Aizaia 1

1 Hanki Juda kini vahera, Uzia'ma, Jotamu'ma, Ahasi'ene Hezekaiki hu'zama kinima mani'za e'naza knafina, Amosi nemofo Aisaia'a Jerusalemine Juda mopafima nemaniza vahetema fore'ma hania zana amanahu avana knaza ke'ne.

Jesajan, Aamoksen pojan, näky, jonka hän näki Juudasta ja Jerusalemista Ussian, Jootamin, Aahaan ja Hiskian, Juudan kuningasten, päivinä.

2 Ra Anumzamo'a amanage hu'ne, Monamoka nentahigeno, mopamoka antahio, mofavre naga'ma kegava huge'zama rama hu'naza mofavre naga'moza Nagrira zamefi hunenamize.

Kuulkaa, taivaat, ota korviisi, maa, sillä Herra puhuu: Minä kasvatin lapsia, sain heidät suuriksi, mutta he luopuivat minusta.

3 Hanki bulimakao afu'mo'a nafa'amofona keanke regeno, tonki afu'mo'a kegavama huntene'mo'ma ne'zama nemia kumara antahi ankere'ne. Hianagi Israeli vahe'mo'za nagrira ke'za antahi'za osazageno, Nagri vahe'mo'za antahi amara osu'naze.

Härkä tuntee omistajansa ja aasi isäntänsä seimen; mutta Israel ei tunne, minun kansani ei ymmärrä.

4 Israeli vahera kumike vahe manizageno, kumi'mofo knamo zamazeri rentrako hu'ne. Havi zamavu'zamava nehaza vahe'mo'za zamagrira kasezmante'naze. Zamagra fatgo osu zamavu zamava nehaza vahe mani'ne'za, Ra Anumzana nenatre'za, ruotagema hunemofona kefenkami netre'za, Israeli vahe'mokizmi Ra Anumzana zamefi humi'naze.

Voi syntistä sukua, raskaasti rikkonutta kansaa, pahantekijäin siementä, kelvottomia lapsia! He ovat hyljänneet Herran, pitäneet Israelin Pyhää pilkkanansa, he ovat kääntyneet pois.

5 Na'a agafare e'inahu tamavutamavara huvava huta nevanageno knazana tamigahie? Na'ahigeta veganokanora huvava huta neaze? Zamasenifina kri me'negeno maka zamavufagamo'a hankave'a omane'ne.

Mihin pitäisi teitä vielä lyödä, kun yhä jatkatte luopumustanne? Koko pää on kipeä, koko sydän sairas.

6 Henkamu zamagigo avozareti marerino anagamu zamasenire marerigeno, mago knare zana omane'neanki, ruzahu ruzahu namumo avite'ne. Ana higeno ana namuna sesera huno olivi masavena anteno anakigara osu'ne.

Kantapäästä kiireeseen asti ei ole tervettä paikkaa, ainoastaan haavoja, mustelmia ja vereksiä lyömiä, joita ei ole puserrettu, ei sidottu eikä öljyllä pehmitetty.

7 Hagi mopatamimo'a haviza huno megeno, ranra kumatamia tevemo te fanane hu'ne. Hozatamifintira nezmagazage'za ru kumate vahetamimo'za ne'zana eme eri vagare'za vu'naze. Ru kumatega vahe'mo'za e'za kumatamia eri haviza hazageno, mopa tamifina mago'zana omanetfa hu'ne.

Teidän maanne on autiona, teidän kaupunkinne ovat tulella poltetut; teidän peltojanne syövät muukalaiset silmäinne edessä; ne ovat autioina niinkuin ainakin muukalaisten hävittämät.

8 Higeno hentofazama hu'nea Jerusalemi kumara atrazageno, waini hozafi fugagi no kinteankna huge, kono hozafi tona no kinteankna huge, ha' vahe'mo'za mago rankuma'ma kafo eme ante'za avazagi kagintazankna hu'ne.

Jäljellä on tytär Siion yksinänsä niinkuin maja viinitarhassa, niinkuin lehvämaja kurkkumaassa, niinkuin saarrettu kaupunki.

9 Hagi Hankavenentake Ra Anumzamo'a tataregetama menima mani'nona vahe'mota Sodomune Gomora kumatremokema havizama huna'aza huta haviza husine.

Ellei Herra Sebaot olisi jättänyt meistä jäännöstä, olisi meidän käynyt pian kuin Sodoman, olisimme tulleet Gomorran kaltaisiksi.

10 Hagi tamagra Sodomu kumate kva vahe'mota Ra Anumzamofo nanekea antahi ankenerenke'za, Gomora kumate vahe'mota Ra Anumzana tagri Anumzamofo kasegea tamagesa anteta antahiho!

