Zeremaia 3

1 Hagi mago ne'mo'ma nenaroma a'ma atrenigeno ana a'mo'ma vuno ru vema ome eritenigeno, neve'a ete vuno ana ara ome avregahifi? E'inama hanuno'a Israeli mopa eri himna vugahie. Hianagi tamagra monko a'mo ve erige atrege huno vano hiaza huteta, menina Nagrite neazo huno Ra Anumzamo'a hu'ne.

Sananlasku on: katso, kuin mies eroittaa vaimonsa tyköänsä, ja se menee pois hänen tyköänsä, ja ottaa toisen miehen, ottaako hän hänen jälleen? eikö maa niin peräti saastutettaisi? Mutta sinä olet huorin tehnyt monen ystäväs kanssa; mutta tule kuitenkin jälleen minun tyköni, sanoo Herra.

2 Hagi tamavua kesga huta mago zama omane agonaramimpima kesazana, ana maka agonafina havi anumzante mono hunenteta monko avu'avaza hu'naze. Tamagra monko a'mo vene'nema esagu kante mani'neno avunteno keaza nehuta, nonkuma'a omne Arapu vahe'mo'zama ka'ma kokampi vano vano hiaza huta savri avu'avazane kefo avu'avazama huta vanoma nehaza zamo mopa eri haviza nehie.

Nosta silmäs ylös korkeuteen ja katso, kuinka sinä jokapaikassa huorin teet. Sinä istut tiellä, ja odotat heitä niinkuin ryöväri korvessa, ja saastutat maan huoruudellas ja pahuudellas.

3 E'i ana agafare Nagra ata kora atrogeno mopafina runontege'na, ko'enena atrogeno mopafina runonte. Ana nehuanagi tamagra monko avu'avaza hu'nea a'mo agaze eri amne hiaza huta tamagazegura nosaze.

Sentähden pitää aamusateen tuleman pois, eikä ehtoosateen tuleman; sinulla on porton kasvot, et sinä tahdo ensinkään hävetä.

4 Hianagi tamagra Nagrikura huta, osi'ma mani nontegati'ma eno amare'ma e'neana, kagra nerafaga mani'nenka, tagrira tavesirantenka e'nane huta nagrikura nehaze.

Ja kuitenkin sinä siitä ajasta huudat minua: minun Isäni, - minun nuoruuteni johdattaja.

5 Anage nehuta tagrira za'zatera arimpa aherante vava huno nevuno tazeri haviza osugahie huta Nagrikura nehaze. Hianagi tamagra'a tamavesi avaririta kea ontahi havi avu'ava zana huvava huta nevaze.

Vihastuuko hän ijankaikkisesti, ja ei käänny julmuudestansa? Katso, sinä opetat, ja teet pahaa ja ei sinua taideta hillitä.

6 Hagi Josaia'ma kinima manino Juda vahe'ma kegavama hu'nea knafina, Ra Anumzamo'a amanage huno nasami'ne. Nagri'ma natre'naza Israeli vahe'mo'zama hu'naza avu'ava zana kenampi? Nevente'ma mani fatgo osu a'mo'ma hiaza hu'za maka agonaramimpine, ranra zafaramimofo agafafinena vu'za monko a'nemo'za nehazaza hu'za havi anumzantera monora ome hunte'za vano hu'naze.

Ja Herra sanoi minulle, kuningas Josian aikana: oletko sinä nähnyt, mitä vastahakoinen Israel teki? Hän meni kaikille korkeille vuorille, ja jokaisen viheriäisen puun alle, ja teki siellä huoruutta.

7 Hagi ana'ma hazage'na Nagrama nagesa antahuana, ana a'mo'a ana'ma huno vano hutesuno'a, nagrite ete egahie hu'na nagesa antahi'noe. Hianagi anara osigeno keontahi nenunkna 'a Juda'a anama hia avu'ava zana avufinti ke'ne.

Ja kuin hän näitä kaikkia tehnyt oli, sanoin minä: käännyt minun tyköni; mutta ei hän kääntynytkään; ja hänen petollinen sisarensa Juuda näki sen.

8 Hagi nagri'ma natre'za vu'naza Israeli vahe'mo'za havi anumzante vu'za mono hunente'za monko avu'ava zama nehaza zama nege'na, a'ma netre'za krenezamiza avo krenezami'na huzmante'noe. Ana'ma hua zana keontahi nenunkna Juda'a ko ke'neanagi korora huno ana monko avu'ava'ma nehiazana otre'ne.

Ja minä näin, että vastahakoinen Israel kaikissa teki huorin, ja minä hylkäsin hänen, ja annoin hänelle erokirjan; ja ei hänen petollinen Juuda sitä peljännyt, vaan meni ja teki myös huorin.

