ne' Zedekaia'ene maka sondia vahe'mo'za ana vahe'ma nezamage'za, zamagra kenage atre'za koro fre'za, kini ne'mofo hozama me'nea kantegama nevaza kantega vu'za, tare keginamofo amu'nompima me'nea kafanteti atirami'za fegi vu'naze. Ana'ma hute'za fre'za Araba kaziga Jodani agupoma me'nerega vu'naze.
Zedeqiyaa Mooticha Yihuudaatii fi loltoonni hundi yommuu jara arganitti ni baqatan; isaanis halkaniin karaa biqiltuu mootichaatiin magaalaa keessaa baʼanii karra dallaa lamaan gidduutiin gara Arabbaatti qajeelan.
5 Hianagi Babiloni sondia vahe'mo'za zamarotago hu'za vu'za, Zedekaiana Jeriko agupofi ome azeri'naze. Ana hute'za Zedekaiana avre'za Hamati mopafina Ribla kumate Babiloni kini ne' Nebukatnesa'ma mani'nere mareri'naze. Ana hazageno e'inahu knaza erigahie huno anante huama hu'ne.
Loltoonni Baabilonotaa garuu isaan ariʼanii dirree Yerikoo irratti Zedeqiyaa in qaqqaban. Isaanis isa qabanii Riiblaa Hamaati keessatti gara Nebukadnezar mooticha Baabilonitti geessan; mootichis achitti isatti mure.
6 Hagi ana Ribla kumate, Babiloni kini ne'mo'a Zedekaia ne' mofavre nagara, Zedekaia'a negegeno zamahe fri'ne. Ana nehuno Juda mopafi kva vahe'enena maka zamahe fri'ne.
Mootiin Baabilonis achuma Riiblaatti ijuma isaa duratti ilmaan Zedeqiyaa gorraʼee namoota Yihuudaa bebeekamoo hundas ajjeese.
7 Hagi ana'ma huteno'a Zedekaiana tarega avua reragati netreno Babiloni avreno vunaku bronsire seni nofiteti kina hunte'ne.
Innis ergasii Zedeqiyaa keessaa ija isaa baasee Baabilonitti isa geessuuf foncaa naasiitiin isa hidhe.
8 Hagi Babiloni vahe'mo'za kini ne'mofo none, vahe'mokizmi nonena teve tagintageno nerege'za, Jerusalemi kuma'mofo keginaramina rutapage tapagu hutre'naze.
Baabilononnis masaraa mootiitii fi manneen sabaatti ibidda qabsiisanii dallaa Yerusaalem diigan.
9 Hagi Babiloni sondia vahete'ma ugotama hu'nea ne' Nebusaradani'a Jerusalemi rankumapima mago'ama mani'naza vahera kina ome huzmante'naku Babiloni zamavareno vu'ne. Ana nehuno ruga'a vahe'ene, ko'ma koro'ma fre'za agranema emani'naza vahe'enena zamavareno magoka vu'ne.
Nebuzaradaan ajajaan eegumsaa, namoota magaalaa keessatti hafan, namoota isatti harka kennatanii fi namoota kaan wajjin boojiʼee Baabilonitti geesse.
10 Hianagi ana sondia vahete kva ne' Nebusaradani'a zamunte omane vahe'ma mago'a zazimima omane'nea vahera Juda mopafi zamatreno nevuno, waini hozane hozama ante mopanena nezamino vu'ne.
Nebuzaradaan ajajaan eegumsaa sun garuu hiyyeeyyii homaa hin qabne tokko tokko biyya Yihuudaatti hambise; innis yeroo sanatti iddoo dhaabaa wayiniitii fi lafa qotiisaa kenneef.
11 Hagi Babiloni kini ne' Nebukatnesa'a, Jeremaia kazigagura amanage huno sondia vahete kva ne' Nebusaradanina hunte'ne.
Nebukadnezar mootichi Baabilon akkana jedhee karaa Nebuzaradaan ajajaa eegumsaa sanaatiin waaʼee Ermiyaas ajaja kenne:
12 Kagra vunka Jeremaiana ome avrenka kegavahu so'e nehunka mago hazenkea omio. Ana nehunka nazano huoma huno kasaminia zana amage antenka anazana huo.
“Isa fuudhiitii akka gaarii kunuunsi; waan inni barbaadu kam iyyuu godhiif malee isa hin miidhin.”
13 Hagi anage nehuno sondia vahete ugota kva ne' Nebusaradaninki, kini ne'mofo eri'za vahete kva ne' Nabusasbaninki kini ne'ma antahintahima nemia ne' Negal-Sareseline mago'a kva vahe'enena huzmantege'za vu'za,
Kanaafuu Nebuzaradaan ajajaan eegumsaa sun Nebuushazbaan shuumiin hangafti, Nergaal-Sharezer shuumiin ol aanaan, akkasumas qondaaltonni mootii Baabilon kaan hundi
14 mago'a vahe ome huzmantage'za Jeremaia'ma sondia vahe kumapima kinama huno mani'nefinti ome avre'za e'naze. Ana hazage'za Jeremaiana avre'za Safani negeho ne' Ahikamu nemofo Gedalia azampi antazageno avreno noma'arega vu'ne. Ana higeno Jeremaia'a agra'a vahe'ene magoka mani'ne.
ergamanii oobdii eegumsaa keessaa Ermiyaasin baasisan. Isaanis akka Gedaaliyaas ilmi Shaafaan, ilmi Ahiiqaam mana isaatti isa geessuuf imaanaa itti kennan. Ermiyaasis akkasiin saba ofii isaa keessa jiraate.
15 Hagi sondia vahe'ma nemaniza kumapima ko'ma Jeremaia'ma kinama huno mani'negeno'a Ra Anumzamo'a amanage huno asami'ne.
Utuma Ermiyaas oobdii eegumsaa keessatti hidhamee jiruu dubbiin Waaqayyoo akkana jedhee gara isaa dhufe:
16 Itiopia kumate ne' Ebetmelekina amanage hunka ome asamio. Monafi sondia vahe'mofo Ra Anumzana Israeli vahe'mofo Anumzamo'a huno, Ama kuma'ma eri haviza hugahuema hu'na hu'noa kante amage ante'na ame hu'na eri haviza hugahue. Ana nehu'na azeri knarera osugahue. Ana hanigenka ana zupa kagra kavufinti kegahane.
“Dhaqiitii Ebeed-Melek namicha Itoophiyaa sanaan akkana jedhi; ‘Waaqayyo Waan Hunda Dandaʼu, Waaqni Israaʼel akkana jedha: Ani dubbii koo waan tolaadhaaf utuu hin taʼin waan hamaadhaaf magaalaa kana irratti fiixaan nan baasa. Yeroo sanatti wanni kun ijuma kee duratti fiixaan baʼa.
17 Hianagi Nagra Ra Anumzamo'na huanki'na, ana zupa kagu'vazi'na kavretregahue. Ana hanuge'za kagrama zamagoro'ma nehana vahe zamazampina kavreontegahaze.
Ani garuu gaafas sin oolcha, jedha Waaqayyo; ati dabarfamtee warra sodaattu sanatti hin kennamtu.
18 Na'ankure kagra Nagrite'ma kamentintima nehana mizama'a kva hugantesuge'za hapintira kahe ofrigahaze, huno Ra Anumzamo'a hu'ne.
Ani sin baasa; ati waan na amanattuuf lubbuu keetiin baata malee goraadeedhaan hin duutu, jedha Waaqayyo.’”