Kuulkaa Herran sana, te Sodoman päämiehet, ota korviisi meidän Jumalamme opetus, sinä Gomorran kansa.

11 Hagi hakare'a zupama Kresramanama nevaza ofamo'a, nagri navurera amne zankna hu'ne huno Ra Anumzamo'a hu'ne. Ve sipisipireti'ene knare zantfama hu'nea bulimakaomofo afova-areti'ma, kre fananehu ofama tevefima hu'naza zankura navesra hu'ne. Hagi ve bulimakaone ve sipisipine meme afumofo korankura nave'nosie.

Mitä ovat minulle teidän paljot teurasuhrinne? sanoo Herra. Minä olen kyllästynyt oinas-polttouhreihin ja juottovasikkain rasvaan. Mullikkain, karitsain ja kauristen vereen minä en mielisty.

12 Hanki tamagrama Nagri navure'ma monote'ma neazageno'a, iza ama ana zantamina eri'neta eho huno huramante'ne? Anama hazazamo'a Nagri mono nompina tusi'a agasasa ruta vano nehuta, renkrare nehaze.

Kun te tulette minun kasvojeni eteen, kuka sitä teiltä vaatii-minun esikartanoitteni tallaamista?

13 Hagi Ofama erita neaza ofa agafa'a omane ofa erita neazanki Nagritera omeho. Mananentake'za insensima kre mnama nevaza zamo'a nago'nete. Kasefa ikante'ma musema hazafine, Sabati knare'ma nezama atretama mono'ma hazafine, mago'a knare'ma mono'ma hazafinena omanisua nagesa nehie. Na'ankure tamagrama haza kumi'mo, atruma huta mono'ma haza monora eri haviza nehie.

Älkää enää tuoko minulle turhaa ruokauhria; suitsutus on minulle kauhistus. En kärsi uuttakuuta enkä sapattia, en kokouksen kuuluttamista, en vääryyttä ynnä juhlakokousta.

14 Kasefa ikante'ene huhamparinte'naza knare'ma musema nehaza musenkura, Nagri nagu'amo'a musena nosie. Anazamo'a Nagrira tusi knaza namige'na, erisga huzankura nevesra hu'ne.

Minun sieluni vihaa teidän uusiakuitanne ja juhla-aikojanne; ne ovat käyneet minulle kuormaksi, jota kantamaan olen väsynyt.

15 Hanki tamazama erisga huta nunamuma hanage'na, Nagra navua onke'nugeta, zaza nunamu hugahazanagi antahi oramigahue. Na'ankure ke'a omane vahe'ma zamaheta eri tagi'naza koramo'a tamazampina avite'ne.

Kun te ojennatte käsiänne, minä peitän silmäni teiltä; vaikka kuinka paljon rukoilisitte, minä en kuule: teidän kätenne ovat verta täynnä.

16 Hagi tamagra ti fretma agru nehutma, Nagri navure'ma havi tamavu tamava'ma me'neana eri netreta, kumi'ma hu'zana atreho.

Peseytykää, puhdistautukaa; pankaa pois pahat tekonne minun silmäini edestä, lakatkaa pahaa tekemästä.

17 Hagi knare avu'ava hu'zana rempi huta nentahita, fatgo huno refkohu avu'ava zana nehutma, kento a'nanea zamazeri so'e nehuta, kefo zamavu'zamavama nehaza vahera zamazeri fatgo nehuta, megusa mofavrea kegava huzmanteho.

Oppikaa tekemään hyvää; harrastakaa oikeutta, ojentakaa väkivaltaista, hankkikaa orvolle oikeus, ajakaa lesken asiaa.

18 Hanki Ra Anumzamo'a huno, Tamagra enketa ana zankura magopi keaga erinte fatgo hamneno. Tamagri kumimo'a oninake korankre hu'neanagi, Nagra sese huramante sanugeno, efeke huno hamponkna nehanigeno, koranentike hu'neanagi sipisipi afu'mofo azoka'moma hiaza huno efe'nentake hugahie.

Niin tulkaa, käykäämme oikeutta keskenämme, sanoo Herra. Vaikka teidän syntinne ovat veriruskeat, tulevat ne lumivalkeiksi; vaikka ne ovat purppuranpunaiset, tulevat ne villanvalkoisiksi.

19 Hagi tamarimpamo'ma o'netisigeta Nagri kema antahisutma, ama mopafinti'ma knarenare ne'zama fore'ma hania ne'zana tamagra negahaze.

Jos suostutte ja olette kuuliaiset, niin te saatte syödä maan hyvyyttä;

20 Hianagi tamefi'ma hunenamita ke'nia'ma ontahisazana, bainati kazimofo ne'za segahaze. Nagra Ra Anumzamo'na amana kea nehue.

mutta jos vastustatte ja niskoittelette, niin miekka syö teidät. Sillä Herran suu on puhunut.