9 Na'ankure Israeli vahe'mo'za monko avu'ava zana amane zane hu'za zamagesa nentahi'za zafare'ene havereti'enema tro'ma hu'naza havi anumzante mono'ma hunente'za, monko zama haza zamo mopa eri haviza hu'ne.

Ja hänen huoruutensa sanomasta on maakunta saastutettu; sillä hän tekee huoruutta kiven ja puun kanssa.

10 Hagi Israeli nenunkna Juda'a Nagrira natreno vuno havi avu'ava zana ome hu'neanagi, nagritera rukrahera huno eno agu'areti huno asunkura osu'ne. Hianagi agra Nagrira eme renavataga huno, amega'ati agu'a rukrahe hu'ne. Nagra Ra Anumzamo'na amana nanekea nehue.

Ja kaikissa näissä ei hänen petollinen sisarensa Juuda kääntynyt minun tyköni kaikesta sydämestänsä, vaan petollisesti, sanoo Herra.

11 Hagi anante Ra Anumzamo'a mago'ane amanage huno nasami'ne, Israeli vahe'mo'za nagrira natre'za vazage'za, Juda vahe'mo'za keontahi avu'ava hu'naze. Hianagi Israeli vahe'mo'za Juda vahera zamagatere'za osi'a knare hu'naze.

Ja Herra sanoi minulle: vastahakoinen Israel on jaloksi luettava petollisen Juudan suhteen.

12 E'ina hu'negu Jeremaiaga noti kazigama me'nea mopafima nemaniza vahetega vunka amanage ome huo, Israeliga nagrira natrenka vu'nana a' mani'nananki etenka nagrite eno. Anama hananke'na Nagra narimpa aheogantegahue. Na'ankure nagra nasunku Anumza mani'noankina narimpa ahegante vava osugahue huno Ra Anumzamo'a hu'ne.

Mene ja saarnaa nämät sanat pohjaan päin, ja sano: käänny, sinä vastahakoinen Israel, sanoo Herra, niin en minä käännä kasvojani teistä pois; sillä minä olen laupias, sanoo Herra, ja en vihastu ijankaikkisesti.

13 Hagi tamagra hago hazenke hu'none huta kumitamia huama nehuta, Ra Anumzana tagri Anumzamoka keka'a runetrageta, ani'na kuronkuro zafaramimofo agafafina, havi anumzantera monora ome hunenteta, kagri nanekea rutagreta amagera onte'none huta tamasunkura hiho huno Ra Anumzamo'a nehie.

Tunne ainoastaan sinun pahat tekos, ja ettäs olet Herraa sinun Jumalaas vastaan syntiä tehnyt, ja juossut sinne tänne vierasten jumalain tykö, kaikkein viheriäisten puiden alle; ja ette kuulleet minun ääntäni, sanoo Herra.

14 Hagi ke nontahita mani fatgo nosaza mofavre nagamota, Nagrite ete eho huno Ra Anumzamo'a hu'ne. Na'ankure nagra tamagri kva mani'noe. Mago kumapintira mago vahe nevre'na mago nagapintira tare vahe zamavaretere hu'na Saioni agonare vugahue.

Kääntykäät, te vastahakoiset lapset, sanoo Herra; sillä minä kihlaan teidät minulleni, ja otan teidät yhden kaupungista ja kaksi koko sukukunnasta, ja tahdon teidät viedä Zioniin.

15 Ana hute'na Nagri nagu'amo'ma hu'nenia zama hu'nesaza vahe kva huhampari zamantegahue. Ana hanuge'za manine'za Nagri antahi zanteti'ene ama' antahizanteti kegava huramante'za tamavre'za vugahaze.

Ja annan teille paimenet minun sydämeni jälkeen, jotka teitä pitää ravitseman opilla ja viisaudella.

16 Hagi ana knafima rama'a vahe'ma ome forehu hakarema huta ana mopafima mani avi'matesanuta, Nagri huhagerafi huvempage vogisima ko'ma knare knafima tamagranema me'nea zankura tamagesa antahi atresageno ovugahie. Ana vogisigura tamagesa ontahi tamagane kaninemita onkegahaze. Ana nehutma ru'enena huhagerafi huvempage vogisia kasefara trora osugahaze huno Ra Anumzamo'a hu'ne.

Ja se on silloin tapahtuva, kuin te moneksi tulette ja kasvatte maassa, ettei siihen aikaan, sanoo Herra, pidä enään puhuttaman Herran liitonarkista, eikä ajateltaman, ei myös sitä enään muistettaman, eli etsittämän, taikka enään tehtämän.

17 Hagi ana knazupa Jerusalemi kumakura Ra Anumzamofo kini tra me'ne hu'za nehanage'za, mika ama mopafi vahe'mo'za Jerusalemi kumate eme atru hu'za Ra Anumzamofo agi'a ahentesga hugahaze. Ana nehu'za keontahi havi zamagu zamagesamofona amagera ontegahaze.