21 Jerusalemi rankumamoka kora Nagri kea antahinka mani fatgo hu'nanane. Hianagi menina mago savri a' kna nehane. Kora makazampina fatgo hunka refko nehanke'za, kagri agu'afima nemaniza vahe'mo'za fatgo zamavu zamava hu'nazane. Hianagi menina Jerusalemi kumapina vahe'ma ahe fri vahe'mo avite.

Voi, kuinka onkaan portoksi tullut uskollinen kaupunki! Se oli täynnä oikeutta, siellä asui vanhurskaus, mutta nyt murhamiehet.

22 Kagra kotera knare silvagna hu'nananagi menina krogro ahenea silvagna nehunka, kora knare wainigna hu'nananagi menina amane tinkna hu'nane.

Sinun hopeasi on kuonaksi käynyt, jaloviinisi vedellä laimennettu.

23 Jerusalemi kumamoka kva vahe'mo'za Nagri kea nontahi'za, kumazufa vahe'mokizmi knampa mani'naze. Zamagra masavema huno mago'a zama eri'zanku'ene, musezama erite'za eri'zama eri zankuke nehakaze. Zamagra megusa mofavrea zamaza nosu'za, kento a'nanemokizmi kaziga ante'za keaga nosaze.

Sinun päämiehesi ovat niskureita ja varkaiden tovereita; kaikki he lahjuksia rakastavat ja palkkoja tavoittelevat; eivät he hanki orvolle oikeutta, lesken asia ei pääse heidän eteensä.

24 E'ina hu'negu hanavenentake Ra Anumzana Israeli vahe'mokizmi hanave Anumzamo'a amanage hu'ne, Nagri'ma ha'ma renantaza vahera nona hu'na ha'huzmantegahue.

Sentähden sanoo Herra, Herra Sebaot, Israelin Väkevä: Voi! Minä viihdytän vihani vastustajissani, minä kostan vihollisilleni;

25 Hagi naza rusute'na knazanteti tamavumro ante'na tamazeri haviza nehu'na, tamazeri pehenage'ma nehiazana ana maka tevefi kre fanane hu'na eri atregahue.

minä käännän käteni sinua vastaan ja puhdistan sinusta kuonan niinkuin lipeällä ja poistan sinusta kaiken lyijyn.

26 Hagi Jerusalemi kumapima manine'za kema refko nehaza vahetamine, knare kanisol vahetamimo'za ko'ma ese agafare'ma mani'nazaza hu'na, ete zamazeri otigahue. Anama hutesuge'za vahe'mo'za henka'a hu'za, fatgo avu'avaza nehuno Ra Anumzamofo ke amagenentea rankuma me'ne hu'za hugahaze.

Ja minä palautan sinun tuomarisi muinaiselleen ja sinun neuvonantajasi sellaisiksi, kuin alkuaan olivat. Sitten sinua kutsutaan "vanhurskauden linnaksi", "uskolliseksi kaupungiksi".

27 Saioni kumamofona fatgo avu'ava zanteti refko huno negeno ete avregahie. Ana nehuno ana kumapima nemaniza vahe'mo'za zamagu'ama rukrahe'ma hanageno'a, fatgo avu'ava huno zamagu vazigahie.

Siion lunastetaan oikeudella ja sen kääntyneet vanhurskaudella.

28 Hianagi kema ontahi vahe'ene kumi'ma nehaza vahe'mo'zanena havizantfa hanage'za, Ra Anumzamofoma zamefi'ma hunemiza vahe'mo'za omani'za fanane hugahaze.

Mutta luopiot ja syntiset saavat kaikki turmion, ja ne, jotka hylkäävät Herran, hukkuvat.

29 Hanki tamagrama oki zafa agafafima havi anumzama mono'ma hunentaza zanku'ene, hozama kariteta anampima havi anumzama mono'ma hunentaza zankura tamagazegu hugahaze.

Sillä he saavat häpeän niistä tammista, joita te himoitsitte, ja pettymyksen puutarhoista, jotka te valitsitte.

30 Hanki tamagra oki zafamofo ani'namo harari hiankna nehuta, hozamo ti omanegeno hagege hiankna huta haviza hugahaze.

Sillä teidän käy kuin tammen, jonka lehdet lakastuvat, ja kuin puutarhan, joka on vailla vettä.

31 Hagi hankavenentake vahe'mo'za hagege zafagna hu'nesageno, havi tamavu tamavamo'a teve rukaru huno neramaresigeno, mago vahe'mo ana tevea rusu hugara osugahie.

Ja mahtaja tulee rohtimeksi ja hänen tekonsa kipinäksi, ja molemmat palavat yhdessä, eikä ole sammuttajaa.