Mutta Jerusalem pitää siihen aikaan kutsuttaman Herran istuimeksi, ja kaikki pakanat pitää sinne kokoontuman Herran nimeen Jerusalemiin: eikä heidän pidä enää vaeltaman pahan sydämensä ajatusten jälkeen.

18 Hagi ana knafina Juda naga'mo'zane Israeli vahemo'zanena noti kaziga moparegama umani naregatira eri mago hute'za erami'za, Nagrama zamafahe'ima zamuge'za erisantima hare'naza mopafina ete emanigahaze.

Siihen aikaan pitää Juudan huoneen menemän Israelin huoneen tykö, ja pitää ynnä tuleman pohjan puoliselta maalta siihen maahan, jonka minä olen antanut teidän isillenne perinnöksi.

19 Hagi Ra Anumzamo'a huno, Nagra amanage hu'na antahintahia hu'noe. Nagra ama vahera zamavare'na Nagra'a mofavregna hu'na kegava huzamantegahue hu'na nagesa antahite'na, erisantima haresaza zana ama mopafina magore huno omane'nea kna mopa hentofa mopa tami'noe. Ana nehu'na nagesama antahuana, Nagrikura nerafa'e nehuta natreta ovu namage antesazegu antahintahia hu'noe.

Ja minä sanon: kuinka minä olen monta lasta antava sinulle, ja sen hyvän maan ja ihanaisen perinnön, pakanain joukon. Ja minä sanon: sinä olet kutsuva minun Isäkses, etkä luovu minusta.

20 Hianagi tamagra Israeli vahe'mota mago a'mo'ma nevente mani fatgo osiankna huta, nagritera mani fatgo osu'naze huno Ra Anumzamo'a hu'ne.

Kuitenkin, niinkuin vaimo pettää rakastajansa, niin olette te minusta luopuneet, te Israelin huone, sanoo Herra.

21 Hagi agonaramimpintira rankrafage nehazage'za vahe'mo'za antahi'naze. E'i Israeli vahe'mo'za Ra Anumzamofontega zavi krafa nehu'za zamasunku hu'naze. Na'ankure Ra Anumzana zamagra'a Anumzana atre'za havi avu'avaza nevariri'za, antahi omi'naza zanku anara hu'naze.

Sentähden pitää kuuluman valitus, itku ja parku Israelin lapsilta korkeissa paikoissa; sillä he ovat tiensä turmelleet, ja Herran Jumalansa unohtaneet.

22 Hagi ke ontahi mofavre nagamota ete nagrite enke'na ana ke ontahi tamavu tamava zampintira tamazeri kanamara'neno. Anagema hanuge'za veamo'za hu'za tagra ete kagrite'ma neonana, na'ankure kagra Ra Anumzana tagri Anumza mani'nanketa kagritera neone hu'za hugahaze.

Niin palatkaat, te vastahakoiset lapset niin minä parannan teitä teidän tottelemattomuudestanne. Katso, me tulemme sinun tykös; sillä sinä olet Herra meidän Jumalamme.

23 Tagrama monko avu'avazama nehuta, ne'onse agonaramimpine ranra agonaramimpima havi anumzantaminte'ma mono'ma huzmanteta vanoma hu'nona zampintira mago tazahu'zana e'ori'none. Tamage Ra Anumzana tagri Anumzamo agrake Israeli vahe'mota tagura vazigahie.

Totisesti on sula petos kukkuloilla ja kaikilla vuorilla: totisesti on Israelin autuus (ainoassa) Herrassa meidän Jumalassamme.

24 Hianagi tagra mofavrema mani nontegati'ma eno meninte'ma egetama keta e'nonana, tafahe'za maraguzati'za eri fore'ma hu'naza sipisipima, bulimakaoma, ne' mofavrezamima, mofa'nezaminena agaze'a omne Bali havi anumzamofo ami vagare'naze.

Ja meidän isäimme asetukset, jotka me nuoruudesta olemme pitäneet, pitää häpiällä käymän pois, ynnä heidän lammastensa, karjansa, poikainsa ja tytärtensä kanssa.

25 Ana hu'negu tagra tagazegu huta kepri nehune. Na'ankure tagrane tagehe'zanena Ra Anumzana tagri Anumzamofo avufi kumira hu'none. Tagrama mofavrema mani'nonteti'ma eno amare'ma egeta, Anumzamofo nanekea antahita amagera onte'none.

Meidän täytyy maata häpiässämme, ja meidän ylönkatseemme peittää meidät; sillä me teimme syntiä Herraa meidän Jumalaamme vastaan, sekä me että meidän isämme, meidän hamasta nuoruudestamme niin tähän päivään asti, ja emme totelleet Herran meidän Jumalamme ääntä.